7165/PL/19

Vapauttava

Lehti julkaisi kaksi paikalliseen kouluväkivaltatapaukseen liittyvää juttua. Jutuissa kerrottiin, miten paikallinen kuntapoliitikko oli ottanut aiheeseen kantaa sosiaalisessa mediassa. Häntä ei ollut tarpeen erikseen haastatella jutuissa.

Kantelu 17.9.2019

Kantelu kohdistuu seuraaviin Akaan Seudun verkkosivuillaan julkaisemiin juttuihin:

1. ”Koululaisen pahoinpitelyksi kuvailtu somevideo herätti kiivaan keskustelun: Väkivaltaa vai kiusaamista, ja miten Toijalan tapaukseen pitäisi reagoida? – Sivistyslautakunta pohtii asiaa ensi viikolla” (7.9.2019): https://akaanseutu.fi/2019/09/07/vakivaltaa-vai-koulukiusaamista-ja-miten-toijalan-tapaukseen-pitaisi-reagoida-pahoinpitelyksi-kuvailtu-somevideo-heratti-kiivaan-keskustelun-ja-tulee-sivistyslautakunnan-kasittelyyn/

2. ”Oppilaan pahoinpitely oli kolmas suunniteltu väkivallanteko kuuden vuoden sisällä – Rehtori pitää myös poliitikkoja kiusaajina, sivistysjohtajankin mielestä toiminta oli asiatonta” (10.9.2019): https://akaanseutu.fi/2019/09/10/perjantain-pahoinpitely-oli-kolmas-suunniteltu-vakivallanteko-kuuden-vuoden-sisalla-toijalan-yhteiskoulun-rehtori-ehdottaa-erottamista-ja-pitaa-poliitikkoja-kiusaajina-ja-kaksinaismoralistei/

Kantelija on jutuissa mainittu kaupunginvaltuutettu ja sivistyslautakunnan jäsen. Ensimmäisessä jutussa kerrotaan hänen tykänneen Facebookin Akaalaiset-ryhmässä julkaistusta kommentista, jonka mukaan ”Akaan koulujen rehtorit ja muu yläkerta ovat pelkkiä vässyköitä, ja oikea ratkaisu tilanteessa olisi välitön koulusta erottaminen, rikosilmoitus ja lastensuojeluilmoitus” ja toisessa jutussa on siteerattu hänen omaa julkista Facebook-päivitystään, jossa hän otti kantaa aiheesta käytyyn keskusteluun ja lehden toimintaan.

Kantelun mukaan lehti on rikkonut Journalistin ohjetta 21, kun se julkaisi otteet Facebookista kysymättä kantelijan näkemystä. Kantelija kiinnittää huomiota myös siihen, että lehti on ”Facebook-peukutuksen” julkaistessaan julkaissut myös kantelijan nimen, aseman ja puoluetaustan.

Kantelija ei ole pyytänyt lehteä korjaamaan juttua. Hän kertoo, ettei myöskään lähettänyt lehdelle omaa kannanottoa, eli vastinetta, koska pelkäsi, että se julkaistaisiin kielteisessä sävyssä.

Päätoimittajan vastaus 21.10.2019

Akaan Seudun vastaavan päätoimittajan Juha Kososen mukaan juttujen ydin oli Akaalaiset-nimisessä Facebook-ryhmässä ja muualla sosiaalisessa mediassa julkaistu video oppilaan väkivaltaisesta käyttäytymisestä toista oppilasta kohtaan koulun pihalla.

Päätoimittajan mukaan ensimmäisessä jutussa nostettiin esiin asiaa mitenkään kommentoimatta neljän akaalaisen valtuutetun, yhden varavaltuutetun sekä entisen valtuuston puheenjohtajan kommentit videosta. Valtuutetut ja varavaltuutettu ovat myös sivistyslautakunnan jäseniä, jolle koulukiusaamisasiat hallinnollisesti kuuluvat. Akaalaiset-ryhmä on yli 8 000 henkilön suljettu Facebook-ryhmä. Akaan kaupungissa on asukkaita lähes 17 000. Akaan Seudun jutussa esille nostetut luottamushenkilöt kommentoivat ryhmässä valtuuston ja sivistyslautakunnan alaisten viranhaltijoiden toimintaa. Päätoimittajan mukaan kysymys oli selkeästi luottamushenkilöiden poliittisesta toiminnasta ja yhteiskunnallisesta keskustelusta, joka oli syytä nostaa keskusteluun. Päätoimittajan mukaan lehti lähtee siitä, että luottamushenkilöt ovat näin suuressa suljetussa ryhmässä vakavissaan liikkeellä.

Facebook-kommentin ”peukuttaminen” on päätoimittajan mukaan nykyisessä mediamaailmassa vahva kannanotto ja kantelija on merkittävässä asemassa Akaan kaupungissa. Hän esiintyy Akaan Seudun sivuilla usein ja on myös aktiivinen keskustelija valtuustossa ja sosiaalisessa mediassa. Akaan Seudulle ei ole syntynyt käsitystä, etteikö kantelija toimisi keskustelijana ja luottamushenkilönä vakavissaan ja tavoitteellisesti.

Päätoimittajan mukaan merkittävässä asemassa toimineen akaalaisen luottamushenkilön ja tässä tapauksessa vielä asiantuntijalautakunnan jäsenen kannanottoa ei ole ollut syytä epäillä niin, että häneltä olisi pitänyt etukäteen tai jälkikäteen varmistaa, mitä mieltä hän sittenkin on. Päätoimittajan mukaan jutussa on nostettu suljetusta ryhmästä esiin ja julkiseen keskusteluun merkittäviä kannanottoja tärkeään asiaan.

Päätoimittajan mukaan toinen juttu oli normaali jatkojuttu tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta. Jutussa käytiin läpi, kuinka Akaan kaupungissa koulukiusaamiseen puututaan ja minkälaisiin toimenpiteisiin koulussa oli ryhdytty. Juttuun lainattiin kantelijan avoimilta Facebook-suvuilta seuraavat kommentit: ”Kommenttiketju täyttyi nopeasti vanhempien kommenteista, joissa kerrottiin aiemmista kiusaamistapauksista, joihin koulun toimesta ei ole reagoitu. Silloin kun kiusaamiseen ei puututa, niin systeemissä todella on vikaa.” ”Valtuutettu tai ei, niin oikeutettu mielipiteeseen ja kyseisen asian kohdalla se nyt vain on niin, että liian kauan on hyssytelty kiusaamisasioita ja niihin on suhtauduttu liian kepeästi.”

Kyseisistä kommenteista, samoin kun ensimmäisen jutun peukutuksesta, ilmenee päätoimittajan mukaan selvästi valtuutettuna ja sivistyslautakunnan jäsenenä toimivan kantelijan kanta Akaan kaupungin sivistystoimen kykyyn hoitaa kiusaamisasioita. Päätoimittajan mukaan kantelija ei myöskään mitenkään kiistä peukutuksensa oikeellisuutta. Päätoimittajan mukaan kantelija ei joutunut jutuissa erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi eikä kantelija ole toimittanut lehdelle vastinetta tai ollut muutenkaan lehteen mitenkään yhteydessä. 

Ratkaisu

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 24: Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon.

JO 29: Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta.

Akaan Seutu julkaisi verkkosivuillaan kaksi kouluväkivaltatapaukseen liittyvää juttua. Jutuissa kerrottiin, miten paikalliset kuntapoliitikot olivat ottaneet aiheeseen kantaa sosiaalisessa mediassa. Kantelija on jutuissa mainittu kaupunginvaltuutettu ja sivistyslautakunnan jäsen.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä voi käyttää lähteenä, kunhan niiden julkaisemisessa noudatetaan Journalistin ohjeita kaikilta osin. Tässä tapauksessa kuntapoliitikko ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, kun lehti kertoi hänen sosiaalisessa mediassa esittämistään kannanotoista. Neuvosto myös muistuttaa, että Journalistin ohjeiden mukaan tavanomainen poliittinen arviointi ei synnytä oikeutta omaan kannanottoon. Lehdellä ei siten ollut velvollisuutta kuulla kantelijaa samanaikaisesti haastattelemalla häntä. Lisäksi lehti oli myöhemmässä jutussa pyrkinyt kuulemaan kantelijaa jälkikäteen julkaisemalla hänen jatkokommenttinsa sosiaalisesta mediasta.

Kantelija on kunnallispoliittinen vaikuttaja, jolta voi odottaa oikaisu- ja vastinemahdollisuuksien tuntemista. Hän ei kuitenkaan ollut pyytänyt lehdeltä virheen korjaamista eikä tarjonnut lehdelle omaa kannanottoa tai mielipidekirjoitusta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Akaan Seutu ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Taina Roth, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Anna Anttila, Tapio Nykänen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Taina Tukia ja Sinikka Tuomi.