7002/SL/18

Vapauttava

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, jossa kerrottiin jääkiekkoseuran pääomistajan saaneen rahoitusta talousrikostutkinnan kohteena olevalta henkilöltä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, joista lehti olisi saanut oikaisupyynnön.

Kantelu 5.12.2018

Kantelu kohdistuu Etelä-Suomen Sanomien 28.10.2018 julkaisemaan juttukokonaisuuteen, johon kuuluu neljä printtilehdessä ja verkossa julkaistua juttua ja lisäksi printtilehden osalta lehden etusivun uutisnosto.

”SSR:n Mika Wilenius rahoitti Pasi Nurmista sadoilla tuhansilla euroilla – rahat kierrätettiin Viron kautta” / Printtiotsikko: ”SSR:n Mika Wilenius rahoitti Pasi Nurmista”

https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2494808

”Poliisi tutkii Pasi Nurmisen virolaiselta pöytälaatikkofirmalta saamia satoja tuhansia euroja – näin Nurminen vastasi toimittajan haastattelupyyntöön” / Printti: ”Pasi Nurminen ei kommentoi”

https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2494816 

”SSR:n ehto Pelicansin sponsorituelle: vuokratkaa meiltä viisi asuntoa – pelaajakämpät päätyivät miljoonapelin nappuloiksi” / Printti: ”Pelaajakämpät pelinappuloina”

https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2494809 

”Pelicansin lähes uskomaton temppu: kiekkoyhtiö selvisi kevään kassakriisistä kuivin jaloin – miten ihmeessä se onnistui?” / Printti: ”Piti täyttää miljoonamonttu”

https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2494811 

Kantelu kohdistuu myös 30.10.2018 lehden verkkosivuilla julkaistuun pääkirjoitukseen ”Pelicans on nyt selityksen velkaa” (https://www.ess.fi/Mielipide/paakirjoitukset/art2495268) ja 10.11.2018 lehden verkkosivuilla julkaistuun juttuun ”Miksi rakennusyrittäjä Mika Wilenius rahoitti Pasi Nurmista ja Pelicansia niin voimakkaasti?” (https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2497645).

 

Kantelijoina ovat Lahden Pelicans Oy ja juttukokonaisuudessa haastateltu seuran pääomistaja.

Kantelun mukaan Etelä-Suomen Sanomien printtilehdessään ja verkkosivuillaan julkaisemasta juttukokonaisuudesta saa virheellisen kuvan Pelicansin ja seuran pääomistajan osallisuudesta rikostutkinnassa, joka käsittelee Nuorisosäätiön ja Salpausselän Rakentajien (SSR) epäiltyjä talousrikoksia. Kantelun mukaan Pelicansilla ja seuran pääomistajalla ei ole mitään osuutta kyseisessä rikostutkinnassa. Kantelun mukaan juttukokonaisuus otsikoineen, nostoineen, karikatyyrikuvineen ja asiayhteyksineen antaa asiasta harhaanjohtavan kuvan.

Kantelun mukaan juttukokonaisuus antaa virheellisesti ymmärtää, että seuran pääomistajaa epäiltäisiin rikoksesta, että hänen ja talousrikoksista epäillyn henkilön väitettyihin rahalainoihin liittyisi vähintään jotain epäilyttävää ja että viranomaiset olisivat alkaneet tutkia juuri tätä asiaa. Kantelun mukaan juttukokonaisuudesta saa minimissään käsityksen, että Pelicans ja seuran pääomistaja olisivat toimineet asiassa ei-hyväksyttävällä tavalla.

Kantelun mukaan juttukokonaisuudessa on sekoitettu keskenään Nuorisosäätiön ja SSR:n epäillyt talousrikokset, seuran pääomistajan ja talousrikosepäillyn väitetyt rahalainat vuodelta 2016, Pelicansin kassakriisi vuodelta 2018 ja SSR:n ja Pelicansin yhteistyösopimus vuodelta 2014.

Printtilehden juttukokonaisuuden osalta kantelussa korostetaan erikseen, että kantelijoihin liittymätön talousrikostutkintajuttu on julkaistu vinjetin ”Pelicansin rahat” alla. Asiaa kommentoivan pääkirjoituksen liittäminen lehden verkkosivuilla juttukokonaisuuteen oli kantelun mukaan erityisen tahraavaa ja harhaanjohtavaa.

Verkkosivujen juttukokonaisuuden osalta kantelussa korostetaan erikseen juttujen otsikoita ”Poliisi tutkii Pasi Nurmisen virolaiselta pöytälaatikkofirmalta saamia satoja tuhansia euroja – näin Nurminen vastasi toimittajan haastattelupyyntöön” ja ”SSR:n ehto Pelicansin sponsorituelle: vuokratkaa meiltä viisi asuntoa – pelaajakämpät päätyivät miljoonapelin nappuloiksi”. Kantelun mukaan ensimmäinen otsikoista luo mielikuvan, että seuran pääomistaja olisi osana poliisitutkintaa, kun taas itse juttu, jossa pääomistaja kertoo, että häntä ei ole kuultu, on maksumuurin takana. Jälkimmäisessä otsikossa annetaan kantelun mukaan ymmärtää, että Pelicans olisi sotkeutunut johonkin hämärään, vaikka kyseessä on normaali yhteistyösopimuksen ehto. Kantelun mukaan itse jutusta käy ilmi, että Pelicansin vuokrasopimuksissa ei ole epäselvyyksiä, mutta tämäkin tieto on maksumuurin takana. 

Kantelun mukaan lehti ei ole käyttänyt riittävää lähdekritiikkiä. Juttukokonaisuudessa on julkaistu ei-julkisia tietoja Pelicansin SSR:n kanssa solmimasta yhteistyökumppanisopimuksesta. Kantelussa tuodaan esiin, että lehden tietolähteenä voi olla joku Pelicansiin johtoon sopimuksen solmimisen aikaan kuulunut henkilö. Kantelun mukaan lehden olisi pitänyt myös avata Journalistin ohjeiden kohdan 14 mukaisesti, miten lähteeltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu. Kantelun mukaan jutuissa olisi ollut myös syytä kertoa, mikä viranomainen on luovuttanut lehdelle tietoja ja mitä tietoja lehdelle on luovutettu, koska lehti käyttää muotoilua ”viranomaisten tietojen mukaan”. Kantelussa tuodaan esiin, että lehden tietolähteenä voi olla joku esitutkinnassa kuultu henkilö.

Kantelun mukaan lehti nauhoitti ja julkaisi toimittajan ja seuran pääomistajan välisen keskustelun ilman pääomistajan suostumusta ja ilman, että hänellä olisi ollut asiasta tietoa. Kantelussa on mainittu myös Pelicansin talousjohtajan haastattelu, mutta siltä osin kyseessä on asianomistajakantelu, eikä kantelun yhteydessä ei ole toimitettu asianomaisen suostumusta asian käsittelemiselle, joten neuvosto käsittelee asian Journalistin ohjeiden kohdan 17 näkökulmasta ainoastaan pääomistajan osalta.

Kantelun mukaan lehdeltä on vaadittu useita kertoja oikaisua, mutta kantelussa ei ole yksilöity, miten oikaisua on vaadittu ja mitä väitettyjä virheitä tai juttukokonaisuuden osia mahdolliset oikaisupyynnöt ovat koskeneet. Pelicans on julkaissut verkkosivuillaan julkilausumaksi otsikoidun tekstin ja antanut sen tiedoksi myös Etelä-Suomen Sanomille (https://www.pelicans.fi/fi-fi/article/uutinen/pasi-nurmisen-ja-lahden-pelicans-oyn-julkilausuma/3585/). 

Päätoimittajan vastaus 26.2.2019

Etelä-Suomen Sanomien vastaavan päätoimittajan Markus Pirttijoen mukaan ennen juttujen julkaisua paikallisesti oli huhuttu jo vuosia siitä, että jutuissa mainittu talousrikosepäilty olisi rahoittanut Pelicansin pääomistajan seuran osakkeista tekemiä kauppoja. Huhut saivat lisäpontta siitä, että pääomistaja ei millään tavalla kommentoinut uutta rooliaan Pelicansin pääomistajana silloin, kun asiasta tiedotettiin.

Päätoimittajan mukaan Nuorisosäätiön ja Salpausselän Rakentajien epäiltyjä talousrikoksia koskeva tutkinta toi tähän vuosien ajan seurattuun asiaan uutta tietoa: Suomen ja Viron viranomaisten hankkimien tietojen mukaan talousrikosepäilty oli rahoittanut Pelicansin pääomistajaa sadoilla tuhansilla euroilla ennen pääomistajan tekemiä osakekauppoja. 

Päätoimittajan mukaan kyseessä oli normaaliin tiedonhankinaan ja viranomaislähteisiin perustuva uutinen, eikä toimituksen johdolla ole syytä kyseenalaistaa viranomaistietojen oikeellisuutta. Lehti

kertoi uuden käänteen pitkään huhupuheiden varassa olleelle ja lehden seuraamalle tapahtumaketjulle. Asian uutisarvoa nosti päätoimittajan mukaan se, että talousrikosepäilty ja Pelicansin pääomistaja olivat aiemmissa haastatteluissa kiistäneet ulkopuolisen rahoituksen. Päätoimittaja huomauttaa, että Pelicansin uuden pääomistajan saaman määräysvallan turvin hän esitti seuran hallituksen johtoon henkilöä, joka oli samaan aikaan päättämässä SSR:lle erittäin tuottoisista liiketoimista Nuorisosäätiön johdossa. Päätoimittajan mukaan nämä sidonnaisuudet oli syytä tuoda esille.

Päätoimittajan mukaan juttukokonaisuudessa todettiin, ettei Etelä-Suomen Sanomilla ole tietoa, epäilläänkö pääomistajan saamien rahojen osalta mitään rikosta ja tämän vahvisti myös pääomistajan litteroitu haastattelu, jossa hän totesi, ettei ole ollut asian tiimoilta poliisin kuulusteltavana. Lehdessä julkaistu ”Pelicansin rahat” -vinjetti tuo päätoimittajan mukaan uutisen oikeaan viiteryhmään ja ”rahat” tarkoittaa rahoja, joilla seuran pääomistaja osti Pelicansia. Päätoimittajan mukaan myöskin juttujen otsikot kertoivat totuuden: talousrikosepäilty rahoitti Pelicansin pääomistajaa sadoilla tuhansilla euroilla, viranomaiset ovat selvittäneet isoja rahasiirtoja, rahaliikenne oli noussut esiin poliisitutkimuksissa ja lehden mainitsemat vuokrakämpät olivat ainoastaan ”pelinappuloita” eikä Pelicansia syytetty mistään. Päätoimittajan mukaan myöskään jutun kuvituksena käytetty piirros ei sisällä mitään arvolatausta siitä, että rahan lainaamisessa olisi jotain epäilyttävää.

Kantelun mukaan jutussa olisi ollut syytä kertoa, mikä viranomainen on luovuttanut tietoja lehdelle. 

Päätoimittaja vastaa, että tämä asia kuuluu lähdesuojan piiriin. Tieto viranomaistahosta on toimituksen johdon tiedossa ja toimituksella on rahansiirroista kirjalliset todisteet. Kantelun mukaan juttukokonaisuudessa on myös julkaistu ei-julkisia tietoja Pelicansin SSR:n kanssa solmimasta yhteistyösopimuksesta. Kyse on ollut päätoimittajan mukaan ei-julkisesta tiedosta, muttei kuitenkaan salassa pidettävästä tiedosta.

Päätoimittaja toteaa, että uutisoinnin kannalta oli tärkeää tuoda esiin myös Pelicansin pääomistajan kommentti asiasta. Litteroidussa haastattelussa hän omalta osaltaan vakuutti, ettei ole ollut poliisin kuultavana, mikä alleviivasi päätoimittajan mukaan sitä, ettei häntä voida pitää rikoksesta epäiltynä. Haastattelun julkaisemisella oli yhteiskunnallista merkitystä. Päätoimittajan mukaan puhelun aluksi toimittaja esitteli itsensä ja kertoi haastateltavalle, mistä aiheesta häntä halutaan haastatella.

Päätoimittajan mukaan kantelijat eivät ole pyytäneet lehden jutuissa julkaistuihin tietoihin oikaisua tai toimittaneet lehteen vastinetta, vaikka tätä mahdollisuutta on tarjottu heille useita kertoja. Etelä-Suomen Sanomat kuitenkin uutisoi Pelicansin omilla kotisivuillaan julkaiseman julkilausuman.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 9: Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 14: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu. 

Jos yhteiskunnallisesti merkittävien tietojen julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on suotavaa avata yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 17: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Etelä-Suomen Sanomat julkaisi verkkosivuillaan ja printtilehdessään juttukokonaisuuden, joka käsitteli talousrikostutkinnassa esille nousseita tietoja jääkiekkoseuran pääomistajan saamasta rahoituksesta. Lisäksi lehti julkaisi uutisaihetta analysoivan jatkojutun ja aihetta kommentoivan pääkirjoituksen.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että talousrikoksista epäillyn henkilön rahasiirrot urheiluseuran pääomistajalle ovat paikallisesti merkittävä uutisaihe, josta yleisöllä on oikeus saada tietää. Neuvosto toteaa, että tiedotusvälineiden keskeinen tehtävä on seurata ja arvioida yhteiskunnallisesti merkittävien toimijoiden rahankäyttöä silloinkin, kun kyse on joiltain osin pelkistä epäilyistä.

Neuvosto toteaa, että lehdellä oli perusteet käsitellä urheiluseuran ja sen pääomistajan yhteyksiä talousrikostutkinnan osapuoliin. Jutuissa ei kuitenkaan väitetty kantelijoiden olevan epäiltyinä rikoksista. Neuvosto toteaa, että jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, joita kantelijat olisivat pyytäneet lehteä oikaisemaan. Jutussa käytettiin kuvituksena karikatyyriä, joka saattoi olla kärjistävä. Karikatyyri on kuitenkin luonteeltaan kuvituselementti, jossa on lupa käyttää kärjekästäkin ilmaisua.  Tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa ja käyttämänsä ilmaisut silloinkin, kun ne ovat kiistanalaisia. 

Neuvosto toteaa, että otsikon ei tarvitse olla täsmällinen ja yksiselitteinen, kunhan itse jutusta selviää, mistä on kysymys. Tässä tapauksessa otsikoiden ja vinjettitekstin sisältö täsmentyi jutuissa eikä niissä ollut olennaisia asiavirheitä, joita kantelijat olisivat pyytäneet lehteä oikaisemaan. Neuvosto myös toteaa, että maksumuurien käyttäminen kuuluu normaaliin median ansaintalogiikkaan eikä se ole Journalistin ohjeiden vastaista. 

Neuvosto toteaa, että lehdellä oli perusteet käyttää myös nimettömiä lähteitä. Lehti oli käyttänyt lähteitä monipuolisesti, suhtautunut niihin kriittisesti ja tarkistanut tietonsa huolellisesti ja useista lähteistä. Lähteiden luonnetta avattiin lukijalle riittävästi.

Neuvosto toteaa, että haastattelun nauhoittamisesta ei tarvitse kertoa haastateltavalle erikseen. Nauhoituksen tarkoitus on varmistaa haastatellun kommenttien julkaiseminen mahdollisimman tarkassa muodossa. Lisäksi neuvosto toteaa, että lehdellä oli perusteet julkaista seuran pääomistajan haastattelu. Haastateltavalle oli kerrottu riittävän tarkasti, miksi häntä haastateltiin. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Etelä-Suomen Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Pentti Mäkinen, Tapio Nykänen, Sami Koski, Ismo Siikaluoma, Maria Swanljung, Aija Pirinen ja Nina Stenros.