Vapauttava 6461/PL/17
Lapuan Sanomat

Haastattelu, kielteinen julkisuus, rikosepäillyn tunnistaminen

Paikallislehti haastatteli mökkikylän asukasta välikohtauksesta, jonka tämä oli itse tuonut julkisuuteen aiemmassa mielipidekirjoituksessaan. Haastateltavalle oli kerrottu, missä asiayhteydessä hänen lausumiaan käytetään. Haastateltavan asumisjärjestelyn luvallisuuden käsitteleminen oli asiayhteyden takia perusteltua, ja hän sai esittää oman näkemyksensä aiheesta jo samassa yhteydessä.

Vapauttava 6116/SL/16
Iltalehti

Lähdesuoja, lähdekritiikki, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi Suomeen tulleen turvapaikanhakijan anonyymin haastattelun pakomatkasta ja pakenemisen syistä. Päätoimittajan vastauksesta kävi ilmi, että lehti oli ollut lähdetietojen tarkastamisessa huolellinen.

Langettava 5603/YLE/14
Yle, Silminnäkijä

Samanaikainen kuuleminen

Kantelija joutui Yleisradion Silminnäkijässä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Yle laiminlöi samanaikaisen kuulemisen eikä kuullut kantelijaa jälkeenpäinkään. Lisäksi ohjelmassa käytettiin vanhentunutta tietoa, vaikka uudempaakin oli saatavissa.

Vapauttava 5352/SL/13
Helsingin Sanomat

Lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, uhrien hienotunteinen kohtelu

Lehden uutinen sisälsi lento-onnettomuuden silminnäkijöiden haastattelun. Eläkeläispariskunnan kokemukset olivat aitoja, vaikka ne saattoivatkin tuntua epäuskottavilta. Kokonaisuus hahmottui lukijalle muista jutuista.

Vapauttava 5247/YLE/13
Yle.fi, uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen

Yle Uutisten verkkosivuilla julkaistiin uutinen, jonka mukaan musiikkifestivaalin järjestysmiehet muun muassa potkivat yleisöä turva-aidan kaatumisen jälkeisessä tilanteessa. Uutinen perustui silminnäkijän kertomukseen. Festivaalijärjestäjää kuultiin samassa yhteydessä ja hän kiisti väitetyn järjestyksenvalvojien väkivallan.

Vapauttava 4245/YLE/10
Yle, TV2Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös oikeita tietoja, samanaikaista kuulemista ja haastattelua koskevassa asiassa. Silminnäkijän jaksossa suhtauduttiin kantelijaan kriittisesti, mutta sen edustajia kuultiin samanaikaisesti riittävän perusteellisesti.
Vapauttava 4193, 4199/YLE/09
Yle, TV2 SilminnäkijäJulkisen sanan neuvoston antama vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja lähteiden käyttöä koskevassa asiassa. Nimettömään lähteeseen perustuva väite on erittäin vakava, mutta neuvoston mielestä Ylellä oli omien selvitystensä perusteella riittävät perusteet väitteelle.
Vapauttava 3988/4/08
Nelonen Kauhajoen koulusurmaajan tallettamien videoiden esittäminen ei vaarantanut rikoksen uhrien hienovaraista kohtelua. Kanava ei myöskään luovuttanut journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. Päätös sisältää myös muita periaatteellisesti tärkeitä näkökohtia.
Vapauttava 3662/KL/06
AlueviestiKahdessa uutisessa kerrottiin epäilyistä, joiden mukaan etniseen vähemmistöön kuuluneet henkilöt olisivat ryöstäneet miehen ja kioskin. Molemmissa uutisissa yleisöä pyydettiin antamaan tapahtumista vihjeitä poliisille. Neuvosto korosti, että etnisen alkuperän kertominen edellyttää aina tarkkaa harkintaa, mutta näissä tapauksissa taustaa ei tuotu esiin halventavalla tavalla tai asiaankuulumattomasti. Vapauttava.
Langettava 3366/AL/04
Katso!Katso!-lehti julkaisi silminnäkijähavaintoihin perustuneen uutisen julkisen raittiuslupauksen tehneen kansanedustajan väitetystä alkoholinkäytöstä. Kannen otsikosta sai virheellisen vaikutelman, että kansanedustaja olisi myöntänyt juomisen. Lisäksi kannessa väitettiin varauksettomasti, että kansanedustaja oli ”retkahtanut”. Langettava.
Vapauttava 3251/SL/03
Ilta-SanomatIlta-Sanomat kertoi uutisessaan Unkarissa tapahtuneesta linja-auton ja junan yhteentörmäyksestä. Kantelu kohdistui kuvaan, jossa oli surmansa saaneiden turistien ruumiita. Kuvan julkaisemiselle oli riittävät journalistiset perusteet, ja uhrit olivat kuvasta vain vaikeasti tunnistettavissa. Vapauttava.
Vapauttava 3191/SL/02
Helsingin SanomatHelsingin Sanomat kertoi rikosuutisessaan ”arabimiesten” tekemistä maksuvälinepetoksista. Etnisen taustan mainitseminen oli neuvoston mielestä perusteltua muun muassa siksi, että kyse oli osittain ratkaisemattomasta rikossarjasta, jonka kaikkia uhreja ei ollut vielä tavoitettu. Uutisen ja siinä kerrottujen yksityiskohtien avulla he kykenivät yhdistämään rikokset niihin, joiden uhreiksi he olivat joutuneet. Vapauttava.
Vapauttava 3028/YLE/01
Yleisradio TV2
Vapauttava 2776/YLE/99
Yleisradio TV2Yleisradio esittämässä Silminnäkijä-ohjelmassa kerrottiin prostituutiosta norjalaisissa pikkukylissä. Kantelijan mökkikylä osoitettiin kartan "prostituutioreitiltä" muiden Finnmarkin paikkakuntien ohella. Ohjelmassa näytettiin kuvaa mökkikylästä, sen rakennuksista ja alueella olleista autoista. Lisäksi ohjelmassa näytettiin katkelmia kantelijan ja toimittajien välisestä keskustelusta. Ohjelman tekijät eivät tarvinneet erikseen lupaa rakennusten ja autojen kuvaamiseen tai kuvatun materiaalin esittämiseen. Myös haastattelusta kieltäytymisen sai näyttää, koska ohjelmassa käsitellyllä asialla oli yleistä merkitystä. Neuvoston mielestä ohjelmantekijöillä oli riittävät perusteet päätyä ohjelmassa esitettyyn näkemykseen. Yleisradion ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.
Vapauttava 2614/YLE/98
YLE, TV2TV 2:n Silminnäkijä-ohjelmassa tarkasteltiin kriittisesti lasten urheiluharrastusta. Keskustelua käytiin pääosin yleisellä, teoreettisella tasolla. Kautta ohjelman näytettiin kuvituksena urheilevia ja voimistelevia lapsia. Kantelijan poika näkyi kahdessa välähdyksessä, painiottelun tiimellyksessä ja ottelun jälkeen itkuisena haastateltavana. Nämä jaksot olivat peräisin arkistosta. Neuvosto totesi lähtökohtana olevan, että kerran annettu kuvauslupa kattaa kuvatun aineiston arkistokäytön. Välähdykset pienestä painijasta olivat itsessään hellyttäviä, eivätkä leimanneet pikkupoikaa tai hänen vanhempiaan. Kun myöskään ohjelmassa esitetyt kriittiset kommentit eivät kohdistuneet siinä esiintyneisiin lapsiin tai heidän vanhempiinsa, ei Ylen katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.
Vapauttava 2577/AL/97
IltalehtiIltalehti uutisoi kaupungin kadulla sattuneesta välikohtauksesta, jossa tunnettu viihdetaitelija oli silminnäkijöiden kertoman mukaan syyllistynyt väkivaltaiseen käytökseen sivullisia kohtaan. Taitelijan tunnettuisuuden huomioon ottaen neuvosto katsoi, että hänen yksityiselämänsä suoja ei ulottunut tällaiseen, julkisella paikalla sattuneeseen välikohtaukseen. Viihdetaitelija on lisäksi useissa eri tiedotusvälineissä kertonut yksityiselämästään, joten hänen yksityiselämänsä suoja on voimakkaasti kaventunut. Lehti tarjosi hyvän journalistisen tavan mukaisesti hänelle mahdollisuutta kertoa omat näkemyksensä tapahtuneesta. Viihdetaitelija katsoi myös, että lehden valokuvaaja oli rikkonut hänen kotirauhaansa kuvaamalla keittiön ikkunan läpi asuntoon. Lehti kiisti tämän, eikä neuvosto voinut osapuolten ristiriitaisten kertomusten vuoksi ottaa kantaa asiaan. Lehden uutisoinnin ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava 3028/YLE/01

Vastaaja: Yleisradio TV2

Ratkaistu: 14.11.2001

KANTELU Yleisradio esitti 3.5.2001 Silminnäkijä-ohjelman, jonka otsikkona oli "Kiusanhenki työpaikalla". Ohjelmassa esiintyi haastateltavana "Paulaksi" kutsuttu naishenkilö, joka kantelun mukaan kertoi perättömiä ja loukkaavia väitteitä kantelijan päämiehestä. Hän on "Paulan" entinen esimies, jota "Paula" ohjelmassa syytti seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä työpaikalla. Tosiasiallisesti esimiehen on kerran katsottu taputtaneen sihteeriään olkapäälle. Tämä ilmenee mm. virkamieslautakunnan päätöksestä, jolla esimiehen saama varoitus on kumottu. Työpaikan suuruuden vuoksi sadat ulkopuoliset katsojat käsittivät "Paulan" haastattelusta heti, keitä siinä tarkoitettiin. Kantelija oli ollut ohjelman esittämispäivänä yhteydessä TV2:n ajankohtaisohjelmien päällikköön Jyrki Richtiin pyytäen häntä tarkistamaan tiedot niistä tapahtumista, joista kyseinen naishenkilö tulisi haastattelussaan kertomaan. Mm. seikat, joiden vuoksi "Paula" siirrettiin tosiin tehtäviin, olisivat ilmenneet asiakirjoista. Kantelun mukaan Richt kuitenkin kieltäytyi vastaanottamasta hänelle tarjottuja dokumentteja, eikä "Paulan" haastatteluun ja sen asiantuntijakommentointiin tehty minkäänlaisia muutoksia. YLEISRADION VASTAUS TV2:n Ajankohtaisohjelmien päällikkö Jyrki Richt kertoo ohjelmassa tarkastellun työpaikkakiusaamista ja muuta työyhteisössä tapahtuvaa henkistä väkivaltaa. Ongelman yksi osa on sukupuolinen häirintä ja ahdistelu työpaikalla. Ohjelmassa tätä yhteiskunnallisesti merkittävää ja ajankohtaista teemaa käsiteltiin sekä inhimillisen kokemuksen että asiantuntijatietämyksen tasolla. Ohjelmassa esitettiin kolme hyvin henkilökohtaista kertomusta kiusaamistapauksista. Lisäksi kaksi alan asiantuntijaa, Työterveyslaitoksen psykologi ja työsuojelupiirin psykologi, kommentoivat kiusaamista yleisellä tasolla. Yksi henkilökohtaisista kertomuksista oli "Paulan" tapaus, jota kantelu koskee. "Paula" esiintyi muutetulla nimellä, ja häntä koskeva osuus toteutettiin niin, etteivät "Paulan" henkilöllisyys ja työyhteisö tai tuolloinen esimies olleet sellaisen ulkopuolisen katsojan tunnistettavissa, joka tapausta ei entuudestaan tuntenut. Kuultuaan "Paulan" kertomuksen ja keskusteltuaan hänen kanssaan sekä tutustuttuaan asiakirja-aineistoon ohjelmantekijät pitivät hänen kokemustaan sukupuolisesta häirinnästä uskottavana. Vastapuolen argumenttien käsittely olisi edellyttänyt entisen esimiehen omaa esiintymistä ohjelmassa, jolloin asiaan liittyneiden henkilöllisyys olisi paljastunut. Ohjelman fokuksena ei ollut kertomusten yksityiskohtien selvittely eri osapuolten kannalta, vaan kiusaamiskokemusten välittäminen subjektiivisella tasolla. Myös ohjelmassa asiantuntijana kuullun psykologin kommentit käsittelivät työpaikkakiusaamista ja sukupuolista häirintää yleensä, eikä hän näin ollen kommentoinut erityisesti juuri "Paulan" tapausta. JATKOKIRJEENVAIHTO Kantelija toteaa, että YLE ei vastineessaan käsittele lainkaan sitä, miksi hänen tarjoamaansa aineistoa ei otettu millään tavalla huomioon ohjelmassa eikä sitä, miksi virkamieslautakunnan päätökselle ja sen perusteluille ei annettu merkitystä ohjelmassa. Lautakunnan päätös on lainvoimainen, eikä "Paulan" haastattelussa ja ohjelmassa esitetty mitään, mitä ei ole jo esitetty lautakunnan ratkaisemassa tapauksessa. YLE:n vastineesta saa kantelijan mukaan sen käsityksen, että esimerkiksi virkamieslautakunnan päätös perusteluineen voidaan ohittaa jonkun asianosaisen subjektiivisten kokemusten nojalla. Se, että aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä, ei kuitenkaan vapauta siitä, että aihetta tulee käsitellä todenperäisesti ja loukkaamatta ulkopuolisia. Ohjelmassa asiantuntijana kuullun psykologin kommentti liittyi suoraan sitä edeltävään "Paulan" kertomukseen, minkä vuoksi katsoja koki sen asiantuntija-arvioksi "Paulan" tapauksesta. TV2:n Ajankohtaisohjelmien päällikön Jyrki Richtin mukaan virkamieslautakunnan päätöstä ei ohjelmassa sinänsä sivuutettu, vaan päätöksen sisältö - "Paulan" entisen esimiehen saaman varoituksen kumoaminen - kerrottiin. Virkamieslautakunta katsoi äänestyspäätöksessään, ettei "Paulan" työnantaja esittänyt päätöksensä tueksi riittävästi sellaisia selvityksiä, joiden perusteella varoitus olisi voitu antaa. Esimerkiksi päätöksen keskeisenä perusteena pidetystä videonauhasta ei oltu tehty osapuolten yhteisesti oikeaksi toteamaa pöytäkirjaa. Virkamieslautakunnan päätös ei kuitenkaan kumoa sitä, että "Paula" oli kokenut olleensa sukupuolisen häirinnän kohteena. Tätä kokemusta ohjelman tekijät pitivät haastattelujen, asiakirja- ja fakta-aineiston sekä em. videonauhan valossa niin uskottavana, että se voitiin kertoa ohjelmassa nimettömänä ja vailla mitään tunnistetietoja esimerkkinä yhteiskunnallisesti merkittävästä ilmiöstä. Richtin mukaan psykologi Maarit Vartia kommentoi seksuaalista häirintää ja muuta työpaikkakiusaamista yleisellä tasolla. Kommentit oli leikattu yksittäisten tarinoiden lomaan täysin normaalilla ja tv-ohjelmissa varsin yleisellä tavalla. RATKAISU Yleisradion Silminnäkijä-ohjelmassa käsiteltiin työpaikkakiusaamista hyvin subjektiivisella tasolla. Siinä kerrottiin, että työpaikkakiusaaminen on lisääntynyt ja että kiusattujen kertomaa usein epäillään. Tämän tueksi esitettiin kolme esimerkkiä, joista yhdessä peitenimellä "Paula" esiintynyt nainen kertoi esimiehensä taholta kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä ja siitä, miten hän sai videoitua joitakin ahdistelutilanteita. Sen jälkeen, kun hallintojohtaja ja muu konsernijohto näki mainitun videonauhan, "Paula" siirrettiin kertomansa mukaan toisiin tehtäviin ja hänen esimiehensä sai kirjallisen varoituksen, joka "kylläkin sitten virkamieslautakunnassa meni nurin". Spiikissään toimittaja puolestaan totesi, että "esimies pyrki härskisti mustamaalaamaan "Paulan" pärjäämisen niin työssä kuin yksityiselämässäänkin". Joukkotiedotuksen keskeisiä tehtäviä on todenmukaisen ja yleiseltä kannalta merkityksellisen tiedon välittäminen. Yleisesti merkittäviä kysymyksiä on voitava käsitellä myös yksityisten henkilöiden kokemusten perusteella. Kun jokaisella henkilöllä on oikeus kertoa elämästään, ei aina voida välttää sitä, että esille tulee muidenkin elämään tai eri yhteisöjen toimintaan liittyviä seikkoja. Tällöin toimittajan on pidettävä erikseen huoli siitä, että kokonaiskuvan muodostamiseen tarvittavia olennaisia tietoja ei jää kertomatta. Nyt vakavat väitteet esitettiin kiistattomina tosiasioina, ja "Paulan" esimies todettiin ohjelmassa syylliseksi sekä "Paulan" ahdisteluun että mustamaalaamiseen. Myös toimittaja otti kantaa esimiehen syyllisyyteen tuomatta esille esimiehen kertomusta puoltavia seikkoja. Näin ollen ohjelma ei neuvoston mielestä kaikilta osin täyttänyt monipuolisen tiedonvälityksen vaatimusta. Kantelun mukaan ohjelmantekijät eivät edes pyrkineet tarkistamaan väitteiden todenperäisyyttä, vaikka kantelija oli tarjonnut ennen ohjelman esittämistä dokumentteja, joista asian kiistanalaisuus olisi tullut esille. Yleisradion vastauksesta tulee kuitenkin esille, että ohjelmantekijät olivat tutustuneet mm. virkamieslautakunnan päätökseen ja muuhun asiakirja-aineistoon ennen ohjelman esittämistä. Sen sijaan ohjelmassa ei kuultu väitteiden kohdetta, siis "Paulan" esimiestä. Yleisradion mukaan samanaikaista kuulemista ei voitu toteuttaa, koska esimiehen argumenttien käsittely olisi edellyttänyt hänen omaa esiintymistään ohjelmassa, jolloin sekä "Paulan" että hänen entisen esimiehensä henkilöllisyys olisi paljastunut. Neuvoston mielestä esimiehen näkökulman esille tuominen ei olisi edellyttänyt hänen esiintymistään ohjelmassa. Neuvostolle toimitettu aineisto ei sisältänyt sellaista materiaalia, joka olisi kiistattomasti osoittanut "Paulan" kertomuksen todenperäisyyden. Tätä taustaa vasten ohjelman johtopäätökset olivat liian voimakkaita. Toisaalta ohjelmantekijöillä oli neuvoston mielestä riittävät perusteet pitää "Paulan" kokemusta sukupuolisesta häirinnästä uskottavana. Koska ohjelmassa ei esitetty "Paulasta" mitään sellaisia tunnistetietoja, joista hänen henkilöllisyytensä olisi paljastunut, neuvosto piti epätodennäköisenä, että hänen entisen esimiehenkään henkilöllisyys olisi paljastunut ohjelman perusteella. "Paulan" tapaus oli vain osa koko ohjelmaa, joka käsitteli hyvin tärkeää ja yleisesti merkityksellistä asiaa, seksuaalista häirintää. Sitä koskeviin kiistoihin on lähes mahdotonta löytää täyttä näyttöä, eikä sellaista voida toimitustyössä edes edellyttää. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että asia ei anna aihetta enempiin toimiin.

Tämä päätös on avattu 998 kertaa