6989/SL/18

Vapauttava

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa vertailtiin eri maiden irtisanomissuojaa. Kysymyksessä oli kiistanalainen aihe, josta toimittaja oli asiantuntijoita kuultuaan tehnyt omat tulkintansa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Kantelu 18.11.2018

Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivullaan 5.10.2018 julkaisemaan juttuun ”Näkökulma: Ay-liike ei kaihda mitään keinoja, jotta SDP voittaisi vaalit”. 

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d95f6d06-e16a-4b74-840c-b13bc321ec9e 

Kantelun mukaan kirjoituksessa on olennainen asiavirhe, jota lehti ei ole pyynnöstä huolimatta korjannut. Kirjoituksessa vertaillaan eri maiden irtisanomissuojia ja väitetään, että Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa irtisanominen on helpompaa kuin Suomessa. Kantelun mukaan tämä ei pidä paikkaansa etenkään Ruotsin osalta.

Kantelija kertoo lähettäneensä lehdelle oikaisupyynnön ja perustelleensa siinä väitteen virheellisyyden kahdella eri lähteellä. Kantelijan mukaan hänelle vastattiin, että jutun väite koski irtisanomista pienissä yrityksissä. Kantelijan mukaan kyseisessä kohdassa ei puhuta pienistä yrityksistä vaan irtisanomisesta yleisellä tasolla ja Ruotsia koskeva väite on joka tapauksessa virheellinen myös pienten yritysten kohdalla. Kantelija kertoo, että tuotuaan tämän esille hän ei enää saanut toimittajalta vastausta.

 

Päätoimittajan vastaus 28.1.2019

Vastaava päätoimittaja Erja Yläjärven mukaan poliittiset lakot nousivat Suomessa suureksi keskustelunaiheeksi syksyllä 2018, kun työntekijäjärjestöt vastustivat hallituksen suunnitelmia helpottaa irtisanomista pienissä yrityksissä. Päätoimittajan mukaan kirjoitus tarkastelee tätä ajankohtaista yhteiskunnallista ilmiötä yhdestä, kirjoittajan valitsemasta näkökulmasta, mihin viittaa myös kirjoituksen ”Näkökulma”-vinjetti. Kolumnille tyypilliseen tapaan kirjoittaja esittää siinä oman henkilökohtaisen mielipiteensä ajankohtaisesta aiheesta ja perustelee sen tosiasioilla.

Päätoimittajan mukaan kantelija lähestyi Iltalehteä jutun julkaisun jälkeen sähköpostiviestillä, jossa hän perusteli kantaansa Aamulehdessä julkaistulla uutisella, jonka mukaan Suomen irtisanomissuoja on OECD:n yleisindeksin mukaan Euroopan keskitasoa. Lisäksi kantelija vetosi Roger Wessmanin blogi-kirjoitukseen ”Onko irtisanominen Suomessa helppoa?”

Päätoimittajan mukaan molemmat kantelijan käyttämät lähteet käsittelevät irtisanomissuojaa eri maissa keskimäärin – yleisellä tasolla. Päätoimittajan mukaan Iltalehti totesi sähköpostivastauksessaan kantelijalle, että kolumni käsittelee tilannetta nimenomaan pienissä yrityksissä. Kirjoittaja kertoi tulkinneensa kolumnia yleisemmästä viitekehyksestä. Hänen mukaansa ”muotoilu ’irtisanominen on helpompaa’ viittaa irtisanomiseen yleisesti”.

Päätoimittajan mukaan koska valmiita vertailuja irtisanomisen helppoudesta verrokkimaissa ei ollut käytettävissä, Iltalehti hankki kolumnia varten taustatietoja kolmelta eri ekonomistilta. Tasapuolisuuden saavuttamiseksi Iltalehti haastatteli työntekijöitä ja työnantajia lähellä olevien tutkimuslaitosten asiantuntijoita. Päätoimittajan mukaan kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että järjestelmien vertaileminen on haastavaa, sillä ne ovat niin erilaisia.

Päätoimittajan mukaan ekonomistien yksiselitteinen näkemys oli kuitenkin, että Saksassa ja Tanskassa irtisanominen on pienissä yrityksissä helpompaa kuin Suomessa. Ruotsin osalta vastaus ei ollut yhtä selvä. Kolmesta haastatellusta yksi ei osannut ottaa kantaa. Kaksi oli sitä mieltä, että ero Suomen ja Ruotsin välillä ei ole suuri, mutta vaaka kallistuu sen puolelle, että irtisanominen on pienissä yrityksissä hieman helpompaa kuin Suomessa. Päätoimittajan mukaan kolumnille tyypilliseen tapaan kirjoittaja ei tuo kaikkia käyttämiään lähteitä ja kaikkia tekemiään taustahaastatteluja näkyville. 

Päätoimittajan mukaan kolumni julkaistiin aikana, jolloin irtisanominen nimenomaan pienissä yrityksissä oli yleinen keskustelunaihe. Se, että kolumnissa käsitellään nimenomaan irtisanomista pienissä yrityksissä, tuodaan julki myös kantelijan esille nostamaa kohtaa edeltävässä ja sitä seuraavassa kappaleessa:

”Palataan työmarkkinatilanteeseen ja hallituksen esitykseen helpottaa irtisanomista pienissä yrityksissä, jotta ne uskaltaisivat työllistää enemmän ihmisiä. Työllisyysastetta on pakko saada edelleen ylöspäin, jos haluamme säilyttää nykyiset hyvinvointipalvelut.

Eikä ehdotus edes ole kovin radikaali. Suomen luonnollisissa verrokkimaissa eli Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa irtisanominen on helpompaa. Näissä maissa on ymmärretty vasemmistoa myöten, että mitä alhaisempi työntekijän palkkaukseen liittyvä riski on, sitä rohkeammin yritykset palkkaavat työntekijöitä. Kaikki voittavat.

Esimerkiksi Saksassa alle 10 hengen yrityksissä ei käytännössä ole irtisanomissuojaa ollenkaan. Rajaa jopa nostettiin viidestä kymmeneen. Saksassa, Ruotsissa ja Tanskassa vallitsee täystyöllisyys. Toki siihen vaikuttaa moni muukin seikka.”

Päätoimittaja katsoo, että kolumnin konteksti – irtisanominen nimenomaan pienissä yrityksissä – on tuotu riittävän hyvin esille.  Päätoimittajan mukaan tieto on tarkastettu.

Päätoimittaja myös huomauttaa, että kantelija ei ole tuonut esille lähteitä, joiden mukaan Iltalehden julkaisema tieto ei pitäisi paikkaansa.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa muun muassa vertailtiin Suomen, Saksan, Tanskan ja Ruotsin irtisanomissuojaa.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä, kun siinä todettiin, että irtisanominen on Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa helpompaa kuin Suomessa. Neuvosto toteaa, että jutun kokonaisuudesta kävi ilmi, että väite koski irtisanomissuojaa pienissä yrityksissä.

Ruotsin osalta asia saattoi olla tulkinnanvarainen, mutta kysymyksessä oli kiistanalainen aihe, josta toimittaja oli tehnyt asiantuntijoita kuultuaan omat johtopäätöksensä ja tulkintansa, joihin hänellä oli riittävät perusteet.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Taina Roth, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Anna Anttila, Ulla Virranniemi, Heli Parikka, Heta Heiskanen, Nina Stenros.