7044/PL/19

Vapauttava

Lehti julkaisi printtiversiossaan ja verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin paikallisen seurakunnan nuoriso-ohjaajan irtisanoutumisen syistä. Juttu ei rikkonut nuoriso-ohjaajan yksityisyydensuojaa eikä jutun otsikossa ollut olennaista asiavirhettä. 

Kantelu 31.1.2019

Kantelu kohdistuu Österbottens Tidningin verkkosivuillaan 24.1.2019 julkaisemaan juttuun Ungdomsledare i Nykarleby sade upp sig – vill inte ha kvinnlig präst som chef sekä lehden printtiversiossaan 25.1.2019 julkaisemaan juttuun Avgick i protest mot kvinnlig chef.

Kantelun mukaan Österbottens Tidning on julkaissut kantelijan nimen ja työpaikan ilman hänen lupaansa, joten kantelun on tulkittu kohdistuvan Journalistin ohjeen 27 rikkomiseen.

Kantelijan mukaan hänen irtisanoutumisellaan ei ole sellaista yhteiskunnallista merkitystä, että lehdellä olisi perusteet asian julkaisemiselle.

Kantelijan mukaan jutun printtiversion otsikko on virheellinen, kun siinä väitetään, että hän olisi irtisanoutunut koska ei halunnut naispuolista esimiestä. Kantelijan mukaan hän on kuitenkin irtisanoutunut, koska ei hyväksy naispappeutta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi, joten kantelun on tulkittu kohdistuvan Journalistin ohjeen 20 rikkomiseen. Lisäksi hän toteaa, että hänen ja hänen työnantajansa välillä ei ole ollut mitään konfliktia. 

Kantelija kertoo puhuneensa Österbottens Tidningin päätoimittajan kanssa ja pyytäneensä tätä oikaisemaan juttua ja pyytämään anteeksi jutun julkaisemista. Lehti ei kuitenkaan oikaissut juttua. 

Kantelun mukaan väite, jonka mukaan kantelija ei halua tehdä yhteistyötä naispuolisen esimiehen kanssa on vakava ja väärä syytös, koska tässä tapauksessa kyseessä on papin virka ja jumalanpalveluksen järjestys. Kantelija painottaa irtisanoutuneensa tehtävästään myös jo ennen kuin hänen näkemyksensä naispappeudesta olisi tullut ongelmaksi.

Kantelija kertoo kieltäytyneensä kommentoimasta asiaa lehdelle mutta vahvistaneensa, että irtisanoutuminen liittyi hänen kielteiseen näkemykseensä naispappeudesta. Kantelija kertoo myös todenneensa, ettei julkinen keskustelu asiasta johtaisi mihinkään. Kantelun mukaan kantelijalle jäi keskustelusta toimittajan kanssa käsitys, että hänen kieltäytymistään kommentoinnista olisi kunnioitettu.

Päätoimittajan vastaus 9.4.2019

Päätoimittaja Kennet Myntin mukaan Österbottens Tidiningin  lukijoiden joukossa on useita henkilöitä, jotka kuuluvat luterilaisen kirkon eri suuntauksiin. Päätoimittajan mukaan eri suuntausten välisten konfliktien seuraamisella ja niistä kertomisella on paikallisesti tärkeä tehtävä.

Päätoimittajan mukaan Östebottens Tidningin toimitus oli saanut vinkin, jonka mukaan Uusikaarlepyyn seurakunnan nuoriso-ohjaajana työskennellyt kantelija oli irtisanoutunut virastaan pian sen jälkeen, kun seurakunnan ensimmäinen naispuolinen kirkkoherra otti virkansa vastaan. Päätoimittajan mukaan irtisanoutuminen oli periaatteellisesti kiinnostava, koska sillä oli yhteys naispappeuteen, joka on kirkossa  yhteisesti sovitulla päätöksellä hyväksytty ja vuosikymmeniä sitten.

Päätoimittaja kuvailee jutun tiedonhankintaa seuraavasti: ÖT:n toimittaja soitti 24.1.2019  seurakunnan kirkkoherralle ja kysyi pitääkö paikkansa, että seurakunnan nuorisotyöntekijä on irtisanoutunut toimituksen saaman tiedon mukaan, koska hän ei halua lähijohtajakseen naispuolista kirkkoherraan. Kirkkoherra vahvisti irtisanoutumisen, mutta totesi, ettei tiedä saako hän kerto irtisanoutumisen syyn ja halusi varmistaa asian seurakunnan oikeusoppineelta asessorilta ja lupasi palata asiaan.

Päätoimittajan mukaan toimittaja esitti kantelijalle saman kysymyksen, johon tämä vastasi, että asia pitää paikkansa. 

Jatkokysymykseen vastatessaan kantelija vahvisti, että kysymys on hänen kielteisestä kannastaan naispappeuteen. Päätoimittajan mukaan kantelija oli todennut, että se on kysymys, jota hän ei halua kommentoida syvemmin, koska naispappeudesta väitellään niin paljon. 

Päätoimittajan mukaan kantelija ei ollut puhelinkeskustelussa ilmaissut haluaan pysyä anonyyminä. 

Päätoimittajan mukaan kantelija toimitti lehdelle kommenttikirjoituksen juttuun samana päivänä, kuin juttu oli julkaistu printissä, eli perjantaina 25.1. kello 17.25. Päätoimittajan mukaan Österbottens Tidningin viikonlopun mielipidesivut tehdään valmiiksi perjantai-iltapäivänä. Tästä syystä kommenttikirjoitus julkaistiin vasta tiistaina 29.1., lehden ensimmäisessä viikonlopun jälkeen ilmestyvässä  printtinumerossa sekä lehden verkkosivuilla. 

Päätoimittajan mukaan kirjoitus julkaistiin kokonaisuudessaan otsikolla  Naispappeusnäkemys johti irtisanoutumiseen (Ämbetssynen styrde uppsägningen). Kirjoituksessaan kantelija selvensi, että hänen irtisanoutumisensa syynä ei ollut se, että hän oli saanut naispuolisen lähijohtajan. Päätoimittajan mukaan kantelija toisti kirjoituksessaan lausumansa, että hänen irtisanoutumisensa perustui kielteiseen naispappeuskantaan ja jumalanpalvelusjärjestykseen.

Päätoimittajan mukaan kantelija oli tulkinnut lehden uutisen otsikkon siten, että siinä olisi virhe hänen irtisanoutumisensa syystä. Siksi päätoimittaja kertoo pyytäneensä jutun tehnyttä toimittajaa kirjoittamaan oman käsityksensä asiasta kantelijan kommenttikirjoituksen yhteyteen.

Päätoimittajan mukaan Österbottens Tidningissä on tapana julkaista kaikki mielipidekirjoitukset myös verkkosivuilla. Kantelijan kirjoitus julkaistiin otsikolla  ÖT:n otsikossa virhe – Kanta naispappeuteen johti irtisanoutumiseen (ÖT-rubriken felaktig – ämbetssynen styrde uppsägningen) 25.1.2019.

Päätoimittaja jatkaa, että jonkin aikaa kommenttikirjoituksen julkaisemisen jälkeen kantelija soitti hänelle ja vaati lehteä oikaisemaan juttujaan ja esittämään kantelijalle julkisen anteeksipyynnön. Päätoimittaja kertoo ilmoitaneensa kantelijalle, että tämä oli jo käyttänyt vastikeoikeutensa, joten lehdellä ei ollut enää syytä pyytää anteeksi saati oikaista juttujaan.

Päätoimittajan mukaan tapauksessa ei ole sellaisia piirteitä, jotka kuuluisivat yksityisyydensuojan piiriin. Kantelija oli suuren seurakunnan ainoa nuoriso-ohjaaja Uusikaarlepyyn keskustassa. Päätoimittajan mukaan näistä syistä johtuen kysymykseen esittäminen hänen äkillisestä irtisanoutumisestaan oli yleisen edun mukaista. 

Seurakunnannan palveluksessa on päätoimittajan mukaan myös toinen nuoriso-ohjaaja. Tästä syystä kantelijan anonymisointi lehden sjutussa olisi päätoimttajan mukaan vaikuttanut oudolta ja viitannut siihen, että asiassa olisi ollut jotakin moitittavaa. Päätoimittajan mukaan lehti ei halunnut luoda sellaista mielikuvaa vaan kertoa, että kantelija oli noudattanut vakaumustaan.

Päätoimittaja toteaa, että kantelijan väite siitä, että lehti ei ole oikaissut  olennaista asiavirhettä, on ristiriidassa sen kanssa, että hän on omassa kirjoituksessaan tuonut esille olennaislta osiltaan samat syyt irtisanoutumiselleen, kuin lehti oli uutisessaan kertonut. 

Päätoimittajan mukaan yhteenvetona voidaan todeta, että kantelijalle tarjottiin mahdollisuus tulla kuulluksi jutussa, kantelija ei esittänyt toivetta, että hänen nimeään ei julkaistaisi asian yhteydessä, ja että lehti on viipymättä julkaissut kantelijan kommenttikirjoituksen. 

Päätoimittaja toteaa lopuksi, että hän pitää kantelijan väitettä siitä, että ÖT olisi rikkonut hyvää journalistista tapaa perusteettomana.

Ratkaisu

JO 20. Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

Österbottens Tidning julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutut, joissa kerrottiin seurakunnan nuoriso-ohjaajan irtisanoutumisesta ja sen syistä. 

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että naispappeuteen liittyvä seurakunnan työntekijän irtisanoutuminen oli yhteiskunnallisesti merkittävä uutinen, josta yleisöllä oli oikeus tietää. 

Neuvosto toteaa, että työntekijän henkilöllisyyden kertominen ei loukannut hänen yksityisyydensuojaansa. Juttu käsitteli hänen toimintaansa ainoastaan hänen ammattiroolissaan seurakunnan työntekijänä. Henkilöllisyyden kertominen oli perusteltua myös siksi, että kyseinen nuoriso-ohjaaja oli esiintynyt aktiivisesti julkisuudessa keskustelemassa uskonnollisista kysymyksistä. Tapauksessa olisi myös ollut sekaantumisen mahdollisuus toiseen henkilöön, mikäli nimeä ei olisi kerrottu.

Neuvosto myös toteaa, ettei juttujen otsikoissa ollut olennaista asiavirhettä. Neuvoston ratkaisukäytännön mukaan otsikon ei tarvitse olla tyhjentävä, kunhan sen sisältö selviää jutusta. Otsikoiden tarkka sisältö tarkentui heti juttujen alussa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Österbottens Tidning ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Pentti Mäkinen Tapio Nykänen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Maria Swanljung Tuomas Rantanen, Taina Tukia, Sinikka Tuomi.