Langettava 4286/AL/10

Vastaaja: Urheilulehti

Ratkaistu: 17.6.2010

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös loukkaavaa ilmaisua ja omassa asiassaan toimimista koskevassa asiassa. Toimittaja ulotti jääkiekkopelaajan kritisoinnin pelaajan perheeseen. Toimittaja kritisoi pelaajaa ja kehui valmentajaa, jotka toimivat samassa joukkueessa kuin hänen lähisukulaisensa.

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös loukkaavaa ilmaisua ja omassa asiassaan toimimista koskevassa asiassa. Toimittaja ulotti jääkiekkopelaajan kritisoinnin pelaajan perheeseen. Toimittaja kritisoi pelaajaa ja kehui valmentajaa, jotka toimivat samassa joukkueessa kuin hänen lähisukulaisensa.


Kantelu 22.3.2010

Kantelijan mukaan Urheilulehden nettihaastattelussa (7.1.2010) Petteri Sihvonen loukkaa Markku Erholtzia, kun Sihvonen puolustaa Juhani Tammista valmentajana. Juttu kertoo Juhani Tammisesta, mutta Sihvonen nostaa korostetusti esille Erholtzin, joka ei liity siihen, onko Tamminen huippuvalmentaja vai ei. Urheilulehden asiantuntija Petteri Sihvonen käyttää asemaansa väärin haastattelussa. Hänellä on henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus ammatillisessa mielessä eli valmentajana etenemisessä sekä toimittajana puolustaessaan Juhani Tammista. Jutulla ei pyritäkään kertomaan totuutta, vaan kyseessä on ainoastaan hyötyminen kaupallisessa mielessä ja Juhani Tammisen aseman parantaminen.

Tietojen hankkimisessa ei kantelijan mielestä pyritäkään totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen – ainoastaan toisen ihmisen loukkaamiseen. Tosiasioita ei voi erottaa mielipiteistä, koska haastattelussa Sihvonen käyttää tietonaan toisen ihmisen kertomaa ja huhuja, jotka eivät perustu faktoihin. Sihvonen ei kunnioita Erholtzin ihmisarvoa, vaan arvostelee asiaankuulumattomasti häntä ihmisenä, hänen persoonaansa. Kommenteillaan hän loukkaa myös Erholtzin perhettä, johon kuuluu myös alaikäisiä lapsia.


Urheilulehden vastaus 26.4.2010

Päätoimittaja Jukka Rönkä vastaa, että toimittaja Petteri Sihvonen on Urheilulehden internetsivuilla 7.1.2010 julkaistussa nettivideossa ottanut kantaa mm. jääkiekkojoukkue Vaasan Sportin sekä sen päävalmentajan Juhani Tammisen ympärillä velloneeseen kohuun, joukkueen tilanteeseen ja Tammisen asemaan joukkueessa. Tausta asialle oli se, että Vaasan Sport oli syksyllä ja talvella ollut laajasti lehtien otsikoissa johtuen Sportin pelaajaan kohdistetuista, seksuaalista ahdistelua koskevista syytteistä sekä asian käsittelystä joukkueen sisällä sekä muutoin.

Lokakuussa 2010 Ruotsinkielinen Radio X3M haastatteli lähetyksessään nuorta naista, joka syytti Sportin pelaajia seksuaalisesta ahdistelusta. Asia käsiteltiin päätoimittajan vastauksen mukaan Sportin sisällä, asiassa osallisena ollutta pelaajaa rankaistiin joukkueen toimesta palkan pidättämisellä ja Tamminen esitti naiselle Sportin puolesta anteeksipyynnön. Tarkoituksena oli hoitaa asia joukkueen sisäisesti, jonka vuoksi ahdisteluun osallisen pelaajan nimeä ei tässä vaiheessa kerrottu julkisuuteen. Myöhemmin kuitenkin jotkut joukkueen pelaajista, kantelijan aviomies Markku Erholtz mukaan lukien alkoivat esittää Sportille ja Tammiselle vaatimuksia siitä, että ahdisteluun osallisen pelaajan nimi on julkistettava, jotta syyttömät pelaajat eivät joudu epäilyksenalaiseksi. Erholtz ja kantelija mm. soittivat Tammiselle kotiin, ja kertoivat perheensä pahoinvoinnista yrittäen näin saada Tammisen pyörtämään päätöksensä olla julkistamatta pelaajan nimeä.

Ilta-Sanomien mukaan joukkue päätyi esittämään seurajohdolle Tammisen erottamista, ellei ahdisteluun osallisen nimeä julkistettaisi. Päätoimittaja Röngän mukaan ahdisteluun osallisen nimi julkistettiin 16.11.2009. Markku Erholtz ei tapahtuman jälkeen päässyt enää joukkueen pelaavaan kokoonpanoon. Sportin ja Erholtzin välinen pelaajasopimus purettiin vuodenvaihteessa 2009 - 2010. Erholtz antoi marraskuussa, joulukuussa 2009 sekä tammikuussa 20010 julkisuuteen lukuisia kommentteja siitä, että hänen ”hyllytyksensä” syynä oli em. ahdistelujupakan jälkipyykki ja Erholtzin osallistuminen aktiivisesti tähän jälkipyykkiin. Erholtz kertoi mm. MTV3:lle edellä mainitulla tavalla, että hän ja kantelija olivat olleet pelaajan julkistamista koskevan asian suhteen yhteydessä Tammiseen. Erholtz esitti lausumissaan myös vahvaa kritiikkiä Tammista kohtaan.

Sihvonen on haastattelussaan todennut toimittajan Markku Erholtzia koskevaan kysymykseen, että Erholtz on lapanen sekä että hänen perheensä on lapanen. Kommentti on päätoimittajan mukaan liittynyt edellä kerrottuun tapahtumaan ja sillä on kritisoitu toisaalta Markku Erholtzin sekä kantelijan edellä kuvattua Tammiseen kohdistunutta painostusta, mikä johti sisäisiin ristiriitaisuuksiin joukkueessa, ja toisaalta Markku Erholtzin julkisuudessa Tammisesta esittämää kritiikkiä.

Markku Erholtz on tullut asiassa aktiivisesti julkisuuteen, mikä seikka on erityisesti synnyttänyt oikeuden esittää kritiikkiä Erholtzin toimintaa koskaan. Viittaus Erholtzin perheeseen on ollut oikeutettu huomioiden kantelijan aktiivisen toiminnan asiassa. Kommentti ei liity mitenkään kantelijan alaikäisiin lapsiin. Esitetty ilmaisu ”lapanen” on arvosteluna sinällään hyvin lievää, eikä loukkaa Markku Erholtzin tai kantelijan ihmisarvoa.


Kantelijan kommentti 9.5.2010

Kantelija ei ole Erholtzin vaimo eikä kuulu Markku Erholtzin perheeseen eikä hänellä ole omia lapsia. Niinpä päätoimittajan vastauksessa useassa kohtaa ollut maininta, että kantelija olisi ollut osallisena, ei pidä paikkaansa. Käsite perhe, pitää sisällään myös alaikäiset lapset, jotka on vedetty täysin sivullisina mukaan Sihvosen "kritiikkiin". Huomioon on otettava myös pelko siitä, että tällaisen videon julkaisu voi vaikeuttaa kouluikäisen lapsen elämää.

Kantelijan mukaan Tammiselle ei ole soitettu kotiin, vaan kännykkään eli työnumeroon. Julkisuudessa Erholtz on puhunut vain ja ainoastaan Tammisen toimintatavoista. Häntä ei ole arvosteltu ihmisenä eikä valmentajana, puhumattakaan hänen perheestään. Erholtz ei ole vaatinut syyllisen pelaajan nimen julkistamista, vaan asioiden selvittämistä ja vedonnut mm. oman perheen kokemuksiin kyseisessä asiassa.

Kantelija kiistää sen, että Erholtz ja kantelija mm. soittivat Tammiselle kotiin, ja kertoivat perheensä pahoinvoinnista yrittäen näin saada Tammisen pyörtämään päätöksensä olla julkistamatta pelaajan nimeä. Väite siitä, että Markku Erholtz ei tapahtuman jälkeen päässyt enää joukkueen pelaavaan kokoonpanoon, on väärä. Hän oli sairaslomalla eikä pystynyt osallistumaan työhönsä. Kyseinen video on aiheuttanut valtavasti mielipahaa ja pelkoa Markku Erholtzin perheessä ja erityisesti kouluikäisessä lapsessa.


Urheilulehden 2. vastaus 26.5.2010

Päätoimittaja Jukka Rönkä pahoittelee väärinymmärrystä siltä osin, että hän käsitti kantelijan olevan Markku Erholtzin vaimo. Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta kantelun suhteen. Riidatonta on, että Markku Erholtz ja hänen vaimonsa ovat soittaneet Juhani Tammiselle. Markku Erholtz on julkisuudessa antanut lukuisia kommentteja Tammisen taholta kokemastaan epäoikeudenmukaisuudesta. Toisin kuin kantelija väittää Markku Erholtz on vaatinut Tammiselta ahdistelujupakkaan syyllistyneen pelaajan nimen julkistamista. Asia on varmistettu mm. Juhani Tammiselta itseltään.


Ratkaisu

Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan (JO 4). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita (JO 30).

Toimittaja arvioi Urheilulehden nettisivuilla toisen toimittajan haastattelemana kovasanaisesti jääkiekkoilijan toimintaa seksuaalisen häirintätapauksen jälkiselvittelyssä. Pelaajaa nimitetään lapaseksi ja koko pelaajan perheelle tarjotaan hamekangasta.

Jääkiekkoilija toimii julkisessa ammatissa. Hänen työnsä on vapaasti ja koko ajan yleisön ja median arvioitavissa. Sen vuoksi kritiikkikin voi olla kovaa ja kärjekästä, ja sen on syytä kohdistua pelaajan toimintaan. Sen sijaan arvostelun ulottaminen myös koko perheeseen on kohtuutonta ja voi aiheuttaa nimenomaan lapsille esimerkiksi koulussa tai harrastuksissa jopa kiusaamista tai muuta haittaa.

Lisäksi neuvosto kiinnittää Urheilulehden huomion toimittajan rooliin. Samaan aikaan kun hän haastattelussa arvosteli yhtä pelaajaa ja puolusti valmentajaa, toimittajan veli pelasi samassa joukkueessa ja toimi hänen lähteenään.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Urheilulehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.



Ratkaisun tekivät:
Susanna Reinboth (2. vpj.), Sari Autio, Armi Kyynäräinen, Tuomo Lappalainen, Aku-Ville Lehtimäki, Janne Laukkanen, Inkeri Pasanen, Risto Pohjanpalo ja Titta Sinisalo.

Tämä päätös on avattu 7614 kertaa