7112, 7118/SL/19

Vapauttava

Lehti julkaisi kolumnin, joka oli kärjistävän yksipuolinen ja antoi siksi asioista epätarkan kuvan. Kolumnissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä.

Kantelut kohdistuvat Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivuillaan 20.5.2019 julkaisemaan kolumniin ”Hysteria hyödyttää ilmastoahdistajia”.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/kolumni/artikkeli-1.431401    

 

Kantelu 7112/SL/19, 5.6.2019

Kantelun mukaan kolumnissa on kaksi olennaista asiavirhettä, joita lehti ei suostunut korjaamaan pyynnöstä huolimatta. Kantelun mukaan kolumnissa väitetään virheellisesti, että ”ilmastopopulistien” tai ”ilmastohysteerikkojen” mielestä autot pitäisi kieltää ja että ”he haluavat lopettaa hakkuut”. Nämä ovat kantelun mukaan asiavirheitä, sillä missään mediassa ei ole ehdotettu autojen kieltämistä, vaikka polttomoottoriautojen kieltämisestä onkin ollut keskustelua, eikä kukaan ole julkisesti myöskään vaatinut hakkuiden lopettamista. Jos katsotaan, että kyse ei ole asiavirheistä vaan kolumnistin mielipiteistä, tämä ei kantelun mukaan käy tekstistä ilmi. Siksi kolumni rikkoo kantelun mukaan vähintään toista Journalistin ohjeista 8 ja 11. Kantelun on tulkittu koskevan myös Journalistin ohjetta 20.

 

Kantelu 7118/SL/19, 20.6.2019

Kantelun mukaan kolumnissa on kolme olennaista asiavirhettä, joita lehti ei ole korjannut pyynnöstä huolimatta. Kantelun mukaan kolumnissa on virhe, kun siinä kirjoitetaan, että: ”Ilmastonmuutoksella ratsastavat tutkijat ja poliitikot ruoskivat ja syyllistävät Suomea säälimättä. Täällä ei pitäisi liikkua tai tuottaa mitään. Autot ja lehmät pitäisi kieltää” ja ”Ilmastohysteerikkojen heikko kohta ovat metsät. He haluavat lopettaa hakkuut.” Kantelun mukaan lehti ei ole pystynyt antamaan viitettä mistään kirjoituksesta tai lausunnosta, jossa vaadittaisiin autojen tai lehmien kieltämistä, eikä mitään lähdettä väitteelle, jonka mukaan joku haluaisi lopettaa hakkuut.

Lisäksi kantelun mukaan kolumnissa on olennainen asiavirhe, kun siinä kirjoitetaan, että: ”Ainoastaan lentomatkailu on säilynyt arvostelun ulkopuolella. Vuosittaista Thaimaan matkaa edes ilmastopopulistit eivät uskalla ihmisiltä kieltää.” Kantelun mukaan esimerkkejä lentomatkailun arvostelemisesta on vaikka kuinka paljon.

 

Päätoimittajan vastaus 25.6.2019

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppaisen mukaan lehti on suhtautunut kantelijoiden oikaisuvaatimuksiin vakavasti ja tullut journalistisen harkinnan perusteella johtopäätökseen, että kolumni ei sisältänyt väitettyjä asiavirheitä. Lehti on vastauksissaan kantelijoiden oikaisuvaatimuksiin todennut, että virheiksi esitetyt seikat olivat toimittajan näkemys Suomessa käytävän ilmastokeskustelun sisällöistä, ja että kolumni oli normaalia kolumnitekstiä, joka kuvaa kirjoittajan näkemystä ”ilmastohysteerikkojen” tavoitteista ja epäloogisuudesta sinänsä tärkeässä taistelussa päästöjä vastaan. Lehden mukaan kolumnissa mainitut ”ilmastoahdistajat”, ”ilmastopopulistit” ja ”ilmastohysteerikot” eivät ole yksilöity tai rajattu ryhmä, eivätkä kata kategorisesti esimerkiksi vihreitä poliitikkoja tai ilmastotutkijoita.

Päätoimittajan mukaan kolumni on journalismissa yleisesti käytetty tyylilaji, jonka tavoitteena on herättää ajatuksia. Kolumni eroaa uutisesta siten, että kirjoittaja esittää siinä henkilökohtaisen mielipiteensä ja tarkastelee asiaa vain valitsemastaan näkökulmasta. Päätoimittajan mukaan on yleisesti hyväksyttyä, että kolumneissa voidaan käyttää uutista laajemmin eri tyylikeinoja, kuten ironiaa tai huumoria. Kolumnin tyylilajiin kuuluu päätoimittajan mukaan, että kirjoittajalla on oikeus piikitellä ja esittää olevansa oikeassa. Päätoimittajan mukaan JSN on omassa päätöskäytännössään todennut, että ”Kolumni on mielipidekirjoitus, jossa kirjoittaja käsittelee yleensä ajankohtaisia asioita omasta näkökulmastaan. Kirjoittajan tulkinnat ja arviot tekevät kolumnista persoonallisen. Kolumnin ilmaisutapa voi olla yksinkertaistava ja kärjekäskin.”

Päätoimittajan mukaan kirjoituksen lukeutuminen kolumniksi käy selvästi ilmi sen sijoittumisesta Maaseudun Tulevaisuuden kolumneille varattuun osioon, kolumnin yhteyteen kirjoitetusta ”Kolumni”-tekstistä sekä kolumnin sisällöstä.

Kanteluiden kohteena oleva kolumni käsittelee päätoimittajan mukaan ilmastonmuutosta ja siihen liittyviä ympäristöllisiä ja kansantaloudellisia näkökohtia. Aihe on ajankohtainen ja yhteiskunnallisesti merkittävä. Kolumnisti on tuonut esille havaintonsa, jonka mukaan tiettyjä ilmastonmuutokseen vaikuttavia tekijöitä korostetaan, näkökannasta riippuen, tarkoitushakuisen mustavalkoisesti, sivuuttaen vaihtoehtoisten toimintamallien hyödyt ja osan faktoista. 

Kolumnissa käytetty termi ”ilmastohysteerikot” ei päätoimittajan mukaan viittaa mihinkään tiettyyn henkilö- tai edunvalvontaryhmään, vaan useisiin julkisuudessa esiintyneisiin kannanottoihin. Päätoimittajan mukaan kirjoittaja ei ole halunnut luoda vastakkainasettelua tiettyjen tahojen välille, vaan tuoda esille näkemyksensä siitä, että ilmastouhka on todellinen, mutta sen haittojen minimoimisessa on syytä toimia tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Siksi kirjoittaja ei ole päätoimittajan mukaan katsonut aiheelliseksi nimetä kannanottajia, eikä kolumnin yleisesti keskustelua herättävä kirjoitustyyli sitä ole edellyttänytkään. 

Päätoimittajan mukaan sekä Suomessa että kansainvälisesti on vaadittu polttomoottoriautojen tai niiden käyttämän bensiinin ja dieselin myynnin kieltämistä. Useissa eurooppalaisissa kaupungeissa on jo kielletty vanhojen dieselautojen käyttö tai rajoitettu niiden käyttöä esimerkiksi ruuhka-aikoina, ja asiasta käytiin Suomessakin keskustelua ennen eduskuntavaaleja. Kun huomioidaan, että koko Suomen 2,7 miljoonan henkilöauton kannasta täyssähköautojen osuus oli vuonna 2018 alle promille, ja uusien autojen myynnistäkin täyssähköautojen osuus oli vain 0,6 prosenttia, polttomoottoriautojen kieltäminen tarkoittaisi päätoimittajan mukaan nykytilanteessa hyvin pitkälti samaa kuin kaikkien autojen kieltäminen. Lisäksi päätoimittajan mukaan on syytä huomata, että kaikkien henkilöautojen vastaisia toimia on käynnissä esimerkiksi Helsingissä.

Päätoimittajan mukaan hakkuiden lopettamisesta on niin ikään esitetty runsaasti kannanottoja, joista hän mainitsee esimerkkinä seuraavat: Eduskunnan käsittelyssä on aloite Metsähallituksen avohakkuiden lopettamisesta. Mm. Vihreät, Suomen luonnonsuojeluliitto ja lintuyhdistykset ovat esittäneet kesähakkuista luopumista. Ympäristöjärjestöt kampanjoivat pari vuotta sitten UPM:n Ärjänsaaren hakkuita vastaan Kainuussa. Paliskunnat ovat vaatineet hakkuiden lopettamista Ylä-Lapin metsissä.  

Päätoimittajan mukaan kolumnissa ei väitetty, että yksikään taho ei olisi arvostellut lentomatkailua. Päätoimittajan mukaan kolumnin herättämän keskustelun kannalta olennaista on, että ilmastokysymyksiin kriittisestikin suhtautuneet henkilöt ovat olleet pidättyväisiä luopumaan lentämisestä.

Päätoimittajan mukaan kolumnissa tehdyille viittauksille autojen kieltämisestä, lentomatkailusta ja hakkuiden lopettamisesta on osoitettavissa runsaasti lähdeaineistoa, minkä johdosta kyseisten ilmaisujen käyttämistä ei voida pitää olennaisina asiavirheinä.

 

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Maaseudun Tulevaisuus julkaisi toimittajansa kolumnin, jossa hän esitti mielipiteitään Suomen ilmastopoliittisesta keskustelusta.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kyseessä oli kärjistävän yksipuolinen mielipideteksti, joka antoi epätarkan kuvan ilmastopoliittisesta keskustelusta.

Poliittisen vastapuolen argumenttien tahallinen vääristäminen esittämällä yleistyksiä, jotka eivät ole lähteytettävissä, on sosiaalisen median keskusteluissa yleistynyt ilmiö. Neuvosto huomauttaa, että tällaisen argumentointitavan siirtyminen journalistisiin sisältöihin rapauttaa journalismin uskottavuutta.

Kolumnista kävi kuitenkin riittävästi ilmi, että siinä esitetyt väitteet olivat kirjoittajan tekemiä kärjistyksiä ilmastokeskustelun sisällöstä. Neuvosto toteaa, että poliittinen keskustelu on sananvapauden ydinaluetta ja neuvoston on sananvapauden nimissä hyväksyttävä myös epätarkkoja yleistyksiä. Kolumnissa oli epätarkkuuksia, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä, jotka olisi pitänyt korjata.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Maaseudun Tulevaisuus ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Pentti Mäkinen, Tapio Nykänen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Maria Swanljung, Tuomas Rantanen, Taina Tukia ja Sinikka Tuomi.