Kantelu 28.9.2018
Kantelu kohdistuu Etelä-Saimaan verkkosivuillaan 18.8.2018 julkaisemaan juttuun Parikkalassa ollaan tosissaan avaamassa rajaa — yrittäjät ovat valmiita perustamaan yhtiön rakentamaan rajanylityspaikkaa kansainväliselle liikenteelle, suurin hyötyjä olisi matkailuala.
Kantelijan mukaan jutussa kerrottiin virheellisesti, että ”Venäjän federaatio päätti viime vuonna perustaa 122 000 hehtaarin Laatokan luodot -kansallispuiston Laatokan länsirannalle Hiitolan, Lahdenpohjan ja Sortavalan sekä Valamon alueelle”.
Kantelun mukaan kyseinen Laatokan luodot -kansallispuisto sijoittuu todellisuudessa Luoteis-Laatokalle Pitkärannan, Sortavalan ja Lahdenpohjan piireihin, eikä puisto ulotu Valamon alueelle.
Kantelija on pyytänyt Messenger-viesteillä jutun kirjoittanutta toimittajaa korjaamaan jutun tiedot. Hän on lähettänyt toimittajalle myös sähköpostiviestin sekä linkkejä oikeisiin tietoihin kansallispuistoalueen sijoittumisesta. Lehti ei oikaissut juttuaan.
Kantelija viittaa myös Journalistin ohjeiden kohtiin 8, 10 ja 12 mutta ei perustele kantelussaan, miten niitä olisi rikottu.
Päätoimittajan vastaus 20.11.2018
Etelä-Saimaan päätoimittajan Eeva Sederholmin mukaan Etelä-Saimaa on toiminut hyvän journalistisen tavan ja Journalistin ohjeiden mukaisesti.
Päätoimittajan mukaan juttu kertoo parikkalalaisyrittäjien halusta saada seudun rajanylityspaikka auki henkilöliikenteelle. Kirjoituksen lopussa mainitaan Venäjälle perustettu kansallispuisto, jonka sijaintitietoon kantelija puuttuu. Kantelija korostaa, että alue ei sijaitse Laatokan länsipuolella vaan Laatokan länsi- ja pohjoispuolella.
Päätoimittajan mukaan kyseessä ei kuitenkaan ole olennainen asiavirhe. Päätoimittajan mukaan jutusta tulee hyvin ilmi kansallispuiston suuri mittakaava 122 000 hehtaaria. Siinä myös sijoitetaan se Laatokan länsipuolelle. Päätoimittajan mukaan ilmaus pitää paikkansa, kun järveä tarkastellaan länsi–itä -jaottelulla. Jutussa tarkennetaan puiston sijainniksi Hiitolanjoen, Lahdenpohjan ja Sortavalan sekä Valamon alueet. Kantelija huomauttaa, että kansallispuisto sijoittuu Pitkärannan, Sortavalan ja Lahdenpohjan piireihin. Jutussa puhutaan kuitenkin Laatokkaa ympäröivistä alueista, ei piireistä. Hiitolanjoen suisto todellakin kuuluu kansallispuiston alueeseen, joten on perusteltua kirjoittaa, että puisto sijaitsee Hiitolanjoen alueella.
Päätoimittajan mukaan Valamon osalta jutussa on epätarkkuutta, koska se jää alueena kansallispuiston ulkopuolelle. Päätoimittajan mukaan virhe on hyvin vähäinen, koska jutun aiheena on Parikkalan rajanylityspaikan avaaminen, ja rajan takana avattu kansallispuisto mainitaan jutun lopussa yhtenä esimerkkinä matkailuun liittyen. Päätoimittajan mukaan rajanylityskeskustelun kannalta on merkityksetöntä, sijaitseeko Valamo luonnonsuojelualueella vai sen ulkopuolella.
Päätoimittajan mukaan kantelija ei ole missään vaiheessa esittänyt oikaisupyyntöä Etelä-Saimaalle. Päätoimittajan mukaan kantelija, joka on entinen Etelä-Saimaan toimittaja, on ottanut yhteyttä entiseen kollegaansa yksityisviestintään tarkoitetussa Facebookin Messenger-palvelussa ja sivuaa aihetta henkilökohtaisen viestin lomassa, kuten kantelun liitteenä olevasta keskustelusta käy ilmi. Päätoimittajan mukaan kantelija ei myöskään esitä oikaisupyyntöä myöhemmin lähettämässään sähköpostipostiviestissä.
Päätoimittajan mukaan kantelijalla on ollut tapana pitää yhteyttä entiseen kollegaansa yllämainitussa viestipalvelussa, joten keskustelu on näyttäytynyt kirjoittajalle entisten kollegoiden välisenä epävirallisena kanssakäymisenä. Päätoimittajan mukaan on syytä olettaa, että kantelija kokeneena journalistina olisi osannut esittää virallisen oikaisupyynnön toimittajalle, tämän esimiehelle tai päätoimittajalle, joka viimekädessä toimitusorganisaatiossa oikaisuista päättää.
Päätoimittaja toteaa, että kantelija kirjoittaa kantelussaan lähettäneensä tiedotusvälineelle aiheesta oman kannanottonsa eli ”vastineensa”. Käsityksemme mukaan tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Tällaista kannanottoa Etelä-Saimaaseen ei ole tullut.
Yllä mainituin perustein päätoimittaja katsoo, että Etelä-Saimaa ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa, ja kantelu on siten hylättävä.
Ratkaisu
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Etelä-Saimaa julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin muun muassa uudesta Laatokan rannalle sijoittuvasta kansallispuistosta.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, kun siinä kerrottiin, että kansallispuisto sijaitsee Laatokan länsirannalla. Sen sijaan jutussa oli virhe, kun siinä todettiin, että Valamon alue kuuluisi uuteen kansallispuistoon. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka lehden olisi pitänyt korjata saatuaan siitä tiedon.
Neuvosto toteaa, että virhe oli tullut lehden tietoon, kun kantelija oli ilmoittanut siitä jutun kirjoittaneelle toimittajalle ja pyytänyt korjaamaan juttua.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Etelä-Saimaa on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20 ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Leena Kevätkylä, Taina Tukia, Nina Stenros, Johanna Vehkoo.