7064/PL/19

Vapauttava

Paikallislehti julkaisi jutun, jossa koiranomistaja arvioi kotkan vieneen koiran pihasta. Juttu perustui rajallisiin tietoihin, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Lehti täydensi uutisointiaan jatkojutuilla. 

Kantelu 6.3.2019

Kantelu kohdistuu Lieksan Lehden 27.2.2019 julkaisemaan verkkouutiseen ”Harvinaisessa hyökkäyksessä kotka vei koiran pihasta”.

https://www.lieksanlehti.fi/uutiset/item/1549-harvinaisessa-hyokkayksessa-kotka-vei-koiranjaljettomiin-pihasta

Kantelun mukaan jutussa esitettyjen taustatietojen ja tutkimustiedon perusteella on mahdotonta, että kyseessä olisi ollut kotkan hyökkäys.

Kantelija oli lähettänyt toimitukseen oikaisupyynnön, jossa hän pyysi lehteä korjaamaan juttua toteamalla, että kotkan hyökkäys oli faktojen perusteella poissuljettu vaihtoehto. Tätä kantelija perusteli muun muassa sillä, että toistakymmentä kiloa painava koira olisi kotkalle liian painava saalis, ja sillä, ettei lumeen ollut jäänyt merkkejä kamppailusta tai muita kuin koiranjälkiä.

Lehti ei ollut vastannut oikaisupyyntöön. Se julkaisi kuitenkin jatkojuttuja, joista kävi ilmi, että on kiistanalaista, olisiko kotka voinut viedä koiran.

Kantelussa viitataan Journalistin ohjeiden kohtiin 8, 10, 11, 12 ja 15. Neuvosto on lisännyt kanteluun Journalistin ohjeiden kohdat 13 ja 20, koska kantelun on tulkittu kohdistuvan myös niihin.

Päätoimittajan vastaus 4.4.2019

Päätoimittaja Marja Mölsän mukaan toimituksella ei ollut syytä epäillä koiranomistajan kertomia faktoja. Hänen mukaansa lähde on paikkakunnalla laajalti arvostettu ja luotettavana pidetty henkilö.

Päätoimittajan mukaan tietoja tarkistettaessa kävi selväksi, ettei ole yksiselitteistä, voiko kotka viedä kääpiökoiran vai ei. Uutisoinnissa ei kuitenkaan päätoimittajan mielestä tapahtunut sellaista virhettä, joka olisi edellyttänyt oikaisua. Asiaa avattiin lehden printti- ja verkkoversiossa julkaistussa jatkojutussa, jossa käytettiin lähteenä eri alojen asiantuntijoita. Lisäksi Lieksan Lehti julkaisi printtiversiossaan paikallisen eläinlääkärin yleisönosastokirjoituksen, joka puolusti koiranomistajan tulkintaa tapahtumien kulusta. 

 

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 13: Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Lieksan Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa koiranomistaja arvioi kotkan vieneen lemmikkinsä. Jutussa esitetyt väitteet osoittautuivat myöhemmin kiistanalaisiksi.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että juttu perustui rajallisiin tietoihin ja se saattoi olla harhaanjohtava. Neuvoston saamien asiantuntija-arvioiden mukaan on epätodennäköistä, että koira olisi kadonnut omistajansa tulkitsemalla tavalla. Neuvosto kuitenkin toteaa, ettei jutussa ollut olennaista asiavirhettä, koska siitä kävi riittävästi ilmi, että juttu perustui pelkkään koiranomistajan kertomukseen eikä omistaja ollut nähnyt tapausta.

Neuvosto toteaa, että otsikon ei tarvitse olla tyhjentävä ja yksiselitteinen, jos itse jutusta selviää, mistä on kysymys. Jutun otsikko esitti koiranomistajan tulkinnan tarpeettoman varmana tietona, mutta se täytti Journalistin ohjeiden vähimmäisvaatimukset. 

Lehti täydensi uutisointiaan jatkojutulla, josta kävi ilmi, että alkuperäisessä uutisessa esitetyt väitteet olivat kiistanalaisia. Vaikka jatkojuttua ei ollut linkitetty alkuperäiseen uutiseen, kokonaisuus täytti Journalistin ohjeiden vähimmäisvaatimukset. Neuvosto kuitenkin suosittelee, että jatkojutut linkitettäisiin tällaisissa tapauksissa alkuperäiseen juttuun.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Lieksan Lehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Riikka Mäntyneva, Kyösti Karvonen, Robert Sundman, Pentti Mäkinen, Tapio Nykänen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Heta Heiskanen, Maria Swanljung, Tuomas Rantanen, Taina Tukia ja Nina Stenros.