Vapauttava 6461/PL/17
Lapuan Sanomat

Haastattelu, kielteinen julkisuus, rikosepäillyn tunnistaminen

Paikallislehti haastatteli mökkikylän asukasta välikohtauksesta, jonka tämä oli itse tuonut julkisuuteen aiemmassa mielipidekirjoituksessaan. Haastateltavalle oli kerrottu, missä asiayhteydessä hänen lausumiaan käytetään. Haastateltavan asumisjärjestelyn luvallisuuden käsitteleminen oli asiayhteyden takia perusteltua, ja hän sai esittää oman näkemyksensä aiheesta jo samassa yhteydessä.

Vapauttava 6116/SL/16
Iltalehti

Lähdesuoja, lähdekritiikki, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi Suomeen tulleen turvapaikanhakijan anonyymin haastattelun pakomatkasta ja pakenemisen syistä. Päätoimittajan vastauksesta kävi ilmi, että lehti oli ollut lähdetietojen tarkastamisessa huolellinen.

Langettava 5603/YLE/14
Yle, Silminnäkijä

Samanaikainen kuuleminen

Kantelija joutui Yleisradion Silminnäkijässä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Yle laiminlöi samanaikaisen kuulemisen eikä kuullut kantelijaa jälkeenpäinkään. Lisäksi ohjelmassa käytettiin vanhentunutta tietoa, vaikka uudempaakin oli saatavissa.

Vapauttava 5352/SL/13
Helsingin Sanomat

Lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, uhrien hienotunteinen kohtelu

Lehden uutinen sisälsi lento-onnettomuuden silminnäkijöiden haastattelun. Eläkeläispariskunnan kokemukset olivat aitoja, vaikka ne saattoivatkin tuntua epäuskottavilta. Kokonaisuus hahmottui lukijalle muista jutuista.

Vapauttava 5247/YLE/13
Yle.fi, uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen

Yle Uutisten verkkosivuilla julkaistiin uutinen, jonka mukaan musiikkifestivaalin järjestysmiehet muun muassa potkivat yleisöä turva-aidan kaatumisen jälkeisessä tilanteessa. Uutinen perustui silminnäkijän kertomukseen. Festivaalijärjestäjää kuultiin samassa yhteydessä ja hän kiisti väitetyn järjestyksenvalvojien väkivallan.

Vapauttava 4245/YLE/10
Yle, TV2Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös oikeita tietoja, samanaikaista kuulemista ja haastattelua koskevassa asiassa. Silminnäkijän jaksossa suhtauduttiin kantelijaan kriittisesti, mutta sen edustajia kuultiin samanaikaisesti riittävän perusteellisesti.
Vapauttava 4193, 4199/YLE/09
Yle, TV2 SilminnäkijäJulkisen sanan neuvoston antama vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja lähteiden käyttöä koskevassa asiassa. Nimettömään lähteeseen perustuva väite on erittäin vakava, mutta neuvoston mielestä Ylellä oli omien selvitystensä perusteella riittävät perusteet väitteelle.
Vapauttava 3988/4/08
Nelonen Kauhajoen koulusurmaajan tallettamien videoiden esittäminen ei vaarantanut rikoksen uhrien hienovaraista kohtelua. Kanava ei myöskään luovuttanut journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. Päätös sisältää myös muita periaatteellisesti tärkeitä näkökohtia.
Vapauttava 3662/KL/06
AlueviestiKahdessa uutisessa kerrottiin epäilyistä, joiden mukaan etniseen vähemmistöön kuuluneet henkilöt olisivat ryöstäneet miehen ja kioskin. Molemmissa uutisissa yleisöä pyydettiin antamaan tapahtumista vihjeitä poliisille. Neuvosto korosti, että etnisen alkuperän kertominen edellyttää aina tarkkaa harkintaa, mutta näissä tapauksissa taustaa ei tuotu esiin halventavalla tavalla tai asiaankuulumattomasti. Vapauttava.
Langettava 3366/AL/04
Katso!Katso!-lehti julkaisi silminnäkijähavaintoihin perustuneen uutisen julkisen raittiuslupauksen tehneen kansanedustajan väitetystä alkoholinkäytöstä. Kannen otsikosta sai virheellisen vaikutelman, että kansanedustaja olisi myöntänyt juomisen. Lisäksi kannessa väitettiin varauksettomasti, että kansanedustaja oli ”retkahtanut”. Langettava.
Vapauttava 3251/SL/03
Ilta-SanomatIlta-Sanomat kertoi uutisessaan Unkarissa tapahtuneesta linja-auton ja junan yhteentörmäyksestä. Kantelu kohdistui kuvaan, jossa oli surmansa saaneiden turistien ruumiita. Kuvan julkaisemiselle oli riittävät journalistiset perusteet, ja uhrit olivat kuvasta vain vaikeasti tunnistettavissa. Vapauttava.
Vapauttava 3191/SL/02
Helsingin SanomatHelsingin Sanomat kertoi rikosuutisessaan ”arabimiesten” tekemistä maksuvälinepetoksista. Etnisen taustan mainitseminen oli neuvoston mielestä perusteltua muun muassa siksi, että kyse oli osittain ratkaisemattomasta rikossarjasta, jonka kaikkia uhreja ei ollut vielä tavoitettu. Uutisen ja siinä kerrottujen yksityiskohtien avulla he kykenivät yhdistämään rikokset niihin, joiden uhreiksi he olivat joutuneet. Vapauttava.
Vapauttava 3028/YLE/01
Yleisradio TV2
Vapauttava 2776/YLE/99
Yleisradio TV2Yleisradio esittämässä Silminnäkijä-ohjelmassa kerrottiin prostituutiosta norjalaisissa pikkukylissä. Kantelijan mökkikylä osoitettiin kartan "prostituutioreitiltä" muiden Finnmarkin paikkakuntien ohella. Ohjelmassa näytettiin kuvaa mökkikylästä, sen rakennuksista ja alueella olleista autoista. Lisäksi ohjelmassa näytettiin katkelmia kantelijan ja toimittajien välisestä keskustelusta. Ohjelman tekijät eivät tarvinneet erikseen lupaa rakennusten ja autojen kuvaamiseen tai kuvatun materiaalin esittämiseen. Myös haastattelusta kieltäytymisen sai näyttää, koska ohjelmassa käsitellyllä asialla oli yleistä merkitystä. Neuvoston mielestä ohjelmantekijöillä oli riittävät perusteet päätyä ohjelmassa esitettyyn näkemykseen. Yleisradion ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.
Vapauttava 2614/YLE/98
YLE, TV2TV 2:n Silminnäkijä-ohjelmassa tarkasteltiin kriittisesti lasten urheiluharrastusta. Keskustelua käytiin pääosin yleisellä, teoreettisella tasolla. Kautta ohjelman näytettiin kuvituksena urheilevia ja voimistelevia lapsia. Kantelijan poika näkyi kahdessa välähdyksessä, painiottelun tiimellyksessä ja ottelun jälkeen itkuisena haastateltavana. Nämä jaksot olivat peräisin arkistosta. Neuvosto totesi lähtökohtana olevan, että kerran annettu kuvauslupa kattaa kuvatun aineiston arkistokäytön. Välähdykset pienestä painijasta olivat itsessään hellyttäviä, eivätkä leimanneet pikkupoikaa tai hänen vanhempiaan. Kun myöskään ohjelmassa esitetyt kriittiset kommentit eivät kohdistuneet siinä esiintyneisiin lapsiin tai heidän vanhempiinsa, ei Ylen katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.
Vapauttava 2577/AL/97
IltalehtiIltalehti uutisoi kaupungin kadulla sattuneesta välikohtauksesta, jossa tunnettu viihdetaitelija oli silminnäkijöiden kertoman mukaan syyllistynyt väkivaltaiseen käytökseen sivullisia kohtaan. Taitelijan tunnettuisuuden huomioon ottaen neuvosto katsoi, että hänen yksityiselämänsä suoja ei ulottunut tällaiseen, julkisella paikalla sattuneeseen välikohtaukseen. Viihdetaitelija on lisäksi useissa eri tiedotusvälineissä kertonut yksityiselämästään, joten hänen yksityiselämänsä suoja on voimakkaasti kaventunut. Lehti tarjosi hyvän journalistisen tavan mukaisesti hänelle mahdollisuutta kertoa omat näkemyksensä tapahtuneesta. Viihdetaitelija katsoi myös, että lehden valokuvaaja oli rikkonut hänen kotirauhaansa kuvaamalla keittiön ikkunan läpi asuntoon. Lehti kiisti tämän, eikä neuvosto voinut osapuolten ristiriitaisten kertomusten vuoksi ottaa kantaa asiaan. Lehden uutisoinnin ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava 6461/PL/17

Vastaaja: Lapuan Sanomat

Asia: Haastattelu, kielteinen julkisuus, rikosepäillyn tunnistaminen

Ratkaistu: 20.6.2017

Paikallislehti haastatteli mökkikylän asukasta välikohtauksesta, jonka tämä oli itse tuonut julkisuuteen aiemmassa mielipidekirjoituksessaan. Haastateltavalle oli kerrottu, missä asiayhteydessä hänen lausumiaan käytetään. Haastateltavan asumisjärjestelyn luvallisuuden käsitteleminen oli asiayhteyden takia perusteltua, ja hän sai esittää oman näkemyksensä aiheesta jo samassa yhteydessä.

Kantelu 19.1.2017

Kantelu kohdistuu Lapuan Sanomien 17.1.2017 julkaisemaan juttuun ”Nuoret järjestivät kunnon show’n”. Kantelija on yksi jutussa haastatelluista henkilöistä. Hän kantelee ennen kaikkea haastateltavan oikeuksista.

Kantelija kertoo, että Lapuan Sanomien toimittaja soitti hänelle 16.1.2017 kaksi kertaa, kello 13.10 ja kello 14.14. Ensimmäisessä puhelussa toimittaja oli kysynyt mökkikylässä tapahtuneista yhteenotoista, joita kantelija ja toinen henkilö olivat käsitelleet 12.1. Lapuan Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan. Puhelu päättyi kantelijan mukaan riitaan, joka koski sitä, asuuko hän alueella laittomasti. 

Toisessa puhelussa toimittaja oli kantelijan mukaan tiedustellut kantelijalta toisen henkilön yhteystietoja. Kantelija kertoo tuolloin kysyneensä, oliko toimittaja tekemässä haastattelua. Toimittaja oli myöntänyt, ja puhelu päättyi kantelijan mukaan riitaan.

Kantelija kertoo soittaneensa toimittajalle vielä samana päivänä kello 15.48. Kantelija sanoo kysyneensä, laittaako toimittaja kantelijan nimen oikeasti lehteen, mihin toimittaja vastasi kyllä. 
Sen jälkeen kantelija sanoo pyytäneensä nähdä jutun ja toimittaja vastasi, että olisi hyvä olla nimi mukana. Kantelija sanoo hermostuneensa monesta hätäisestä soitosta ja komentaneensa toimittajaa kieltämään julkaisemasta hätäistä puhelinhaastattelua, johon ei ollut annettu keskittymisaikaa.

Kello 15.52 toimittaja soitti ja ilmoitti, että nimiä ja haastattelua ei voi enää ottaa pois, koska lehti on jo
painossa. Puhelu päättyi jälleen riitaan.

Kantelijan mukaan häntä haastateltiin muutamalla puhelulla hätäisesti ja kaikki asian muut osapuolet
haastateltiin ajanvarauksella ja ajan kanssa. Kantelijan mukaan hänen kieltämänsä puhelinhaastattelu julkaistiin kiellosta huolimatta ja lisättiin laittomasti asumisen painostus mukaan. Kantelijan mielestä toimittaja asetti hänet ja hänen naapurinsa vahingoittamistarkoituksella erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kantelija toteaa, että asuminen kyseisellä alueella ei ole ongelma, vaan ongelma sen sijaan on vuosia kestänyt alkoholiongelmaisten joukkojen majoittaminen alueella, mikä Lapuan Sanomissa yritetään peittää kokonaan. Kantelijan mukaan suuri osa muistakin alueen asukkaista on jo vuosien ajan ollut hänen tapaansa vakituisia asukkaita.  


Lapuan Sanomien vastaus 16.3.2017

Päätoimittaja Tarja Kojolan mukaan kantelija valikoitui haastateltavaksi, koska hän oli viimeksi juttua edeltäneellä viikolla kirjoittanut omalla nimellään lehden yleisönosastoon uudenvuodenaaton tapahtumista. Kantelija allekirjoitti tekstin toisen mökkiläisen kanssa tittelillä ”Simpsiön asukkaat” ja omilla nimillään.

Päätoimittaja kertoo, että kantelu liittyy neljän jutun kokonaisuuteen, jossa kaikki uudenvuodenaaton tapahtumiin liittyvät tahot saivat kertoa oman näkemyksensä. Toimittaja haastatteli poliisin edustajaa, mökkikylän asukasta eli kantelijaa, tapahtumien silminnäkijänä ollutta loma-asukasta sekä mökkien vuokraustoimintaa harjoittavaa yrittäjää. Kaikki haastattelut tehtiin puhelimitse maanantaina 16.3., yhdestä haastateltavasta käytiin ottamassa paikan päällä valokuva.

Päätoimittajan mukaan jo loka- ja marraskuussa 2016 lehti julkaisi kaksi eri juttua, joissa kävi ilmi, että loma-asuntoalueeksi tarkoitetussa Simpsiön mökkikylässä ei saa asua vakituisesti. Näiden kahden artikkelin ilmestymisen jälkeen kantelija toisen mökkiasukkaan kanssa kirjoitti Lapuan Sanomiin yleisönosastokirjoituksen allekirjoituksella ”Simpsiön asukas”. 

Kun toimittaja teki juttukokonaisuutta ja juttua, johon kantelu kohdistuu, hän käytti taustatietona kaikkea asiasta lehdessä aiemmin uutisoitua, päätoimittaja kertoo. Niiden perusteella hän valikoi haastateltavat sekä asetti kysymykset. Artikkelien, jotka aiheesta on Lapuan Sanomissa julkaistu, voidaan päätoimittajan mukaan olettaa olevan lapualaisten tiedossa, varsinkin niiden henkilöiden, joita ne koskevat.

Päätoimittaja myös huomauttaa, että puhelinhaastattelut tehdään lähes aina ”ennalta odottamatta”. Kun toimittaja esittelee itsensä ja kertoo tekevänsä lehteen juttua, voidaan olettaa, että haastateltava käsittää, mistä on kyse. On harmillista, että puhelinhaastatteluille ei aina voida tehdä ajanvarausta, päätoimittaja toteaa. Kantelun kohteena olevan jutun kaikki haastattelut tehtiin puhelimitse. Päätoimittajan mukaan lehti halusi myös uudenvuoden aaton selkkauksesta kärsineen osapuolen eli kantelijan näkemyksen juttuun.

Päätoimittaja kirjoittaa, että toimittaja ei ole kokenut, että keskustelut olisivat olleet riitaisia. Ensimmäinen haastattelu päättyi asiallisessa hengessä. Kahdessa muussa puhelussa kantelija löi luurin korvaan toimittajalle.

Päätoimittaja kertoo, että toimittaja koki haastattelua tehdessään, että kantelija vastasi häntä läheisesti koskeviin kysymyksiin myötämielisesti ja luontevasti. Kysymyksestä ”miksi asut siellä, vaikka siellä ei lain mukaan saa asua” hän ei tietenkään pitänyt, mutta hänen voi olettaa olevan valmis vastaamaan myös tähän kysymykseen, koska on julkisesti kertonut asuvansa alueella, jossa ei lain mukaan saa asua, päätoimittaja perustelee.

Seuraavana päivänä kantelija ja hänen läheisensä olivat puhelinyhteydessä myös päätoimittajan kanssa. Päätoimittaja pahoitteli koettua vääryyttä ja koetti selittää jutun tekemisen taustoja, mutta kantelija tai hänen omaisensa eivät olleet halukkaita keskustelemaan asiasta, päätoimittaja sanoo. Päätoimittaja yritti pyytää kantelijaa lähettämään oman kannanottonsa tai virheen oikaisupyynnön, mutta tähän kantelija ei päätoimittajan mukaan ollut halukas.

Päätoimittaja toteaa, että toimittaja pyysi jutunteon yhteydessä kantelijalta tämän puolison yhteystietoja, koska kantelija itse kertoi, että hänen puolisonsa näki selvästi mitä kaikkea paikalla tapahtui uudenvuoden aattona. Lisäksi tapahtumien silminnäkijä kertoi, että puoliso oli osallisena kärhämässä, ja asia haluttiin tarkistaa. Kun kantelija ei halunnut kertoa puolisonsa yhteystietoja, asia jäi tarkistamatta eikä hänen puolisonsa tullut mainituksi jutussa.

Päätoimittajan mukaan harmillista on, että kantelija kokee saaneensa liian vähän keskittymisaikaa asiaan.

Lehdellä on kuitenkin perusteltu syy olettaa, että kantelija on valmiimpi vastaamaan tähän asiaan liittyviin kysymyksiin kuin ihminen, joka joutuu aidosti yllättäen kommentoimaan ennalta tuntematonta ja itselleen outoa asiaa, päätoimittaja toteaa. Kantelija oli viikko ennen jutuntekoa kirjoittanut sekä Lapuan Sanomien että maakuntalehti Ilkan yleisönosastoon aiheesta tittelillä ”Simpsiön asukas”. Lisäksi ennen vuodenvaihdetta hän oli kirjoittanut samasta aiheesta niin ikään Lapuan Sanomien yleisönosastoon omalla nimellään.

Päätoimittajan mukaan kantelijan yksityisyydensuoja onkin siinä vaiheessa kaventunut, kun hän itse on halunnut tulla julkisuuteen kokemiensa häiriöiden kanssa ja tunnistautunut Simpsiön asukkaaksi – varsinkin kun kantelija on tietoinen lehdessä aiemmin julkaistuista jutuista, joissa viranomaiset lausuvat, että alueella ei saa asua vakituisesti.

Lehdellä ei ole minkäänlaista vahingoittamistarkoitusta kantelijaa tai hänen naapuriaan kohtaan, päätoimittaja toteaa.

Päivänselvää kuitenkin päätoimittajan mielestä on, että lehden toimittaja käyttää taustana juttua tehdessään aiemmin aiheesta julkaistuja juttuja. Niiden perusteella lehden on voitava kysyä ilmiselvä kysymys: miksi asutte alueella, jossa lain mukaan ei saa asua. Kun ihminen on itse omalla nimellään pelkäämättä ja rohkeasti tullut asiassa julkisuuteen, voidaan myös olettaa, että hän on valmis vastaamaan asiaan liittyviin suoriin kysymyksiin, päätoimittaja toteaa.

Päätoimittajan mukaan Lapuan Sanomat ei yritä peitellä ”alkoholiongelmaisten joukkojen majoittamista Simpsiöllä”. 17.1.2017 julkaistussa juttukokonaisuudessa sekä 3.12. julkaistusta poliisiuutisesta käy ilmi, että nuoret aiheuttavat häiriötä Simpsiöllä, ja että alaikäisiä on viety poliisin suojiin juopuneena. Päätoimittajan mukaan lehti on koettanut selvittää myös kantelijan ja toisen mökkiasukkaan väittämää alkoholistien joukkomajoittamista mökkikylässä, mutta siitä ei ole toistaiseksi löytynyt mitään todisteita.

Päätoimittajan vastaus JO 17:n osalta: 

Päätoimittajan mukaan toimittaja on puhelun aluksi kertonut kantelijalle, että on tekemässä juttua Simpsiön mökkikylän uudenvuoden tapahtumista Lapuan Sanomiin. Tarkalleen ottaen puhelu alkoi päätoimittajan mukaan näin: ”Tässä Leena Hjelt Lapuan Sanomista. Olen tekemässä laajaa juttukokonaisuutta Simpsiön mökkikylän uudenvuoden tapahtumista ja haluaisin saada myös Sinun näkemyksesi juttuun”.

Päätoimittajan mukaan juttukokonaisuutta varten tehtiin neljä puhelinhaastattelua. Yhdestä haastatellusta käytiin ottamassa paikan päällä valokuva.

Päätoimittajan vastaus JO 18:n osalta: 

Päätoimittajan mukaan kantelija ei ole pyytänyt juttua tarkistettavaksi. 

Lapuan Sanomien linja päätoimittajan mukaan on, että jutut lähetetään aina tarkistettavaksi, jos haastateltava sitä pyytää. Juttu voidaan jopa tiukassa aikataulussa lukea haastateltavalle puhelimessa, ja näin usein toimitaankin. Päätoimittajan mukaan lehti olisi lähettänyt jutun kantelijalle luettavaksi, jos hän olisi sitä pyytänyt.

Päätoimittajan vastaus JO 19:n osalta: 

Vähän ennen kello neljää maanantaina 16.3. kantelija soitti ja halusi kieltää jutun julkaisemisen. Toimittaja lupasi tarkistaa asian ja vastata ensi tilassa. Kävi ilmi, että sivut oli jo hyväksytty painoon.

Olosuhteet eivät päätoimittajan mielestä olleet muuttuneet millään tavoin, joten perustetta jättää haastattelu julkaisematta ei ollut.

Päätoimittajan vastaus JO 21:n osalta: 

Päätoimittajan mukaan toimittaja on kysynyt kantelijalta asiaa, jonka kantelija on itse aiemmin tuonut esiin lehdessä omalla nimellään mielipidekirjoituksissaan. (”Miksi asutte Simpsiöllä, vaikka siellä ei lain mukaan saa asua?”)

Hänelle on myös kantelun aiheena olevassa jutussa nimenomaan annettu tilaisuus esittää oma näkemyksensä, päätoimittaja toteaa. Toimittaja esitti kysymyksensä sen faktan perusteella, joka lehdessä on aiemmin uutisoitu kahteen kertaan kahden eri viranomaistahon suulla: Simpsiöllä ei saa asua vakinaisesti.

Päätoimittaja toteaa, että lokakuussa ja marraskuussa 2016 kahdessa Lapuan Sanomien jutussa kaupungin rakennustarkastaja että aluehallintovirasto kertovat selvin sanoin, että Simpsiöllä asuminen on lain mukaan kiellettyä. AVI vaati jutussa Lapuan kaupunkia puuttumaan tilanteeseen jopa käyttämällä ns. viimesijaisia keinoja ja oikaisemaan niskoittelijan toiminta. Kaupungin rakennustarkastaja totesi toisessa jutussa, että juridisesti asiassa ei ole mitään epäselvää: Simpsiöllä ei saa asua vakituisesti. Tämä asia on siis yleisesti Lapualla tiedossa, päätoimittaja perustelee.

Näiden juttujen julkaisemisen jälkeen kantelija on kirjoittanut yleisönosastoon ”Simpsiön asukkaana”, päätoimittaja toteaa.

Päätoimittajan vastaus JO 32:n osalta:

Päätoimittajan mukaan kantelijaa ei epäillä rikoksesta eikä häntä ole asetettu syytteeseen. Simpsiöllä asuu vakituisesti useita ihmisiä, mikä on yleisesti Lapualla muiden lapualaisten että kaupungin teknisen viraston tiedossa. 

Kantelija on aiemmin kirjoittanut Lapuan Sanomien yleisönosastoon nimellään ja tittelillä ”Simpsiön asukas”. Kirjoitukset on julkaistu sen jälkeen, kun lehdessä on kahteen eri kertaan uutisoitu, että Simpsiöllä asuminen on lainvastaista. Päätoimittajan mukaan kantelija valikoitui haastateltavaksi juuri siksi.

Päätoimittajan kommentit kantelijan väittämästä oikaisupyynnöstä ja omasta kannanotosta:

Päätoimittajan mukaan kantelija ei ole missään vaiheessa väittänyt, että jutussa olisi virheitä. Hän ei myöskään ole pyytänyt lehteä korjaamaan mitään virhettä. Hän ei ole lähettänyt minkäänlaista omaa kannanottoa. Mihinkään toimituksen käyttämään sähköpostiin tai lehden postilaatikkoon ei ole tullut kantelijan vastinetta. Jos vastine olisi tullut, se olisi päätoimittajan mukaan julkaistu.

Ratkaisu

JO 17: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.

JO 18: Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.

JO 19: Haastateltavan kieltoon julkaista lausumansa tulee suostua vain, jos olosuhteet ovat haastattelun antamisen jälkeen muuttuneet niin olennaisesti, että julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. 

JO 32: Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.

Lapuan Sanomat käsitteli printtilehden juttukokonaisuudessa mökkikylässä tapahtunutta välikohtausta, johon liittyi muun muassa epäiltyjä pahoinpitelyitä. Juttuun oli haastateltu kantelijaa, joka oli mökkikylän vakituinen asukas. Jutun lopussa kerrottiin, että alueella vakituisesti asuminen on laitonta, ja kysyttiin kantelijalta, miksi hän silti asuu alueella.

Kantelijan mukaan hänen haastattelunsa tehtiin hätiköiden eikä hän ollut ymmärtänyt, että hänen lausumansa tulisi juttuun hänen omalla nimellään. Kantelija oli myös yrittänyt perua haastattelunsa, kun lehti oli jo painossa. Päätoimittajan selvityksen perusteella on kuitenkin ilmeistä, että haastateltava oli saanut ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumiaan käytettäisiin. Toimittaja oli haastattelun aluksi todennut edustavansa Lapuan Sanomia, tekevänsä laajaa juttukokonaisuutta mökkikylän uudenvuoden tapahtumista ja haluavansa haastateltavan näkemyksen juttuun. Neuvoston mukaan haastateltavalle oli tehty riittävän selväksi, että kyseessä oli haastattelu, eikä hänellä ollut perusteita perua haastatteluaan.

Lapuan Sanomissa on useita kertoja käsitelty sitä, että mökkikylässä ei saisi asua vakinaisesti. Lapuan Sanomissa ja maakuntalehdessä on senkin jälkeen julkaistu useita kantelijan mielipidekirjoituksia, joissa hän on käsitellyt muun muassa mökkikylän ongelmia ja kertonut asuvansa siellä. 

Kun kantelija on itse tuonut itsensä julkisuuteen mökkikylän asukkaana, lehden oli perusteltua käsitellä myös hänen asumisensa luvallisuutta. Asumisen luvallisuuden arviointi oli merkityksellistä myös jutun aiheen kannalta. Kun haastateltava esitti voimakasta kritiikkiä mökkikylän muita käyttäjiä kohtaan, lukijalla oli oikeus tietää epäilyistä, jotka kohdistuivat hänen asumisensa luvallisuuteen. Kantelija myös sai asianmukaisesti vastata epäilyihin jo samassa yhteydessä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Lapuan Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Aapo Parviainen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Heikki Kuutti, Maria Kaisa Aula, Ulla Virranniemi, Maria Swanljung ja Johanna Vehkoo.

Tämä päätös on avattu 2273 kertaa