Kantelu 6.11.2019
Kantelu kohdistuu Uusimaa-lehden 22.10.2019 julkaisemaan nettijuttuun ”AKT-pomon ja naapurin rajariitaa ei sovitella – Viitisen vuotta sitten rakennetun muurin kohtalo näyttää ratkeavan vasta oikeussaleissa” sekä seuraavana päivänä paperilehdessä otsikolla ”AKT-pomon ja naapurin rajariitaa ei sovitella” julkaistuun versioon samasta jutusta.
https://www.uusimaa.fi/paikalliset/1294108
Lisäksi kantelun kohdistuu painetun lehden kansinoston otsikkoon ”Liittopomo Piirainen käy rajariitaa oikeudessa” sekä etusivun noston otsikkoon ”Ay-johtaja vaatii korvauksia naapuriltaan”.
Kantelun mukaan jutun otsikko ”AKT-pomon ja naapurin rajariitaa ei sovitella” oli asiasisällöltään virheellinen, koska kantelija on ehdottanut sovinnollista ratkaisua naapurilleen riita-asioiden ratkaisemiseksi, vaikka neuvottelut eivät olekaan johtaneet toistaiseksi sovinnolliseen ratkaisuun.
Myös painetun lehden kansinosto, jonka mukaan liittopomo käy rajariitaa oikeudessa, antoi kantelun mukaan virheellisen kuvan oikeudenkäynnistä. Kantelijan tulkinnan mukaan lause muodostaa käsityksen, että kantelija olisi aloittanut oikeudenkäynnin asiassa, vaikka riita-asia on käynnistynyt kantelijan naapurin lasten käräjäoikeuteen toimittamalla haastehakemuksella.
Lisäksi painetun lehden etusivun noston otsikko ”Ay-johtaja vaatii korvauksia naapuriltaan” oli kantelun mukaan virheellinen. Oikeudenkäyntiaineistosta käy ilmi, että riidan toinen osapuoli on myös vaatinut kantelijalta rahallista suoritusta toissijaisena vaatimuksenaan.
Kantelija on ollut yhteydessä päätoimittajaan, mutta lehti ei ole korjannut kantelussa virheelliseksi väitettyjä kohtia jutusta.
Itse jutussa oli kantelun mukaan virhe kohdassa, jossa kantelijan naapuri toteaa suorassa sitaatissaan, ettei ole ikinä hyväksynyt tällaisen muurin rakentamista oman tonttinsa puolelle. Kantelun mukaan kyse on oikeudenkäyntien kohteena olevasta, riitaisesta seikasta, mikä käy ilmi oikeudenkäyntiaineistosta. Lisäksi sitaatissa on kantelun mukaan kiinteistön omistusoikeutta koskeva virhe, koska juttuun haastateltu naapuri ei omista kiinteistöä, vaan sen omistavat hänen lapsensa.
Uutisten muotoilu antoi kantelun mukaan käsityksen, että muuri olisi rakennettu naapurien tontille ilman suostumusta yksinään kantelijan tahdosta.
Kantelijan mielestä myös jutussa esitetty vertauskuva, jonka mukaan kantelijan ja tämän naapurin ”keskinäiset välit muistuttavat Aku Ankan ja Teppo Tulpun vastaavia” on asiasisällöltään virheellinen. Vertauskuva antaa ymmärtää, että kantelija riitelisi jatkuvasti naapurinsa kanssa erinäisistä asioista, ja antaa virheellisen käsityksen kantelijasta henkilönä.
Myös lause, joka alkaa sanoilla ” [kantelijan] viisi vuotta sitten käynnistämästä muuriprojektista…” on kantelun mukaan asiasisällöltään virheellinen, koska siinä esitetään, että kantelija olisi ollut aloitteellinen tukimuurin rakentamisessa.
Niin ikään jutun kohta, joka alkaa sillä, että kantelija ”ei kiistä, että muuri on [naapurin] puolella, vaan on todennut oikeudessa, että…” on kantelun mukaan asiasisällöltään virheellinen, sillä oikeudenkäyntiaineistosta käy ilmi, että tukimuurin sijainti osapuolten välillä on riidanalainen seikka.
Kantelija pitää virheellisenä myös jutun kohtaa, jossa vastapuoli kertoo, että muurin päälle olisi pitänyt rakentaa aita ja että asiasta oli sovittu tekstiviestein. Kantelun mukaan tekstiviestein ei ole sovittu lauseessa väitetyistä asioista.
Lisäksi kantelija pitää virheenä sitä, että riidan toinen osapuoli kiistää jutussa luvanneensa maksaa muurista enemmän, koska tässäkin on kyse oikeudenkäyntien kohteena olevasta, riitaisesta seikasta, mikä käy ilmi oikeudenkäyntiaineistosta.
Uusimaa-lehti myös rikkoi kantelun mukaan uutisoinnillaan kantelijan ja hänen perheensä yksityisyydensuojaa. Kantelun mukaan uutisoinnin kohteena olevassa asiassa on kyse yksityisten henkilöiden välisistä riita-asioista, joilla ei ole mitään liityntää kantelijan ammattiin tai julkiseen asemaan, vaikka näitä on uutisoinnissa tarpeettomasti korostettu. Asian yksipuolisella uutisoinnilla ei ollut kantelun mukaan journalistista perustetta, koska kyse oli vasta vireillä olevista oikeudenkäynneistä.
Kantelun mukaan lehden uutisointi muistuttaa trial by newspaper -käsitteen alaisuutteen kuuluvaa menettelyä, jossa uutisoinnin kautta pyritään vaikuttamaan mielipiteeseen oikeudenkäynnin kohteena olevasta asiasta ja pahimmassa tapauksessa jopa itse tuomioistuimen ratkaisuun.
Päätoimittajan vastaus 29.1.2020
Sanomalehti Uusimaan päätoimittaja Marko Enberg kertoo lehden pyytäneen kantelijalta kommenttia sähköpostitse samana päivänä, jona kantelun kohteena oleva nettijuttu julkaistiin. Kantelija oli lehteen yhteydessä viisi päivää myöhemmin, muttei vaatinut vastineensa julkaisemista. Lehti tarjosi kuitenkin kantelijalle mahdollisuutta kommentointiin viikko sen jälkeen, kun se oli julkaissut ensimmäisen juttunsa aiheesta.
Kantelija on AKT:n puheenjohtaja ja Porvoon kaupunginvaltuutettu, joten hänen nimensä julkaiseminen uutisessa oli päätoimittajan mielestä perusteltua. Kantelija itsekin käytti edellä mainittuja titteleitään päätoimittajalle osoittamansa sähköpostiviestin allekirjoituksessa. Päätoimittaja huomauttaa lisäksi, että rajariidan toinenkin osapuoli oli jutussa mukana omalla nimellään, vaikkei ole julkisuuden henkilö.
Päätoimittajan mukaan päätökset uutisista tehdään aina journalistisin perustein Uusimaan toimituksessa. Hän toteaa kantelijan olevan julkisuuden henkilö, jolla on poikkeuksellinen rajakiista naapurinsa kanssa. Päätoimittajan mukaan on normaalia, että kiinnostavista ja yleisesti merkittävistä oikeusprosesseista uutisoidaan jo prosessin aikana.
Lehti käy vastauksessaan läpi kaikki kantelussa esitetyt väittämät asiavirheistä.
Lehti pitää otsikoitaan perusteltuina, koska valtakunnallisesti AKT:n puheenjohtajana tunnettu ja paikallisena valtuutettuna mm. kaavoitukseen liittyvistä asioista päättävä henkilö pui omaa rajakiistaansa käräjillä. Päätoimittajan mukaan osapuolet eivät ole löytäneet sovinnollista ratkaisua, joten riita puidaan loppuun käräjillä.
Kantelija on vaatinut oikeudessa mm. tonttien rajalle rakennetun muurin rakentamisesta aiheutuneista kustannuksista osuutta naapuriltaan. Lisäksi hän on vaatinut oikeusasiakirjojen mukaan naapuriltaan korvauksia tuija-aidasta, koira-aidasta ja nurmikon turmelemisesta.
Kantelussa esitettyyn väitteeseen siitä, että kantelijan naapurin sitaatissa olisi ollut virhe, lehti vastaa todeten, että kyseessä oli riidan toisen osapuolen antama kommentti muurista. Myös kantelijalta pyydettiin kommenttia asiaan. Päätoimittajan mukaan naapurin sitaatista oli pääteltävissä, että haastateltava hallinnoi tonttia, ja hän on myös käräjäoikeudessa vastaajana.
Lehti toteaa vastauksessaan, että naapurukset ovat aikaisemminkin selvitelleet välejään käräjillä. Kantelija on mm. hakenut naapurilleen lähestymiskieltoa ensin käräjäoikeudesta ja myöhemmin hovioikeudesta.
Jutussa käsitellyn muurin osalta naapuri nosti kanteen kantelijaa vastaan marraskuussa 2018 ja kantelija puolestaan naapuriaan vastaan helmikuussa 2019. Esimerkiksi käräjäoikeuden yhteenvedon mukaan naapuri on syyskuun 2018 aikana kaivanut viisi kertaa noin kuuden metrin kokoisen kaivannon kantelijan kiinteistön puoleiselle osiolle ja heittänyt mullat neljästi tämän nurmikolle. Kantelija puolestaan on täyttänyt neljästi naapurinsa kaivannon. Myös poliisipartio on käynyt kahdesti toteamassa tilanteen.
Päätoimittajan tulkinnan mukaan kantelijan ja tämän naapurin vuosia jatkuneissa kiistoissa on paljon samoja piirteitä kuin klassikkosarjakuvassa, jossa Aku Ankka ja Teppo Tulppu ovat naapuruksia ja riitelevät paljon.
Päätoimittaja vetoaa vastauksessaan käräjäoikeuden laatimaan yhteenvetoon, jonka mukaan kiinteistöjen rajalle rakennettu tukimuuri rakennettiin kantelijan hankkimalla työvoimalla, ja yhteenvedosta päätellen hän on hoitanut sen toteutumista. Saman yhteenvedon mukaan naapurukset sopivat yhdessä uuden tukimuurin rakentamisesta, jotta väitetty maa-ainesten valuminen saataisiin estettyä, koska tämä häiritsi kantelijan naapuria.
Muurin päälle rakennettavaa aitaa koskeva kohta jutusta oli naapurin näkemys asiasta. Lisäksi käräjäoikeuden yhteenvedossa on todettu, että riidan osapuolet sopivat rakennustyön suorittamisesta, materiaalin hankintakuluista sekä kokonaiskustannusten jakamisesta tekstiviestitse ja suullisesti.
Jutun kohdassa, jossa vastapuoli kiisti luvanneensa maksaa muurista enemmän kuin 20 prosentin osuuden, oli päätoimittajan mukaan kyse naapurin näkemyksestä. Uusimaa pyysi myös kantelijalta kommentteja sähköpostitse kahteen kertaan, mutta tämä ei ole kommentoinut riita-asiaa.
Ratkaisu
JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.
JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.
JO 35: Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.
Uusimaa-lehti käsitteli verkossa ja painetussa lehdessä julkaisemassaan jutussa naapurusten välistä oikeusriitaa kiinteistöjen välille rakennetusta tukimuurista. Kirjoitushetkellä riidan käsittely oli käräjäoikeudessa kesken.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tiedotusvälineillä on lupa kertoa keskeneräisistäkin oikeusprosesseista. Tässä tapauksessa riidan toinen osapuoli oli merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja, eikä jutuissa tuotu esiin hänen elämästään arkaluontoista seikkoja, joiden julkaisu olisi rikkonut yksityisyydensuojaa.
Jutussa oli epätarkkuus, koska sen yhdestä kohdasta saattoi saada sellaisen vaikutelman, että kantelija myöntäisi muurin olevan naapurin puolella. Jo heti jutun alusta kävi kuitenkin selväksi, että asia on kiistanalainen. Jutussa ei ollut muitakaan olennaisia asiavirheitä. Otsikoille löytyi sisällöstä kate.
Vaikka jutussa haastateltiin riidan toista osapuolta, tapauksessa ei ole viitteitä siitä, että lehti olisi suhtautunut kritiikittömästi lähteisiinsä. Uutisointi perustui myös oikeusasiakirjoihin. Lehti kysyi useampaan otteeseen myös kantelijan näkemystä riita-asiaan, mutta hän ei ollut halunnut kommentoida sitä eikä myöskään lähettänyt lehdelle omaa kannanottoaan.
Jutussa ei ennakoitu syyllisyyttä tai pyritty asiattomasti vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Uusimaa ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Anna Anttila, Kyösti Karvonen, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Taina Roth, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Sinikka Tuomi ja Tuomo Törmänen.