Vapauttava 6461/PL/17
Lapuan Sanomat

Haastattelu, kielteinen julkisuus, rikosepäillyn tunnistaminen

Paikallislehti haastatteli mökkikylän asukasta välikohtauksesta, jonka tämä oli itse tuonut julkisuuteen aiemmassa mielipidekirjoituksessaan. Haastateltavalle oli kerrottu, missä asiayhteydessä hänen lausumiaan käytetään. Haastateltavan asumisjärjestelyn luvallisuuden käsitteleminen oli asiayhteyden takia perusteltua, ja hän sai esittää oman näkemyksensä aiheesta jo samassa yhteydessä.

Vapauttava 6116/SL/16
Iltalehti

Lähdesuoja, lähdekritiikki, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi Suomeen tulleen turvapaikanhakijan anonyymin haastattelun pakomatkasta ja pakenemisen syistä. Päätoimittajan vastauksesta kävi ilmi, että lehti oli ollut lähdetietojen tarkastamisessa huolellinen.

Langettava 5603/YLE/14
Yle, Silminnäkijä

Samanaikainen kuuleminen

Kantelija joutui Yleisradion Silminnäkijässä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Yle laiminlöi samanaikaisen kuulemisen eikä kuullut kantelijaa jälkeenpäinkään. Lisäksi ohjelmassa käytettiin vanhentunutta tietoa, vaikka uudempaakin oli saatavissa.

Vapauttava 5352/SL/13
Helsingin Sanomat

Lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, uhrien hienotunteinen kohtelu

Lehden uutinen sisälsi lento-onnettomuuden silminnäkijöiden haastattelun. Eläkeläispariskunnan kokemukset olivat aitoja, vaikka ne saattoivatkin tuntua epäuskottavilta. Kokonaisuus hahmottui lukijalle muista jutuista.

Vapauttava 5247/YLE/13
Yle.fi, uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen

Yle Uutisten verkkosivuilla julkaistiin uutinen, jonka mukaan musiikkifestivaalin järjestysmiehet muun muassa potkivat yleisöä turva-aidan kaatumisen jälkeisessä tilanteessa. Uutinen perustui silminnäkijän kertomukseen. Festivaalijärjestäjää kuultiin samassa yhteydessä ja hän kiisti väitetyn järjestyksenvalvojien väkivallan.

Vapauttava 4245/YLE/10
Yle, TV2Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös oikeita tietoja, samanaikaista kuulemista ja haastattelua koskevassa asiassa. Silminnäkijän jaksossa suhtauduttiin kantelijaan kriittisesti, mutta sen edustajia kuultiin samanaikaisesti riittävän perusteellisesti.
Vapauttava 4193, 4199/YLE/09
Yle, TV2 SilminnäkijäJulkisen sanan neuvoston antama vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja lähteiden käyttöä koskevassa asiassa. Nimettömään lähteeseen perustuva väite on erittäin vakava, mutta neuvoston mielestä Ylellä oli omien selvitystensä perusteella riittävät perusteet väitteelle.
Vapauttava 3988/4/08
Nelonen Kauhajoen koulusurmaajan tallettamien videoiden esittäminen ei vaarantanut rikoksen uhrien hienovaraista kohtelua. Kanava ei myöskään luovuttanut journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. Päätös sisältää myös muita periaatteellisesti tärkeitä näkökohtia.
Vapauttava 3662/KL/06
AlueviestiKahdessa uutisessa kerrottiin epäilyistä, joiden mukaan etniseen vähemmistöön kuuluneet henkilöt olisivat ryöstäneet miehen ja kioskin. Molemmissa uutisissa yleisöä pyydettiin antamaan tapahtumista vihjeitä poliisille. Neuvosto korosti, että etnisen alkuperän kertominen edellyttää aina tarkkaa harkintaa, mutta näissä tapauksissa taustaa ei tuotu esiin halventavalla tavalla tai asiaankuulumattomasti. Vapauttava.
Langettava 3366/AL/04
Katso!Katso!-lehti julkaisi silminnäkijähavaintoihin perustuneen uutisen julkisen raittiuslupauksen tehneen kansanedustajan väitetystä alkoholinkäytöstä. Kannen otsikosta sai virheellisen vaikutelman, että kansanedustaja olisi myöntänyt juomisen. Lisäksi kannessa väitettiin varauksettomasti, että kansanedustaja oli ”retkahtanut”. Langettava.
Vapauttava 3251/SL/03
Ilta-SanomatIlta-Sanomat kertoi uutisessaan Unkarissa tapahtuneesta linja-auton ja junan yhteentörmäyksestä. Kantelu kohdistui kuvaan, jossa oli surmansa saaneiden turistien ruumiita. Kuvan julkaisemiselle oli riittävät journalistiset perusteet, ja uhrit olivat kuvasta vain vaikeasti tunnistettavissa. Vapauttava.
Vapauttava 3191/SL/02
Helsingin SanomatHelsingin Sanomat kertoi rikosuutisessaan ”arabimiesten” tekemistä maksuvälinepetoksista. Etnisen taustan mainitseminen oli neuvoston mielestä perusteltua muun muassa siksi, että kyse oli osittain ratkaisemattomasta rikossarjasta, jonka kaikkia uhreja ei ollut vielä tavoitettu. Uutisen ja siinä kerrottujen yksityiskohtien avulla he kykenivät yhdistämään rikokset niihin, joiden uhreiksi he olivat joutuneet. Vapauttava.
Vapauttava 3028/YLE/01
Yleisradio TV2
Vapauttava 2776/YLE/99
Yleisradio TV2Yleisradio esittämässä Silminnäkijä-ohjelmassa kerrottiin prostituutiosta norjalaisissa pikkukylissä. Kantelijan mökkikylä osoitettiin kartan "prostituutioreitiltä" muiden Finnmarkin paikkakuntien ohella. Ohjelmassa näytettiin kuvaa mökkikylästä, sen rakennuksista ja alueella olleista autoista. Lisäksi ohjelmassa näytettiin katkelmia kantelijan ja toimittajien välisestä keskustelusta. Ohjelman tekijät eivät tarvinneet erikseen lupaa rakennusten ja autojen kuvaamiseen tai kuvatun materiaalin esittämiseen. Myös haastattelusta kieltäytymisen sai näyttää, koska ohjelmassa käsitellyllä asialla oli yleistä merkitystä. Neuvoston mielestä ohjelmantekijöillä oli riittävät perusteet päätyä ohjelmassa esitettyyn näkemykseen. Yleisradion ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.
Vapauttava 2614/YLE/98
YLE, TV2TV 2:n Silminnäkijä-ohjelmassa tarkasteltiin kriittisesti lasten urheiluharrastusta. Keskustelua käytiin pääosin yleisellä, teoreettisella tasolla. Kautta ohjelman näytettiin kuvituksena urheilevia ja voimistelevia lapsia. Kantelijan poika näkyi kahdessa välähdyksessä, painiottelun tiimellyksessä ja ottelun jälkeen itkuisena haastateltavana. Nämä jaksot olivat peräisin arkistosta. Neuvosto totesi lähtökohtana olevan, että kerran annettu kuvauslupa kattaa kuvatun aineiston arkistokäytön. Välähdykset pienestä painijasta olivat itsessään hellyttäviä, eivätkä leimanneet pikkupoikaa tai hänen vanhempiaan. Kun myöskään ohjelmassa esitetyt kriittiset kommentit eivät kohdistuneet siinä esiintyneisiin lapsiin tai heidän vanhempiinsa, ei Ylen katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.
Vapauttava 2577/AL/97
IltalehtiIltalehti uutisoi kaupungin kadulla sattuneesta välikohtauksesta, jossa tunnettu viihdetaitelija oli silminnäkijöiden kertoman mukaan syyllistynyt väkivaltaiseen käytökseen sivullisia kohtaan. Taitelijan tunnettuisuuden huomioon ottaen neuvosto katsoi, että hänen yksityiselämänsä suoja ei ulottunut tällaiseen, julkisella paikalla sattuneeseen välikohtaukseen. Viihdetaitelija on lisäksi useissa eri tiedotusvälineissä kertonut yksityiselämästään, joten hänen yksityiselämänsä suoja on voimakkaasti kaventunut. Lehti tarjosi hyvän journalistisen tavan mukaisesti hänelle mahdollisuutta kertoa omat näkemyksensä tapahtuneesta. Viihdetaitelija katsoi myös, että lehden valokuvaaja oli rikkonut hänen kotirauhaansa kuvaamalla keittiön ikkunan läpi asuntoon. Lehti kiisti tämän, eikä neuvosto voinut osapuolten ristiriitaisten kertomusten vuoksi ottaa kantaa asiaan. Lehden uutisoinnin ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava 2776/YLE/99

Vastaaja: Yleisradio TV2

Ratkaistu: 10.11.1999

Yleisradio esittämässä Silminnäkijä-ohjelmassa kerrottiin prostituutiosta norjalaisissa pikkukylissä. Kantelijan mökkikylä osoitettiin kartan "prostituutioreitiltä" muiden Finnmarkin paikkakuntien ohella. Ohjelmassa näytettiin kuvaa mökkikylästä, sen rakennuksista ja alueella olleista autoista. Lisäksi ohjelmassa näytettiin katkelmia kantelijan ja toimittajien välisestä keskustelusta. Ohjelman tekijät eivät tarvinneet erikseen lupaa rakennusten ja autojen kuvaamiseen tai kuvatun materiaalin esittämiseen. Myös haastattelusta kieltäytymisen sai näyttää, koska ohjelmassa käsitellyllä asialla oli yleistä merkitystä. Neuvoston mielestä ohjelmantekijöillä oli riittävät perusteet päätyä ohjelmassa esitettyyn näkemykseen. Yleisradion ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

KANTELU Yleisradio esitti 29.4.1999 Silminnäkijä-ohjelman, jossa kerrottiin prostituutiosta norjalaisissa pikkukylissä otsikolla "Tenon syntinen laulu – bordellisota pohjolassa". Neiden Fjellstue osoitettiin kartan "prostituutioreitiltä" muiden Finnmarkin paikkakuntien ohella. Ohjelmassa näytetään myös kuvaa Neiden Fjellstuesta, sen rakennuksista ja alueella olleista autoista, jotka oli pysäköity retkeilyalueen mökkien ulkopuolelle. Lisäksi ohjelmassa näytetään katkelmia kantelijan ja toimittajien välisestä keskustelusta. Neiden Fjellstue on leirintäalue, jonka yhteydessä on kahvila. Kantelijan mielestä ohjelmassa väitetään, että Neiden Fjellstue olisi venäläisprostituution tukikohta. Ohjelma loukkaa Neiden Fjellstuea, sen henkilökuntaa sekä suomalaisia kanta-asiakkaita. Ohjelma antaa kantelijan mukaan Neiden Fjellstuesta valheellisen kuvan, ja sen esittäminen on aiheuttanut taloudellista vahinkoa. Aineisto, joka kantelijan mukaan kuvattiin salaa, esitettiin luvatta ja kantelijan kanssa keskustelematta. Ohjelmasta ilmenee myös kantelijan kieltäytyminen haastattelusta. Kantelija kertoo toimittajien tulleen anonyymeinä Neiden Fjellstuen alueelle kuvaten piilokameralla ihmisiä, autoja ja rakennuksia. Miehien tultua kahvilaan he kysyivät, mistä löytäisivät tyttöjä ja hotellin. Kantelija vastasi, ettei Neiden Fjellstuen alueella ole hotellia eikä tyttöjä, ja kehotti miehiä menemään Kirkkoniemeen, jossa on jonkinlaista yöelämää. Kantelija seurasi miehiä, jotka ajoivat hitaasti ympäri aluetta. Kantelija pysäytti miehet, ja kysyi, ovatko he toimittajia. – Tavallaan, miehet vastasivat. Kantelija pyysi miehiä poistumaan alueelta, eikä antanut lupaa käyttää lausuntojaan haastatteluna. Kantelijan mukaan Neiden Fjellstuen tiloissa ei ole todistettu harjoitetun prostituutiota, eikä poliisi ole pidättänyt siellä ketään sen kaltaisesta toiminnasta. Myöskään ohjelmassa ei esitetty mitään näyttöä väitteiden ja leimaavien vihjeiden tueksi. YLEISRADION VASTAUS Yleisradion TV2:n ajankohtaisohjelmien päällikkö Jyrki Richt toteaa vastauksessaan, että ohjelmassa raportoitiin Suomen ja Norjan raja-alueella ilmenevästä prostituutiosta ja laittomasta alkoholi- ja tupakkakaupasta. Ohjelmassa toimittaja ja kuvaaja seurasivat prostituoitujen toimintaa usealla paikkakunnalla ja haastattelivat asiakkaita, viranomaisia ja paikallisia asukkaita. Ohjelman toimittajat olivat saaneet sekä Norjan että Suomen viranomaisilta tiedon, että Neiden on yksi ilotyttöbussien pysähdyspaikka. Paikan päällä toimittajat totesivat, että mökkikylässä oli venäläisnaisia ja heidän seurassaan suomalaisia miehiä. Lähtiessään he kuvasivat mökkikylän aluetta, joka näkyy julkiselta tieltä. Alueelta pois ajaessaan tien reunassa ollut mies viittoili toimittajat luokseen ja kehotti saman tien "lehtimiehiä" lähtemään "Saariselkään tai Rovaniemeen". Mies vastasi toimittajien esittämään haastattelupyyntöön kieltävästi, ja paiskasi auton oven kiinni. Nämä kohtaukset sisällytettiin ulos ajettuun ohjelmaan. Ohjelmassa nimettömäksi jääneen miehen tokaisussa ei ollut kyse haastattelusta vaan haastattelusta kieltäytymisen todentamisessa. Toimittajien vakiokalustoon kuulunut pieni digitaalinen kamera oli kaiken aikaa näkyvillä, eivätkä toimittajat salanneet sitä, että kuvasivat aluetta. Ohjelmassa mökkikylien kuvien kohdalla esitetyt speakit pitävät viranomaisilta saatujen tietojen, toimittajien silminnäkijähavaintojen sekä prostituoitujen asiakkaiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella paikkansa. Ohjelman toimittajan ja kuvaajan kuvausmatkalla kokemat asiat pahoinpitelyineen osoittavat, että raja-alueen prostituutio- ja viinanmyyntiongelman käsittely etenkin televisiossa on vaikeata huolimatta ongelman laajuudesta ja vakavuudesta. Tämänkaltaisissa olosuhteissa kuvamateriaalin hankinnassa voitaisiin täysin perustellusti turvautua myös ns. poikkeuksellisiin tiedonhankintamenetelmiin. Richtin mukaan Pohjois-Norjan venäläisprostituutio lieveilmiöineen on vakava yhteiskunnallinen ongelma, jota vastustamaan on noussut satojen ihmisten kansalaisliike. Prostituutiosta ja laittomasta alkoholi- ja tupakkakaupasta koituu vaikeita sosiaalisia haittoja sekä yksittäisille ihmisille että perheille ja kokonaisille asuinyhteisöille. Poliisi on seurannut prostituutiotilannetta tarkasti ja on joutunut suorittamaan useita tutkintoja asian tiimoilta. Richt katsoo, että ohjelmassa on esitetty vain tosiasioita, eikä ohjelman toimittaja ole millään tavoin loukannut lakia, Yleisradion ohjelmatoiminnan säännöstöä tai hyvää lehtimiestapaa. JATKOKIRJEENVAIHTO Yleisradiolta pyydettiin lisäselvitystä siihen, missä alueen kuvaaminen ja keskustelu kantelijan edustajan kanssa tarkkaan ottaen tapahtui. Lisäselvityksessään Jyrki Richt toteaa, että toimittajan ja kuvaajan auto oli pysäköity parkkipaikalle, joka on välittömässä yhteydessä alueelle johtavaan tiehen ja jota paikalla sijaitsevan kahvilan asiakkaat käyttävät. Lähtiessään parkkipaikalta toimittaja ja kuvaaja ajoivat pitkin U-muotoista tienpätkää, jonka varrella mökkejä on, ja kuvasivat auton ikkunasta mökkikylää. Aluetta ei ole aidattu, ei eristetty puomeilla eikä varustettu kieltotauluin tai ajokielloin. Keskustelu miehen kanssa tapahtui kutakuinkin parkkipaikan ja alueelta pois johtavan tien yhtymäkohdassa, ja toimittajan ja kuvaajan käsityksen mukaan auto oli yleisellä tiellä. RATKAISU Hyvä journalistinen tapa edellyttää, että tiedot hankitaan avoimesti ja rehellisin keinoin. Poikkeuksellisia menetelmiä voi käyttää vain, jos yleisesti merkittäviä tietoja ei normaalikeinoin voi saada. Haastateltavalle tulee aina selvästi ilmaista, että hän on tekemisissä työtään tekevän journalistin kanssa. Kantelijan mukaan toimittajat tulivat anonyymeinä Neiden Fjellstuen alueelle kuvaten piilokameralla ihmisiä, autoja ja rakennuksia. Neuvoston mielestä ohjelman tekijät eivät olisi menetelleet moitittavasti, vaikka he olisivatkin jättäneet mainitsematta ammattinsa, koska kyse oli yleisesti merkittävistä tiedoista, joita ei normaalikeinoin voitu saada. Kun omaisuuden valokuvaamista ei voida pitää salakatseluna, eivät ohjelman tekijät tarvinneet erikseen lupaa rakennusten ja autojen kuvaamiseen. Ihmiset eivät olleet ohjelmasta tunnistettavissa. Näin ollen Yleisradio ei tarvinnut leirintäalueen omistajan lupaa kuvatun materiaalin esittämiseen. Myös haastattelusta kieltäytymisen sai näyttää, koska ohjelmassa käsitellyllä asialla oli yleistä merkitystä ja haastattelupyyntö koski kuvassa näkyneen miehen harjoittamaan matkailuyrittämiseen liittyviä asioita. Neuvoston mielestä ohjelmantekijöillä oli riittävät perusteet päätyä ohjelmassa esitettyyn näkemykseen ottaen huomioon erityisesti se, että tietolähteinä ovat olleet sekä Suomen että Norjan viranomaiset. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, ettei Yleisradio ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Tämä päätös on avattu 708 kertaa