Vapauttava 6461/PL/17
Lapuan Sanomat

Haastattelu, kielteinen julkisuus, rikosepäillyn tunnistaminen

Paikallislehti haastatteli mökkikylän asukasta välikohtauksesta, jonka tämä oli itse tuonut julkisuuteen aiemmassa mielipidekirjoituksessaan. Haastateltavalle oli kerrottu, missä asiayhteydessä hänen lausumiaan käytetään. Haastateltavan asumisjärjestelyn luvallisuuden käsitteleminen oli asiayhteyden takia perusteltua, ja hän sai esittää oman näkemyksensä aiheesta jo samassa yhteydessä.

Vapauttava 6116/SL/16
Iltalehti

Lähdesuoja, lähdekritiikki, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi Suomeen tulleen turvapaikanhakijan anonyymin haastattelun pakomatkasta ja pakenemisen syistä. Päätoimittajan vastauksesta kävi ilmi, että lehti oli ollut lähdetietojen tarkastamisessa huolellinen.

Langettava 5603/YLE/14
Yle, Silminnäkijä

Samanaikainen kuuleminen

Kantelija joutui Yleisradion Silminnäkijässä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Yle laiminlöi samanaikaisen kuulemisen eikä kuullut kantelijaa jälkeenpäinkään. Lisäksi ohjelmassa käytettiin vanhentunutta tietoa, vaikka uudempaakin oli saatavissa.

Vapauttava 5352/SL/13
Helsingin Sanomat

Lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, uhrien hienotunteinen kohtelu

Lehden uutinen sisälsi lento-onnettomuuden silminnäkijöiden haastattelun. Eläkeläispariskunnan kokemukset olivat aitoja, vaikka ne saattoivatkin tuntua epäuskottavilta. Kokonaisuus hahmottui lukijalle muista jutuista.

Vapauttava 5247/YLE/13
Yle.fi, uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen

Yle Uutisten verkkosivuilla julkaistiin uutinen, jonka mukaan musiikkifestivaalin järjestysmiehet muun muassa potkivat yleisöä turva-aidan kaatumisen jälkeisessä tilanteessa. Uutinen perustui silminnäkijän kertomukseen. Festivaalijärjestäjää kuultiin samassa yhteydessä ja hän kiisti väitetyn järjestyksenvalvojien väkivallan.

Vapauttava 4245/YLE/10
Yle, TV2Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös oikeita tietoja, samanaikaista kuulemista ja haastattelua koskevassa asiassa. Silminnäkijän jaksossa suhtauduttiin kantelijaan kriittisesti, mutta sen edustajia kuultiin samanaikaisesti riittävän perusteellisesti.
Vapauttava 4193, 4199/YLE/09
Yle, TV2 SilminnäkijäJulkisen sanan neuvoston antama vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja lähteiden käyttöä koskevassa asiassa. Nimettömään lähteeseen perustuva väite on erittäin vakava, mutta neuvoston mielestä Ylellä oli omien selvitystensä perusteella riittävät perusteet väitteelle.
Vapauttava 3988/4/08
Nelonen Kauhajoen koulusurmaajan tallettamien videoiden esittäminen ei vaarantanut rikoksen uhrien hienovaraista kohtelua. Kanava ei myöskään luovuttanut journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. Päätös sisältää myös muita periaatteellisesti tärkeitä näkökohtia.
Vapauttava 3662/KL/06
AlueviestiKahdessa uutisessa kerrottiin epäilyistä, joiden mukaan etniseen vähemmistöön kuuluneet henkilöt olisivat ryöstäneet miehen ja kioskin. Molemmissa uutisissa yleisöä pyydettiin antamaan tapahtumista vihjeitä poliisille. Neuvosto korosti, että etnisen alkuperän kertominen edellyttää aina tarkkaa harkintaa, mutta näissä tapauksissa taustaa ei tuotu esiin halventavalla tavalla tai asiaankuulumattomasti. Vapauttava.
Langettava 3366/AL/04
Katso!Katso!-lehti julkaisi silminnäkijähavaintoihin perustuneen uutisen julkisen raittiuslupauksen tehneen kansanedustajan väitetystä alkoholinkäytöstä. Kannen otsikosta sai virheellisen vaikutelman, että kansanedustaja olisi myöntänyt juomisen. Lisäksi kannessa väitettiin varauksettomasti, että kansanedustaja oli ”retkahtanut”. Langettava.
Vapauttava 3251/SL/03
Ilta-SanomatIlta-Sanomat kertoi uutisessaan Unkarissa tapahtuneesta linja-auton ja junan yhteentörmäyksestä. Kantelu kohdistui kuvaan, jossa oli surmansa saaneiden turistien ruumiita. Kuvan julkaisemiselle oli riittävät journalistiset perusteet, ja uhrit olivat kuvasta vain vaikeasti tunnistettavissa. Vapauttava.
Vapauttava 3191/SL/02
Helsingin SanomatHelsingin Sanomat kertoi rikosuutisessaan ”arabimiesten” tekemistä maksuvälinepetoksista. Etnisen taustan mainitseminen oli neuvoston mielestä perusteltua muun muassa siksi, että kyse oli osittain ratkaisemattomasta rikossarjasta, jonka kaikkia uhreja ei ollut vielä tavoitettu. Uutisen ja siinä kerrottujen yksityiskohtien avulla he kykenivät yhdistämään rikokset niihin, joiden uhreiksi he olivat joutuneet. Vapauttava.
Vapauttava 3028/YLE/01
Yleisradio TV2
Vapauttava 2776/YLE/99
Yleisradio TV2Yleisradio esittämässä Silminnäkijä-ohjelmassa kerrottiin prostituutiosta norjalaisissa pikkukylissä. Kantelijan mökkikylä osoitettiin kartan "prostituutioreitiltä" muiden Finnmarkin paikkakuntien ohella. Ohjelmassa näytettiin kuvaa mökkikylästä, sen rakennuksista ja alueella olleista autoista. Lisäksi ohjelmassa näytettiin katkelmia kantelijan ja toimittajien välisestä keskustelusta. Ohjelman tekijät eivät tarvinneet erikseen lupaa rakennusten ja autojen kuvaamiseen tai kuvatun materiaalin esittämiseen. Myös haastattelusta kieltäytymisen sai näyttää, koska ohjelmassa käsitellyllä asialla oli yleistä merkitystä. Neuvoston mielestä ohjelmantekijöillä oli riittävät perusteet päätyä ohjelmassa esitettyyn näkemykseen. Yleisradion ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.
Vapauttava 2614/YLE/98
YLE, TV2TV 2:n Silminnäkijä-ohjelmassa tarkasteltiin kriittisesti lasten urheiluharrastusta. Keskustelua käytiin pääosin yleisellä, teoreettisella tasolla. Kautta ohjelman näytettiin kuvituksena urheilevia ja voimistelevia lapsia. Kantelijan poika näkyi kahdessa välähdyksessä, painiottelun tiimellyksessä ja ottelun jälkeen itkuisena haastateltavana. Nämä jaksot olivat peräisin arkistosta. Neuvosto totesi lähtökohtana olevan, että kerran annettu kuvauslupa kattaa kuvatun aineiston arkistokäytön. Välähdykset pienestä painijasta olivat itsessään hellyttäviä, eivätkä leimanneet pikkupoikaa tai hänen vanhempiaan. Kun myöskään ohjelmassa esitetyt kriittiset kommentit eivät kohdistuneet siinä esiintyneisiin lapsiin tai heidän vanhempiinsa, ei Ylen katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.
Vapauttava 2577/AL/97
IltalehtiIltalehti uutisoi kaupungin kadulla sattuneesta välikohtauksesta, jossa tunnettu viihdetaitelija oli silminnäkijöiden kertoman mukaan syyllistynyt väkivaltaiseen käytökseen sivullisia kohtaan. Taitelijan tunnettuisuuden huomioon ottaen neuvosto katsoi, että hänen yksityiselämänsä suoja ei ulottunut tällaiseen, julkisella paikalla sattuneeseen välikohtaukseen. Viihdetaitelija on lisäksi useissa eri tiedotusvälineissä kertonut yksityiselämästään, joten hänen yksityiselämänsä suoja on voimakkaasti kaventunut. Lehti tarjosi hyvän journalistisen tavan mukaisesti hänelle mahdollisuutta kertoa omat näkemyksensä tapahtuneesta. Viihdetaitelija katsoi myös, että lehden valokuvaaja oli rikkonut hänen kotirauhaansa kuvaamalla keittiön ikkunan läpi asuntoon. Lehti kiisti tämän, eikä neuvosto voinut osapuolten ristiriitaisten kertomusten vuoksi ottaa kantaa asiaan. Lehden uutisoinnin ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava 3191/SL/02

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Ratkaistu: 23.4.2003

Helsingin Sanomat kertoi rikosuutisessaan ”arabimiesten” tekemistä maksuvälinepetoksista. Etnisen taustan mainitseminen oli neuvoston mielestä perusteltua muun muassa siksi, että kyse oli osittain ratkaisemattomasta rikossarjasta, jonka kaikkia uhreja ei ollut vielä tavoitettu. Uutisen ja siinä kerrottujen yksityiskohtien avulla he kykenivät yhdistämään rikokset niihin, joiden uhreiksi he olivat joutuneet. Vapauttava.

Helsingin Sanomat julkaisi 5.10.2002 rikosuutisen otsikolla ”Arabiliiga tyhjensi humalaisten tilejä”. Jutussa kerrottiin, että humalaisia miehiä kohteekseen valinnut kolmehenkinen ”pohjoisafrikkalaisten miesten ryhmä” on jäänyt kiinni ja nyt myös vangittu. Uutisen mukaan poliisin tutkimuksissa on käynyt ilmi, että ”arabimiehet” onnistuivat ansaitsemaan noin 50.000 euroa runsaan vuoden aikana ammattimaisen ovelilla tempuillaan. Uutisessa mainittiin miesten kotimaat. KANTELU Kantelijat toteavat, että jutussa ei missään vaiheessa kerrottu, miten ryhmän jäsenten etninen alkuperä liittyy rikoksiin, joista heitä epäillään. Kantelijoiden mukaan Helsingin Sanomat mainitsee rikoksista epäiltyjen henkilöiden etnisen alkuperän ainoastaan silloin, kun kyseiset henkilöt kuuluvat tiettyihin etnisiin vähemmistöihin. Näin syntyy vahva kontrasti, jolla leimataan vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä rikosuutisoinnissa. LEHDEN VASTAUS Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Janne Virkkusen mukaan kyse oli tavanomaisesta ja asiallisesta uutistekstistä, jolla pyrittiin antamaan lukijalle totuudenmukainen kuvaus tapahtuneesta. Jos miesten syntyperä olisi jätetty mainitsematta, lukijalle olisi syntynyt väärä kuva asiasta, sillä tällöin olisi helposti mielletty, että kysymys oli syntyperäisistä suomalaisista. Päätoimittaja Virkkunen toteaa, että yksi rikosjournalismin tehtävistä on kertoa lukijoille rikollisuuden lajeista, jotta he voivat välttää joutumasta uhreiksi. Tämänkin uutisen yhtenä tarkoituksena oli lukijoiden varoittaminen. Lisäksi uutisen kirjoittamisen aikaan vallitsi epätietoisuus siitä, oliko epäiltyjen tekemällä rikossarjalla mahdollisesti muitakin uhreja ja silminnäkijöitä, jotka eivät syystä tai toisesta olleet vielä olleet yhteydessä poliisiin. JATKOKIRJEENVAIHTO Kommentissaan lehden vastaukseen kantelija Daryl Taylor huomauttaa, että uutinen tehtiin vasta sen jälkeen, kun siinä mainitut ryhmän jäsenet olivat jo jääneet kiinni ja vangittu. Uutisessa annettiin myös ymmärtää, että asian tutkinta oli jo päättynyt. Kyse ei siis ollut ratkaisemattomasta rikossarjasta eikä tekijöiden, uhrien tai silminnäkijöiden etsinnästä tuntomerkkien perusteella. Rikollisuuden lajista varoittaminen ei sekään olisi edellyttänyt ryhmän jäsenten etnisen alkuperän mainitsemista. Vastauksessaan kantelijan kommenttiin päätoimittaja Janne Virkkunen tähdentää, että vaikka kirjoituksessa ei lukisikaan että poliisi varoittaa ko. rikoslajista, pelkästään tapahtuneesta kirjoittaminen toimii varoituksena. Tässä tapauksessa kyse oli lisäksi osittain ratkaisemattomasta rikossarjasta. Uutisessa puhuttiin kolmesta miehestä, mutta sittemmin asiakokonaisuudessa tuomittiin kuitenkin kaikkiaan viisi miestä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin lähes viidestäkymmenestä rikoksesta. Kirjoituksessa ei kerrottu poliisin puhelinnumeroa, mutta siinä mainittiin juttua tutkivan poliisin nimi. Mahdolliset muut uhrit ja silminnäkijät pystyivät sen perusteella ottamaan häneen yhteyttä. RATKAISU Hyvää journalistista tapaa koskevissa ohjeissa on asetettu nimenomainen vaatimus siitä, että tiedotusvälineissä ei tuoda asiaankuulumattomasti tai halventavasti esille henkilön syntyperää, kansallisuutta tai muuta ominaisuutta (JO 23). Esimerkiksi etnisen alkuperän mainitseminen rikosasioissa on omiaan vahvistamaan ennakkoluuloja, jotka muutenkin kohdistuvat ryhmiin, joista meillä on vähän tai ei lainkaan omakohtaista tietoa. Siksi rikoksesta epäillyn etnisen alkuperän kertominen edellyttää, että tieto on uutisen olennaisen sisällön kannalta tarpeellinen. Uutisessa kerrotut rikokset, maksuvälinepetokset, olivat sen kaltaisia, että lukijoiden oli hyvä saada niistä tietoa. Lehti kertoi niistä ja epäillyistä tekijöistä tavalla, jolla pyrittiin antamaan lukijoille totuudenmukainen kuvaus tapahtuneesta. Etnisen taustan ja kansallisuuksien mainitseminen oli neuvoston mielestä perusteltua myös siksi, että kyse oli osittain ratkaisemattomasta rikossarjasta, jonka kaikkia uhreja ei ollut vielä tavoitettu. Uutisen ja siinä kerrottujen yksityiskohtien avulla he kykenivät yhdistämään rikokset niihin, joiden uhreiksi he olivat joutuneet. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. Vaikka etnistä taustaa ei tuotukaan neuvoston mielestä esille asiaan kuulumattomasti tai halventavasti, neuvosto kiinnitti kuitenkin huomiota arabi-sanan toistuvaan ja korostettuun käyttöön.

Tämä päätös on avattu 2600 kertaa