7247/SL/19

Vapauttava

Onnettomuusuutinen kertoi yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta pihapiirissä. Vaikka uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Kantelu 30.12.2019

Kantelu kohdistuu Etelä-Saimaan painetussa lehdessään 18.12.2019 julkaisemaan juttuun ”Autoa korjannut kuoli”.

Kantelija vetoaa Journalistin ohjeeseen 28, jonka mukaan kuolemantapauksissa tulee noudattaa tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa hienotunteisuutta. Kantelijalla on uhrin omaisen suostumus kantelulleen.

Tapahtumapaikka määriteltiin jutussa kadunnimen tarkkuudella. Lisäksi jutussa mainittiin pihapiirissä oleva autotalli, joka määritteli uhrin talon vielä tarkemmin.

Kantelussa kyseenalaistetaan, mitä lisäarvoa kadunnimen mainitseminen toi uutiseen. Kantelijan mukaan pienellä paikkakunnalla olisi ollut sama, että jutussa olisi kadunnimen ja pihapiirissä olevan autotallin sijaan mainittu suoraan uhrin nimi. Uutisen kirjoitti Kaakon Viestinnän yhteisuutistoimitus, joten he eivät voineet tietää, että kadulla on vain neljä taloa, mutta yleisesti ottaen kyseisenlaisessa uutisessa kadunnimen mainitseminen ei ole kantelijan mielestä tarpeellista, vaan tuo helposti vain lisäsurua ja -tuskaa omaisille.

Kantelija toivoo, että saisi kantelullaan tiedotusvälineet vielä kerran miettimään tämänkaltaisia tilanteita ja luomaan jonkinlaiset ohjeet niitä varten, jottei jokaisen toimittajan tarvitsisi harkita jokaista julkaisupäätöstä erikseen.

Päätoimittajan vastaus 21.2.2020

Etelä-Saimaan päätoimittajan Eeva Sederholmin mukaan uutinen syntyi normaalin journalistisen prosessin tuloksena. Etelä-Saimaa julkaisee ensiuutiset onnettomuuksista pelastuslaitoksen tietojen pohjalta. Näin tehtiin myös tässä tapauksessa.

 

Ruokolahdella olleesta hälytystehtävästä oli merkintä tilannehuone.fi-sivustolla. Iltavuorossa ollut verkkotoimittaja soitti Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen päivystävälle palomestarille ja sai häneltä tiedot tapahtuneesta. Palomestari kertoi puhelun yhteydessä, että uhrin olivat löytäneet omaiset. Toimittaja yritti myös tavoittaa poliisia tuloksetta. Sen jälkeen toimittaja laati uutisen saamiensa tietojen pohjalta. Uutinen oli murheellisesta aiheesta, mutta toteava ja asiallinen. Siinä kerrottiin pelastuslaitoksen tiedottamat asiat.

Kantelun mukaan kadunnimeä ei olisi saanut kertoa jutussa, koska kadun varrella on vain vähän taloja. Päätoimittaja toteaa, että maakuntalehti Etelä-Saimaa uutisoi yhdeksän kunnan alueen asioista. Kadunnimen mainitseminen voi tuntua omaisista liian intiimiltä tiedolta, mutta se ei päätoimittajan mukaan lähtökohtaisesti tee onnettomuuden uhrista tunnistettavaa. Jutussa ei viitata päätoimittajan mukaan millään tavalla uhrin tarkempaan asuinpaikkaan. Kadunnimi kertoo onnettomuuspaikan, ja tyypillisesti onnettomuusuutisten paikkoja määritellään tällä tarkkuudella.

Paikallisten erityispiirteiden selvittäminen ei Etelä-Saimaan vastauksen mukaan ylipäätään uutistilanteessa ole useinkaan toimituksesta käsin mahdollista. Yksityisyyden suojaan liittyvät asiat ovat toimitukselle olennaisia, ja niitä arvioidaan muun muassa viranomaisilta saadun tiedon pohjalta. Niin myös tässä tapauksessa.

Ratkaisu

JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

Etelä-Saimaa kertoi painetussa lehdessään yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta pihapiirissä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että uhri oli todennäköisesti jutusta ainakin lähipiirinsä ja lähialueen asukkaiden tunnistettavissa. Pelastusviranomaisilta saatuihin tietoihin perustuvassa jutussa mainittiin pienellä paikkakunnalla asuneen uhrin kotikatu ja lisäksi kuvattiin olosuhteet, joissa onnettomuus oli tapahtunut.

Neuvosto toteaa, että tiedotusvälineiden on syytä harkita tarkoin ja tapauskohtaisesti, onko uhrin tunnistamista edesauttavien yksityiskohtien kertominen onnettomuusuutisissa tarpeellista. Jutussa ei kuitenkaan kerrottu uhrista tai onnettomuudesta mitään arkaluonteista, eikä pelkkä tapahtumapaikan yksilöiminen kadunnimen tarkkuudella loukannut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Etelä-Saimaa ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Vapauttavaa äänestivät:

Eero Hyvönen (pj.), Anna Anttila, Riikka Mäntyneva, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Taina Roth, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Sinikka Tuomi.

Langettavaa äänestivät:

Kyösti Karvonen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma ja Tuomo Törmänen.

Heidän eriävä mielipiteensä: Lehti kertoi onnettomuuspaikasta niin yksityiskohtaisesti, että se oli omiaan tuottamaan uhrin omaisille lisää tuskaa.