6500/YLE/17

Vapauttava

Yle haastatteli uutislähetyksessä julkisuuden henkilöä, joka vaikutti päihtyneeltä. Haastattelu ei loukannut kenenkään ihmisarvoa eikä sekoittanut tosiasioita ja sepitettä.

Kantelu 24.2.2017

Kantelu kohdistuu Yle 1:n tv-uutislähetyksessä 16.2.2017 kello 20.30 esitettyyn Aki Kaurismäen haastatteluun. Kantelun mukaan elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki oli silminnähden päihtynyt haastattelussa. Kantelijan mukaan jutussa rikottiin Journalistin ohjeiden kohtia 8, 11 ja 26. Hänen mukaansa ohjelmassa haastateltiin vahvasti päihtynyttä julkisuuden henkilöä, hänen ihmisarvoaan ei kunnioitettu, eikä yleisö voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. 

Päätoimittajan vastaus 17.4.2017

Päätoimittaja Atte Jääskeläisen mukaan Aki Kaurismäki on akateemikon arvonimen saanut merkittävä suomalainen elokuvaohjaaja. Hänen julkistettavat elokuvansa sekä niiden saaman vastaanoton seuranta ovat tärkeä kulttuurillinen ja yhteiskunnallinen asia Suomessa. Elokuvat ovat merkityksellisiä myös Yleisradion katselijoille, kuuntelijoille sekä lukijoille.

Kaurismäen viimeisimmän elokuvan ensi-ilta pidettiin Suomessa.  Elokuva oli eurooppalaisittain ajankohtainen, ei pelkästään elokuvana vaan myös sisällöltään pakolaiskysymyksenä. Kaurismäki ei ollut kuitenkaan Suomen ensi-illan yhteydessä haastateltavissa. 

Ensi-illan jälkeen elokuva osallistui Berliinin elokuvajuhlille. Nämä juhlat ovat vuosittainen kansainvälinen merkittävä elokuva-alan tapahtuma. Elokuvajuhlien yhteydessä Kaurismäki osallistui elokuvansa yleiseen tiedotustilaisuuteen. Lisäksi hän antoi juhlien aikana lukuisia haastatteluja. Yksi näistä haastatteluista oli Yle Uutisille.

Päätoimittajan mukaan Ylen haastatteluun saapuessaan Kaurismäki näytti väsyneeltä. Haastattelun tehnyt toimittaja arvioi Kaurismäen tilanteen tarkkaan ennen haastattelua, haastattelun aikana sekä sen jälkeen. Toimittajan arvion mukaan Kaurismäen esiintyminen ei yleisesti poikennut hänen normaaleista julkisista esiintymisistään Berliinin elokuvajuhlilla. 

Jääskeläisen mukaan Kaurismäki on tottunut esiintyjä, hän tiesi hyvin olevansa haastattelutilanteessa ja hänen sananvapauteensa kuuluu se, että hän voi esiintyä niin kuin esiintyy.  Tämän vuoksi toimittaja katsoi voivansa tehdä haastattelun sekä jutun haastattelun perusteella.

Jääskeläisen ja jutun tehneen toimittajan mukaan Kaurismäen vastaukset olivat haastattelussa sekä siitä tehdyssä jutussa sisällöltään yhteiskuntaamme analysoivia, tarkkoja, teräviä ja kiinnostavia. Kaurismäki valotti haastattelussa myös tulevaisuuden suunnitelmiaan elokuvan tekijänä. Tämä haastattelun näkökulma nousi myös kansainväliseksi uutiseksi. 

Jääskeläisen mukaan Kaurismäen esiintyminen haastattelussa oli tulkittava tietoiseksi eikä se poikennut Kaurismäen normaalista esiintymisestä vastaavissa tilanteissa. Esiintymisen ei voi tulkita loukanneen esiintyjän ihmisarvoa tai tavallista katsojaa.   

Jääskeläisen mukaan haastateltavaa kohdeltiin haastattelussa kunnioittavasti eivätkä hänen esittämänsä näkemykset olleet loukkaavia tai lainvastaisia. Kaiken kaikkiaan haastattelutilanteen, haastateltavan käyttäytymisen sekä haastattelun sisällön kautta tulkittuna haastattelun totuusarvoa ei ole syytä epäillä haastateltavan näkökulmasta.   

Päätoimittajan mukaan juttua Pasilassa huolinnut toimittaja, vuorossa olleet TV-lähetyksen juontaja, tuottaja sekä sisältöpäällikkö tarkistivat jutun ennen sen ulosmenoa. Juttu arvioitiin TV-uutisten katsojia kulttuurilliselta, yhteiskunnalliselta sekä vastuulliselta uutisarvolliselta merkitykseltään sisällöllisesti kiinnostavaksi.

Jääskeläisen mukaan haastateltu henkilö on merkittävä kansainvälinen ja kansallinen elokuvaohjaaja. Hän oli juuri julkaissut kansainvälistä ja kansallista kiinnostusta herättäneen elokuvan. Harvoin haastatteluja antavana taiteilijana hänen sanomansa oli yhteiskunnallisesti merkittävää sekä kiinnostavaa. Jääskeläinen katsoo, että tämän vuoksi Ylen katsojien oli oikeus tietää, mitä mieltä elokuvaohjaaja on elokuvastaan, taiteilijan urastaan ja yhteiskunnasta yleisemmin. Haastattelun esittäminen pohdittiin Yle uutisten tuotantoketjussa eri henkilöiden taholta tarkkaan ja vastuullisesti. Jutussa esitettiin haastateltavan näkemykset totuudenmukaisesti. Haastatteluun ei myöskään jutun toimitustyön yhteydessä lisätty totuudenvastaisia tai sepitettyjä osuuksia. Jääskeläisen mukaan haastattelun esittäminen oli perusteltua Ylen uutislähetyksessä.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta.

JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

Lausuma julkisuuden henkilöiden yksityisyydensuojaa koskevassa asiassa 2004 3420/L/04

Ylen pääuutislähetyksessä haastateltiin elokuvaohjaajaa, joka vaikutti päihtyneeltä tai väsyneeltä. 

Haastattelussa ohjaaja kertoi uudesta elokuvastaan, sen suhteesta Suomen ja Euroopan pakolaistilanteeseen sekä omista tulevaisuudensuunnitelmistaan. Haastattelun asiasisältö ei halventanut haastateltavaa tai muita henkilöitä eikä siinä ollut asiavirheitä.

Neuvoston vuonna 2004 antaman lausuman mukaan tiedotusvälineiden on haastatteluja tehdessään huomioitava, että haastateltavan harkintakyky saattaa olla alentunut esimerkiksi sairauden, rasituksen, päihteiden käytön tai muun syyn takia.

Neuvosto kuitenkin toteaa, ettei pelkkä väsymys tai päihtymystila ole kategorinen este sille, että henkilö voisi esiintyä julkisuudessa. Toimittajalla on kuitenkin velvollisuus huolehtia, ettei haastateltavan tai hänen lähipiirinsä ihmisarvoa tai yksityisyyden suojaa loukata ja että yleisöllä on mahdollisuus erottaa tosiasiat sepitteestä. 

Vaikka ohjaaja vaikutti päihtyneeltä, hän kuitenkin esiintyi haastattelussa asiallisesti ja johdonmukaisesti eikä haastattelu loukannut kenenkään ihmisarvoa. Haastattelussa ei myöskään ollut mitään, mitä voisi pitää totuudenvastaisena. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Katariina Anttila, Liina Matveinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Niklas Vainio, Venla Mäntysalo, Ulla Virranniemi, Arja Lerssi-Lahdenvesi ja Juha Honkonen.