6398, 6401/YLE/16 Liite 1 ratkaisuun

Langettava

Yleisradion vastaus kanteluihin 6398, 6401 liitteineen ja täydennysvastauksineen

Ylen vastauksen on toimittanut uutis- ja ajankohtaistoiminnasta vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen

Ylen vastaus 26.1.2017

Ylen vastauksen pääkohdat

– Vastaavan toimittajan sananvapauslain mukainen velvollisuus on johtaa ja valvoa toimitustyötä sekä päättää sisällöstä.

– Kaikki yhteiskunnallisesti olennainen tieto kerrottiin. Yleisön tiedonsaantia ei ole rajoitettu.

– Ulkopuolelta saatuun palautteeseen tai oikaisupyyntöön reagoiminen kuuluu hyvään journalistiseen käytäntöön eikä ole päätösvallan luovuttamista toimituksen ulkopuolisille. Päätökset on tehty journalistisin perustein.

– Vastaavan toimittajan valvonta, sisällöllisten painotusten ja julkaisupäätösten tekeminen ei ole tiedotusvälineessä työskentelevien toimittajien sananvapauden rajoittamista.

– Toimittaja edustaa työtehtävissään työnantajaansa ja käyttää tällöin työnantajansa sananvapautta. Tämän sananvapauden käyttämisestä on säädetty yksiselitteisesti sananvapauslaissa.

– Juttujen muokkaaminen kuuluu normaaliin toimitustyöhön eikä se ole ristiriidassa hyvän journalistisen tavan kanssa. Journalistin ohjeet eivät edellytä merkitsemään juttuun muokkauksia, jotka eivät sisällä olennaisen asiavirheen korjausta

Vastaavan toimittajan asemasta

Sananvapauslaki määrittää, miten sananvapautta käytetään joukkoviestinnässä. Journalistit eivät toimittajan työssään ja julkaistessaan sisältöä joukkotiedotusvälineessä käytä omaa sananvapauttaan, vaan tiedotusvälineen sananvapautta sananvapauslain määräämällä tavalla.

Toimittajan rooli tiedotusvälineessä työskennellessään on suhteessa yleisöön tiedotusvälineen edustajan rooli, ei henkilökohtaista sananvapauttaan käyttävän kansalaisen. Tässä tehtävässä toimittaja on velvollinen toimimaan vastaavan toimittajan johdossa ja valvonnassa. Häneen pätevät kaikki sananvapauslain ja työsopimuslain määräykset vastaavan toimittajan ja muun toimituksen johdon työnjohto-oikeudesta ja oikeudesta päättää sisältö.

Journalistin ohjeiden tarkoituksena on määrittää hyvät journalistiset käytännöt, eivätkä ne voi kumota lainsäädännön keskeisiä periaatteita sananvapauden vastuullisesta käytöstä Suomessa ja työsuhteen keskeisiä oikeudellisia pelisääntöjä.

Lain teksti ja sen esityöt tekevät täysin selväksi sen, että vastaava toimittaja voi halutessaan päättää kaikesta toimituksellisesta sisällöstä ja voi halutessaan välittömästi ja jatkuvasti osallistua kaikkeen sisältöä koskevaan päätöksentekoon.

Lain esitöissä todetaan myös nimenomaan, että säännös on tarkoitettu korostamaan vastaavan toimittajan itsenäistä päätösvaltaa myös toimituksen organisaatiossa.

Sananvapauslaki on pakottavaa lainsäädäntöä, jota ei voi sivuuttaa eettisten ohjeiden määräyksellä. Siten journalistin ohjeiden kohdan 1 periaate ei voi syrjäyttää sananvapauslain mukaista vastaavan toimittajan velvollisuutta ja oikeutta valvoa toimitustyötä ja päättää sisällöstä.

Kaikki yhteiskunnallisesti olennainen kerrottiin. 

Mitään yhteiskunnallisesti olennaista ei ole asiassa jätetty kertomatta. Ainoa asia, josta tästä näkökulmasta voi keskustella, oli toimituksen johdon tulkinta siitä, että pääministerin lähettämiä palauteviestejä käsitellään kuten muutakin toimitukseen tullutta palautetta, eli sitä ei ole lähetetty julkaistavaksi.

Tältäkään osin olennainen tieto pääministerin tunnepitoisesta kritiikistä ei kuitenkaan jäänyt kertomatta, koska pääministerin palaute oli julkaistu sisällöllisesti lähes saman sisältöisenä hänen blogissaan ja osin jo ennen palauteviestejä Yleen.

Toimitus ja sen johto piti huolta, että tämän blogin olennainen sisältö tuli uutisoitua myös Ylellä.

Päätösvaltaa ei luovutettu.

Kaikki päätökset on tehty journalistisin perustein. Niitä voi kritisoida tai niistä olla eri mieltä, mutta pääministerin reaktio ei ole vaikuttanut päätöksiin.

Toimitus sai palautetta ja oikaisupyynnön.

Juttujen kohteilla on oikeus antaa palautetta ja vaatia oikaisua. Yle esimerkiksi nimenomaisesti kehottaa kaikkia verkkojuttujen lukijoita lähettämään huomautuksia havaitsemistaan virheistä ja antamaan toimitukselle palautetta. Siltä osin kuin on kyse vallankäyttäjien antamasta palautteesta, toimituksen riippumattomuus suojaa toimituksen oikeuden tehdä journalistiset päätökset itse, ja niin on tässäkin tapahtunut.

Korjauksen tai oikaisun vaatiminen ei ole painostusta tai houkuttelua, vaan sananvapauslain ja journalistin ohjeiden mukaisia oikeuksia ja oikeussuojakeinoja. Niiden tarkoituksena on varmistaa sananvapauden vastuullinen käyttö joukkoviestinnässä ja turvata yleisön ja journalismin kohteiden oikeudet.

Ei ole poikkeuksellista, että toimitus tai sen johto saa palautetta juttujen kohteena olevilta henkilöiltä.

Ei ole poikkeuksellista sekään, että vallankäyttäjät suuttuvat journalismista. Joskus siihen on jopa perusteita.

Toimituksen johdon lähes päivittäiseen elämään kuuluu vastaanottaa journalismiin kohdistuvaa kriittistä palautetta.

Ylen rooliin julkisen palvelun yhtiönä ja myös moderniin journalismiin yleensä kuuluu kannustaa kansalaisia antamaan palautetta ja myös kritiikkiä, jos he kokevat siihen olevan syytä. Myös omaa toimintaa koskeva itsekriittinen keskustelu palautteen perusteella on osa tervettä toimituskulttuuria.

Kun kriittinen palaute, oikaisupyyntö tai vastinevaatimus ovat perusteltuja, on täysin eettisesti perusteltua korjata juttua, julkaista vastine tai korjata toimintaa kriittisen palautteen perusteella. Se ei tarkoita, että Yle luovuttaisi päätösvallan ulkopuolelle tai alistuisi painostukseen. Kyseessä on riippumattoman tiedotusvälineen vastuullinen, hyvän journalistisen tavan mukainen toiminta.

Yle tekee päätöksen journalismistaan aina itse, niin myös tässä tapauksessa on tapahtunut.

Erosen, Vuorikosken ja Liskin väitteet:

–    Alkuperäisen jutun editointi toimittajien kanssa sopimatta ja puutteellisin merkinnöin.

–    Juttua muutettiin ja poistettiin paikkaansa pitäviä tietoja ja paikkansa pitänyt grafiikka, eikä näistä muutoksista tehty merkintää journalistin ohjeiden mukaan juttuun.

Juttujen editointi, muokkaaminen ja parantaminen käsittelemällä ovat osa normaalia toimituksellista prosessia. Editointi on hyvään journalistiseen kulttuuriin kuuluvaa toimintaa, laatutyötä ja laadunvalvontaa. Editoinnissa ei ole mitään moraalisesti tai eettisesti paheksuttavaa. Toimituksella ja viime kädessä vastaavalla toimittajalla on päätösvalta siitä, mitä julkaistaan.

Journalistin ohjeissa määritellään pelkästään virheen korjaamiseen liittyvien merkintöjen tekemisestä juttuun. Merkittävistä muutoksista on useissa medioissa tapana tehdä merkintöjä juttuun, esimerkiksi kertomalla päivityskellonaika ja päivityksen keskeinen sisältö, mutta tämä on vapaaehtoista eikä kaikista muutoksista tehdä tällöinkään merkintöjä.

Ylen journalististen periaatteiden mukaan toimituksella on vastuu myös synnyttämistään mielikuvista ja vaikutelmista. Siksi journalistiseen harkintaan kuuluu myös se, millaisen mielikuvan grafiikan ja tekstin yhteisvaikutus luo.

Tässä tapauksessa vastaavana toimittajana päätin, että grafiikka luo virheellisen mielikuvan siitä, että Katera Steelin saama kauppahinta päätyy kokonaisuudessaan euroina sen omistajille. On täysin mahdollista, että kauppa esimerkiksi osoittautuu tappiolliseksi. Mitään grafiikan sisältämää olennaista oikeaa tietoa ei kuitenkaan jätetty kertomatta, koska samat tiedot olivat yksiselitteisemmin mukana jutun tekstissä.

–   Juttua muutettiin toimittajien kanssa etukäteen keskustelematta, mikä osoittaa käyttäytymisen poikkeuksellisuuden.

Keskustelin juttuun tehtävistä muutoksista sisältöpäällikkö Timo Huovisen kanssa uutiskeskuksessa.

Vältän yleensä toimittajan kanssa suoraan keskustelemista ja toimin sisältöpäälliköiden kautta, koska toimittajien työn kannalta on tärkeää, että operatiivisen johtamisen vastuusuhteet ovat selkeät ja heitä johdetaan yhdestä suunnasta.

Timo Huovinen kertoo, että hän keskusteli juttuun tehtävistä muutoksista kolme kertaa Salla Vuorikosken kanssa. Vuorikoski, Eronen ja Liski itsekin kertovat selvityksessään, että itse keskustelin viestitse Erosen kanssa grafiikan poistamisesta.

Lisäksi he myös kertovat, että puhuin puhelimitse Vuorikosken kanssa pääministerin vaatiman oikaisun taustatiedoista.

Puhelinkeskustelussani Vuorikosken kanssa halusin varmistaa, että uusi tarkennettu muotoilu on oikein, eli että pääministerin isoisän perustama yhtiö oli nimenomaan nykyisen Katera Steelin edeltäjäyhtiö, eikä välissä ollut muita vaiheita tai yhtiöitä. Tämä puhelinkeskustelu käytiin ennen muutosten julkaisua.

Vastaavalla toimittajalla on sananvapauslain mukaan aina päätösvalta ja myös juridinen vastuu sisällöstä, eikä hänen päätösvaltansa käyttö ole riippuvainen siitä onko muutoksiin toimittajan suostumus. Eettiset ohjeet eivät voi syrjäyttää pakottavaa lainsäädäntöä.

–    Toimet johtuivat pääministerin yhteydenotosta ja vihaisuudesta.

Asiassa on selvää, että pääministeri oli yhteydessä toimitukseen kritisoidakseen sen toimintaa. Sen sijaan oletus siitä, että toimet olisivat johtuneet pääministerin yhteydenotoista, on pelkästään Erosen, Vuorikosken ja Liskin väite, eikä se ole totta.

Pääministerin reaktio ei oman tulkintani mukaan ollut painostamista, vaan poikkeuksellisen aggressiivista ja tunteikasta palautetta, jonka asiasisällöstä osaa voi pitää perusteltuna. On totta, että on varsin todennäköistä, että jos pääministeriltä pyytää kommenttia sähköpostitse alle kahden tunnin varoitusajalla, häneltä ei ehdi sitä saada. On totta, että juttu saattoi synnyttää epäilyn siitä, että pääministeri olisi saattanut toimia moitittavammin kuin hän tällä hetkellä saatavilla olevan tiedon mukaan oli toiminut.

Kun asiassa on väitetty olevan virhe, on perusteltua tutkia, onko sellaista ollut ja toisaalta varmistaa, että sellaisia ei tehdä. On hyväksyttävää toimintaa ja journalistisesti perusteltua päätoimittajalta varmistaa, että juttu ei herätä perusteettomia mielikuvia ja on muutoinkin eettisesti kestävästi tehty.

Vastaava toimittaja on myös velvollinen toimimaan näin johtaessaan ja valvoessaan toimitustyötä sananvapauslain edellyttämällä tavalla.

Toimet johtuivat halusta noudattaa, riippumatta pääministerin reaktioista, korkeita journalistisia laatustandardeja, halusta täyttää Journalistin ohjeiden kohta 8 (Velvollisuus totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen) ja halusta noudattaa sekä sananvapauslakia että Journalistin ohjeita silloin, kun jutussa väitetään olevan virheitä tai sen synnyttävän vääriä mielikuvia (oikaisuvaatimus ja vaatimus virheen korjaamisesta).

Liskin jutun jättäminen julkaisematta

Olen käyttänyt korrektiussyistä jutusta termiä “keskeneräinen”. Kuten jutusta ilmenee, se olisi vaatinut ennen julkaisua perusteellisen editoinnin. Juttu ei selvennä edes koulutetulle lakimiehelle, mihin ministerin jääviys juridisena konseptina perustuu, ja millä perusteilla tässä tapauksessa sitä tulisi arvioida.

Lisäksi jutun perusteella voi perustellusti epäillä, että siinä haastateltujen asiantuntijoiden kannat eivät perustu tietoon ja perehtymiseen tapahtumien todelliseen kulkuun.

Sinänsä juttu olisi ollut Sipilälle myönteinen, koska apulaisoikeuskansleri Risto Hiekkataipale pitää jääviyttä asiassa kaukaa haettuna ja jutussa haastateltu professori, vaikka katsookin lopulta, että olisi itse jäävännyt itsensä, sanoo että asia on “vähän miten sitä katsoo”.

Vastaavan toimittajan tehtävänä on arvioida sisältöjä sekä juridisista että laadullisista näkökulmista. Mitään olennaista tietoa tapahtumien kulusta ei jäänyt yleisöltä saamatta. Toimittajalla ei ole subjektiivista oikeutta saada työnantajalle tekemiään juttuja kaikissa tapauksissa julkaistuksi. Jutut arvioi ja julkaisupäätöksen tekee viime kädessä vastaava toimittaja, ei jutun tehnyt toimittaja.

Sipilän sanoma Ylen Pirjo Auviselle

Mitään Sipilän alun perin väittämää ei ollut sovittu Sipilän kanssa, ja kerroin tämän heti Auviselle. Sipilän avustaja olikin korjannut Sipilän sanomaa oma-aloitteisesti. Mitään yhteyttä minun ja pääministerin tai hänen esikuntansa välillä tästä asiasta ei ollut. Saatoin ilmoittaa Auviselle kategorisesti, että mitään tällaista sopimusta ei ole ja totta kai asiasta on kysyttävä pääministerin haastattelutunnilla. Sovimme Auvisen ja Jari Niemelän kanssa asiasta tarkemmin myöhemmin ja näin myös tapahtui.

Pirjo Auvinen kirjoittaa asiasta Yle Uutisten Näkökulma-palstalla:

”Lauantaina ennen normaalia uutishaastattelua Sipilä sanoi, ettei vastaa Ylelle mitään Terrafameen liittyen. Kertoi käyneensä asiasta kiivasta sähköpostivaihtoa sekä päätoimittaja Atte Jääskeläisen että toimittaja Salla Vuorikosken kanssa. Ja että ’Aten kanssa on sovittu, että hän ei vastaa’.

Ajattelin tyrmistyneenä, että tuo sopimus on kyllä syytä tarkistaa. Ehdotin Sipilälle, että hän kertoisi kameralle syyt, miksi ei vastaa Terrafameen ja sukulaisten firmaan liittyviin kysymyksiin. Ei käynyt, vaan siinä tapauksessa hän ei antaisi mitään haastattelua. Sain pysäytettyä poistumisaikeet ja haastattelu professori Juho Saaren työryhmästä ja uusien miljardisäästöjen tarpeesta tehtiin.

Hetken kuluttua Riina Nevamäki lähetti tekstiviestin, jossa kertoi että ’Juha pyysi tarkentamaan, että syy miksi ei kommentoi tätä Ylelle on se, että hänelle ei annettu alun perinkään kommentoida asiaa/puolustaa itseään’.

Vastasin välittäväni tiedon Pasilaan. ’Sama koskee huomistakin’, Nevamäki jatkoi.

Huominen oli Radio Suomen Pääministerin haastattelutunti. Olin järkyttynyt monestakin syystä. Minusta Sipilä käyttäytyi painostavasti, syytti asioista, jonka kanssa minulla ei ollut mitään tekoa ja jonka kaikkia käänteitä en edes tiennyt. Olin myös oudossa välikädessä, kun väitetään, että päätoimittajan kanssa on sovittu, ettei jotain asiaa kysytä. Lähetin Atte Jääskeläiselle sähköpostin, jossa kysyin kahta asiaa: 1) Onko Sipilän kanssa tehty joku sopimus? 2) Miten pääministerin haastattelutunnilla toimitaan?

Pian Atte Jääskeläinen soitti. Mitään sopimusta ei ollut. Haastattelutunnista keskustelimme pitempään. Selvää oli että Terrafamesta ja sukulaisfirmasta kysytään. Olen joukkuepelaaja ja minusta tärkeintä oli, että vastaukset saadaan. Koska olin nyt Sipilälle kuin ”punainen vaate”, minulle sopi, että kysymykset esittää Jari Niemelä.”

Miksi Sipilä oli sanonut niin kuin sanoi?

Sitä pitäisi kysyä Sipilältä.

Maanantaiaamun päätökset:

Tein – ja teimme – päätöksen linjata uutisointimme ja muun journalistisen tarjontamme volyymiä perustuen seuraaviin havaintoihin:

1. Käsittely Ylellä oli ollut poikkeuksellisen laajaa, ja se viesti sitä, että asialla oli mielestämme poikkeuksellisen suuri yhteiskunnallinen merkitys. Tämä kyseisessä tilanteessa käsittelyn laajuus olisi jatkuessaan luonut mielikuvan siitä, että kyseessä oli erittäin paheksuttava teko. Minun ja muun toimituksen johdon käsityksen mukaan ja asiantuntijoidenkaan arvioiden mukaan sellaisesta ei kuitenkaan ollut käsillä olleen tiedon valossa kyse.

2. Kysymys siitä, olisiko pääministeri ollut edes tietämättään ja huolimattomuuttaan jäävi, oli sekin epäselvä ja juridisesti arvioiden uusien esiin tulleiden tietojen valossa entistäkin kyseenalaisempi.

3. Yleinen tiedonsaanti-intressi siitä, että tällainen mahdollinen intressiristiriita oli ollut olemassa, oli täyttynyt vähintäänkin kohtuullisesti sillä, että asia oli ollut esillä kolmen vuorokauden ajan kaikissa  Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelmissa.

4. Muun median painotusratkaisut poikkesivat jyrkästi Ylen valinnoista. Asia oli hyvin vähäisellä painolla niiden journalistisissa valinnoissa, osa mediaa ei käsitellyt aihetta lainkaan. Tällainen painotusratkaisu muulta medialta oli selvä signaali siitä, että se ei pitänyt intressiristiriitaa tai mahdollista jääviyttä yhtä tärkeänä asiana kuin Ylen uutisoinnista olisi voinut päätellä tai mahdollisesti edes todennäköisenä.

5. Painotusratkaisua ei voinut jättää yksittäisten toimittajien tai juttua tehneen ajankohtaistoimituksen vastuulle, koska sillä ei ole edellytyksiä arvioida oman juttunsa painoarvoa Ylen tarjonnan kokonaisuudessa. Tämä tehtävä kuuluu toimituksen johdolle ja viime kädessä vastaavalle toimittajalle.

Aihetta perjantaista maanantaihin käsitelleiden radio- ja tv-juttujen käsikirjoitukset on toimitettu JSN:lle.

Toimituksella ja viime kädessä vastaavalla toimittajalla on sananvapauslain mukaan valta päättää sisällöstä ja toimituksen työn järjestämisestä. Tätä vastaavan toimittajan valtaa valvoa toimituksen työtä on perinteisesti suomalaisessa yhteiskunnassa pidetty sananvapauden ja journalistisen riippumattomuuden kulmakivenä. Painotusratkaisut ovat keskeisiä journalistisia ratkaisuja, ja ne kuuluvat vastaavan toimittajan päätösvaltaan.

Stillerin saama varoitus ja sen peruminen

Asian arvioinnissa ja Ylen toimituksen johdon toimenpiteitä arvioitaessa tulee ottaa lähtökohdaksi se, että Suomessa vakiintuneen ja vallitsevan, täysin yksiselitteisen tulkinnan mukaan toimittaja edustaa työtehtävissään työnantajaansa ja käyttää tällöin työnantajansa sananvapautta. Toimittaja toimii työtehtäviä suorittaessaan työnantajansa johdon ja valvonnan alaisena ja vastaavan toimittajan ohjauksessa. Toimittajan oman henkilökohtaisen sananvapauden käyttäminen tapahtuu vapaa-aikana työtehtävien ulkopuolella. Toimittaja ei voi omaan sananvapauteensa vedoten ottaa käyttöönsä työnantajansa julkaisukanavaa oman sananvapautensa käyttämiseksi.

Journalistin ohjeiden kohtaan 1 vedoten ei ole mahdollista sivuuttaa sananvapauslain mukaista vastaavan toimittajan valvontavastuuta.

Journalistin ohjeiden kohta 1 ei myöskään oikeuta toimittajaa sivuuttamaan työlainsäädäntöön perustuvaa työnantajan työnjohto-oikeutta. Toimittaja on työssä ollessaan velvollinen noudattamaan työnantajan ohjeita. Journalistin ohjeiden kohdan 1 tavoitteena on turvata riippumattomuus tiedotusvälineen ulkopuolisista vaikutusyrityksistä, ei torjua vastaavan toimittajan valvontaa eikä työnantajan ohjausta.

Asiassa tapahtui seuraavaa:

Ruben Stiller ilmoitti, että hän halusi vaihtaa Pressiklubin valmistellun aiheen Sdp:n puheenjohtajatilanteesta (vieraana olisi ollut Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne) pääministerin mediasuhteisiin. Kävi ilmi, että Stiller haluaa käsitellä pääministerin Vuorikoskelle lähettämiä sähköposteja, joita toimituksen johto oli käsitellyt ei-julkisina palauteviesteinä. Stillerin vieraana olisi ollut edelleen alkuperäisen suunnitelman mukaisesti oppositiojohtaja, Sdp:n Antti Rinne.

Tuottaja Petri Kejonen ilmoitti pitävänsä kiinni alkuperäisestä suunnitelmasta. Stiller ilmoitti, ettei juonna ohjelmaa, jollei saa toteuttaa haluamaansa aihetta. Kiista eskaloitui periaatekysymykseksi siitä, kumpi päättää ohjelman sisällön, tuottaja vai juontaja. Asiaa pohdittaessa punnittiin, onko kyse työstä kieltäytymisestä, toimituksen johdon painostamisesta ja toisaalta onko kyse tilanteesta, jossa toimittaja voi eettisistä syistä kieltäytyä työtehtävästä.

Ylen henkilöstöosaston lakimies oli yksiselitteisesti sitä mieltä, että kyseeseen ei tule journalistin oikeus kieltäytyä työtehtävästä, koska Stillerin odotettiin toteuttavan alkuperäisen suunnitelman, jota hän itse oli ollut laatimassa. Varoituksessa ei pohjimmiltaan ollut kyse Sipilästä ja hänen mediasuhteistaan tai jääviydestä, vaan sananvapauslain ja Ylen toimituksen työnjohdon kannalta olennaisista periaatteista, joita Stiller halusi nimenomaisesti haastaa. Toimituksen johto myös täysin selvästi ja yksiselitteisesti ymmärsi, että varoitus ja Ruben Stillerin mahdollinen irtisanominen olisivat valtavan julkisuuden aikaansaavia asioita kyseisessä tilanteessa.

Sananvapauslain mukainen periaate, jossa vastaavan toimittajan oikeus johtaa toimitusta, ja toimituksen johto-organisaation oikeus toimia hänen valtuuttamanaan oli niin tärkeä periaate, että sitä haluttiin puolustaa kaikesta odotettavissa olevasta negatiivisesta julkisuudesta huolimatta. Mielestäni tämä oli osoitus Ylen toimituksen uskosta omaan journalistiseen riippumattomuuteen ja siihen, että siihen ei voi vaikuttaa edes massiivisen julkisuuden kautta.

Ylen toimituksen johdon toimenpiteiden periaatteellisuutta ja myös riippumattomuutta ulkoisesta painostuksesta alleviivaa ja korostaa myös se, että kun asia tiistai-iltana Jääskeläisen ja Stillerin välillä sovittiin, sopimuksen mukaan oli tarkoitus perjantain Pressiklubissa kertoa avoimesti kaikille suomalaisille, että ohjelman valinnat perustuvat Ylen toimituksen johdon päätöksiin.

Stillerin lausuman perusteella Marjo Ahonen kertoo lisäksi seuraavaa: Kyseessä ei missään vaiheessa ollut totaalikielto Sipilä-Terrafame-aiheen käsittelyssä, niin kuin Stiller selvityksessään väittää. Ohjeistus oli, että asiaa käsitellään normaalien uutiskriteerien mukaisesti Ylen tarjonnassa silloin kun asiasta on uutta kerrottavaa. Näin myös ohjeistettiin uutistoimitus. Koska olimme käsitelleet asiaa laajasti edellisestä perjantai-illasta lähtien niin uutiskuin ajankohtaissisällöissämme, oli aihe maanantaina tarpeen laittaa mittasuhteisiin. Mikään muu media Suomessa ei ollut tarttunut tai jatkanut aihetta siinä mittakaavassa kuin Yle.

Näköpiirissä oli, että maanantaina kun uudet Ylen ajankohtaistiimit aloittavat työnsä, he käsittelevät asiaa uudelleen vanhoin eväin. Tämä osoittautui heti maanantaiaamuna todeksi, kun sekä radion ajankohtaistoimitus, aamu-tv ja a-studio olivat tarttumassa aiheeseen ja myöhemmin siis myös Pressiklubi. Päätoimittajan linjaus koski siis vain ajankohtaisohjelmien spekulatiivista sisältöä tilanteessa, jossa Terrafame-Sipilä-asia oli siirtynyt eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaistavaksi.

Stiller: ”Minut lähetettiin myös keskustelun aikana 10-15 minuutiksi käytävälle ”haukkaamaan happea”. Samassa yhteydessä esitettiin

vaatimus oman kantani muuttamisesta. Koin tämän nöyryyttävänä. Oli mielestäni selvää, että näin tehtiin henkisen yliotteen saavuttamiseksi, mutta tottelin näennäisen korrektia vaatimusta.”

Marjo Ahonen kertoo tästä asiasta seuraavaa:

”Aloitin klo 15 kokouksen toteamalla tilanteen: Rubenin halun vaihtaa Pressiklubin aihe ja käsitellä Sipilän mediasuhteita ja Terrafame-jääviysasiaa. Ruben itse totesi, että mediasuhteita ei voi käsitellä ilman että keskusteltaisiin myös Terrafame-jääviysasiasta.

Ehdotin, että kokouksen aluksi Ruben perustelisi oman kantansa ja sen jälkeen minä perustelisin U&A:n asiaa koskevan linjauksen. Näin teimmekin. Tähän käytimme aikaa suuren osan palaverista tavoitteena hakea yhteisymmärrystä tilanteeseen. Perustelut ja keskustelu niiden ympärillä olivat asiallisia, minkä Ruben itsekin totesi. Väite siitä että varsin pian palaverin alkamisen jälkeen uhkasin häntä irtisanomisella ei siis pidä paikkaansa. Keskustelun aikana kävi ilmi, että Ruben halusi vaihtaa aiemmin sovitun aiheen SDP:n puheenjohtaja-asetelmista Sipilän mediasuhteisiin ja että pääkeskustelijana tässä ohjelmassa olisi aiemmin vieraaksi sovittu, suurimman oppositiopuolueen puheenjohtaja Antti Rinne. Ruben piti tästä ajatuksesta kiinni, vaikka toin esiin, että em. ratkaisu ei olisi hyvää journalismia millään mittapuulla.

Ruben vetosi omaan sananvapauteensa ja mahdollisuuteensa ”kieltäytyä tehtävistä jotka ovat ristiriidassa lain, henkilökohtaisen vakaumuksen tai ammattietiikan kanssa” (Journalistin ohjeet). Korostin, että emme pyydä häntä tekemään mitään em. asioista, vaan pysymään alkuperäisessä ohjelmasuunnitelmassaan, jota hän oli itse oli ollut laatimassa. Keskustelun aikana kävi ilmi, että Ruben halusi tietoisesti haastaa päätoimittajan linjauksen. Hän nosti toistuvasti esiin oman sananvapautensa ja ajatuksen päätoimittajan sensuurista. Hänen mukaansa toimittajan sananvapaus ajaa päätoimittajan linjausoikeuden yli. Hän myös esitti, että joku toinen voisi tehdä SDP-aiheen ja hänet vapautettaisiin ohjelman juontamisesta. Totesin kuitenkin, että ko. ratkaisu ei olisi oikeudenmukainen muuta toimitusta kohtaan, joka oli noudattanut linjausta. Tässä vaiheessa keskustelusta tuli periaatteellinen: Voiko toimittaja toteuttaa omaa sananvapauttaan rajoittamattomasti huolimatta toimituksen johdon linjauksista?”

Ahonen kertoo lisäksi seuraavaa:

”Kun olimme keskustelleet aiheesta jo ehkä n. 45 minuuttia, kävin läpi seuraukset, joihin päätoimittajan linjauksen noudattamatta jättäminen saattaa johtaa, varoitus ja lopulta työsuhteen päättäminen. Totesin, että näin pitkälle emme kuitenkaan halua varmasti edetä, ja että tuossa tilanteessa on syytä ottaa tuumaustauko puolin ja toisin. PyysinRubenia vielä miettimään omaa kantaansa asiaan. Pyysimme Rubenia siirtymään viereiseen neuvotteluhuoneeseen, koska halusin keskustella muiden palaverissa läsnä olleiden (Hannele Muuronen ja Petri Kejonen) kanssa ja myös Tanskassa olevan Aten kanssa siitä, miten tilanteessa etenisimme. (Ruben ei kuitenkaan halunnut olla neuvotteluhuoneessa vaan hän käveli käytävällä omasta halustaan).

Koska Ruben edelleen piti tiukasti kiinni kannastaan, annoimme hänelle varoituksen. Tämän jälkeen totesimme, että palaamme asiaan uudelleen aamulla ja katsomme, miten etenemme. Pyysin Rubenia myös olemaan illan aikana yhteydessä Atteen ja käyvän vielä kerran asian läpi hänen kanssaan. Saman viestin välitin Atelle; Rubenin ja hänen pitää vielä keskustella tilanteesta. Näin tapahtuikin myöhemmin illalla. Tuon keskustelun jälkeen Atte soitti ja kertoi, että Ruben ja hän ovat saavuttaneet kompromissin ja että varoitus voitaisiin perua.”

Hannele Muuronen kertoo seuraavaa:

”Marjo Ahonen totesi selkeästi, että palaveri keskeytetään, koska hän haluaa keskustella asiasta Jääskeläisen ja huoneessa olleiden kanssa. Päätös varoituksen antamisesta tehtiin tauon aikana Stillerin kuulemisen jälkeen, mikä on työntekijän oikeusturvan näkökulmasta tärkeää.

Stilleriä ei siis lähetetty ”haukkaamaan happea” vaikka Ahonen toki pyysi häntä miettimään tauon aikana vielä omaa kantaansa.”

Marjo Ahonen kertoo seuraavaa:

”Stillerin lausuman viimeinen lause: ’Varoituksen perumista edelsi painostuksen jatkaminen ja irtisanomisuhka.’ Tämä ei pidä paikkaansa. Koska Atte ja Ruben olivat päässeet kompromissiratkaisuun asiassa, hoidimme (Hannele ja minä) varoituksen perumisen asiallisesti niin kuin he olivat sopineet edellisenä iltana.”

Hannele Muuronen kertoo seuraavaa:

”Varoituksen peruminen tapahtui erittäin asiallisessa hengessä. Stiller tuli minun huoneeseeni odottamaan, kun peruin varoituksen tekemällä lisäykset edellisenä päivänä allekirjoitettuihin varoituspapereihin. Stiller ja Ahonen allekirjoittivat varoituksen perumisen.”

Liite Ylen vastaukseen: Tapahtumien kulku

Kansan Uutiset julkaisee verkkosivuillaan uutisen: ”PÄÄMINISTERILLÄ LÄHEISET YHTEYDET TALVIVAARAN URAKOITSIJAAN”.

Perjantai 25.11
Iltalehti julkaisee kello 9.06 verkkosivuillaan seuraavan uutisen: ”Tällaiset ovat Juha Sipilän Talvivaara-yhteydet – serkut omistavat kaivoksen urakoitsijayrityksen”

Perjantaina kello 12.19 Ylen toimittaja Salla Vuorikoski pyysi sähköpostitse Sipilältä kommenttia.

“Hei!
Pyydämme pääministeri Juha Sipilältä kommenttia näihin kysymyksiimme mahdollisimman pian, mieluiten jo tänään. Pahoittelen kiireistä aikataulua.

– Onko pääministeri Sipilä tuonut esiin Terrafamen rahoitusta koskevassa päätöksenteossa talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa tai muualla, että hänen lastensa (Fortel Investin kautta) ja enojensa ja serkkujensa omistamalla yrityksellä on taloudellinen intressi Terrafamen tilauksiin?
– Milloin pääministeri on viimeksi antanut neuvoja Katera Steelin liiketoimintaan?
(http://www.talouselama.fi/yrityskaupat/kansanedustaja-juha-sipila-yrityskaupan-sparrarina3369179)

Kiitos paljon!
Ystävällisin terveisin,
Salla Vuorikoski”

Yle julkaisee jutun verkossa kello 14.05

Yle julkaisee kello 14.05 uutisen, jonka mukaan Sipilän sukulaisten omistama yhtiö on saanut tilauksen Terrafamelta. Juttu on useiden lähetysten pääaiheena radiouutisissa iltapäivällä ja verkon pääjuttuna.

Nettijutussa Sipilän kommentti on lainauksena edellisen päivän Kansan Uutisista:

“Sipilän mukaan hänellä ei ole ollut mitään tietoa Katera Steel Oy:n liiketoiminnasta, omistajarakenteesta tai asiakkaista sen jälkeen, kun hän luopui Fortel Investin omistuksesta. Sipilä kommentoi asiaa Kansan Uutisille.”

Tekstissä on linkki Kansan Uutisten verkkosivuilla edellisenä päivänä klo 10.30 julkaistuun juttuun, jossa Sipilän kiisto on ingressissä: “Juha Sipilä kieltää tietävänsä nykyisin “mitään” serkkujensa yritystoiminnastaa jossa hänen lapsilleen siirretty sijoitusyhtiö on osakkaana.

Uutinen julkaistaan myös Ylen radiouutisissa klo 15 ja siitä eteenpäin kaikissa päivän lähetyksissä. Televisiossa uutinen on myös kaikissa lähetyksissä. Sipilä reagoi ensin tekstiviestitse Jääskeläiselle. Sipilä viittaa Vuorikosken kommenttipyyntöön: “Enää ei voisi kauempaa hakea taas likaista mielikuvaa, jota joudun taas viikkokaupalla oikomaan. Minulla ei ole mitään tietoa Kateran liiketoiminnasta vuoden 2013 jälkeen ja erittäin vähän siihenkään saakka. Autoin heitä v. 2011 sukupolvenvaihdoksen toteuttamisessa.”

Sipilä huomaa heti sen jälkeen julkaistun jutun verkoissa ja lähettää tekstiviestin Jääskeläiselle 14:27:

“Jaa, se onkin jo myöhäistä”

Sipilän sähköposti 15.09, vastaanottajina Salla Vuorikoski ja Atte Jääskeläinen:

”Eipä kerennyt kommentoida, kun edesvastuuton juttu on jo tehty. Hyvään journalismiin kuuluu se, että syytetyllä on mahdollisuus sanoa oma näkemyksensä. Tämä on käsittämätöntä Yleltä, ja käsittämättömän kaukaa haettu. Vahinko on jo tapahtunut. Minua saa haukkua niin paljon kuin haluatte (ja niin totisesti teettekin), mutta pitäkää lapseni ja kaukaiset sukulaiset ulkona tästä likaisesta pelistä. Tätä viestiä ei saa käyttää julkisuudessa.
t. Juha Sipilä”

Jääskeläinen huomaa Sipilän lähettämät tekstiviestit ja sähköpostit noin kello 15.30 lopetettuaan esityksensä Ylen radiouutisten deskin tilaisuudessa, palatessaan Pasilaan.

Sipilän tekstiviesti 16.57 Jääskeläiselle:

”Atte,
Uutisissa sanottiin, että Katera Steel Oy on Sipilän isoisän perustama.
Se on valhe. Nyt vien tämän julkisen sanan neuvostoon.”

Jääskeläinen vastasi tekstiviestitse, että Yle korjaa mahdolliset virheet, ja pyysi pääministerin myötävaikutusta siten että hän kertoisi asioiden oikean tilan. Pääministeri soitti välittömästi tämän jälkeen puhelun, jonka sisältö oli pelkästään se, että hän toisti käsityksensä, että jutussa on virhe, ja vaati sen oikaisua.

Jääskeläinen siirtyi uutiskeskukseen sisältöpäällikkö Timo Huovisen luokse ja ryhtyi tarkastelemaan juttua pääministerin oikaisuvaatimuksen johdosta. Johtopäätös Sipilän vaatimusten perusteella oli se, että juttua tarkennettiin Sipilän isoisän roolin osalta, muttei oikaistu. Lisäksi juttua muutoin omasta aloitteesta editoitiin ja parannettiin, ja siitä poistettiin grafiikka, jotta ei syntyisi riskiä väärästä mielikuvasta yhdessä sen yhteydessä olleen tekstin (jossa kerrotaan kauppahinnan olleen noin puoli miljoonaa euroa) kanssa siitä, että koko kauppahinta päätyisi voitoksi omistajille.

Tältä osin ratkaisut perustuivat vastaavan toimittajan rooliin, johon kuuluu varmistaa uutisten paikkansapitävyys ja korkea journalistinen ja eettinen laatu. Tekstistä poistettiin lause, joka viittasi Sipilän sukulaisen työskentelyyn Talvivaaran kaivoksella. Jääskeläinen katsoi, että tämä yhteys ei ole asian kannalta relevantti, eikä sukulaista ollut kohtuullista sotkea asiaan.

Sipilä julkaisee Yleä kritisoivan blogin 18.40 Sipilä syyttää klo 18:40 blogissaan Yleä siitä, että jutussa on virheelliset tiedot. Hän myös toistaa julkisesti käsityksensä, että hänelle ei ole varattu reilua mahdollisuutta kommentoida juttua:

”Ylen jutussa jälleen väärät tiedot

Perjantai 25.11.2016 klo 18:40 – Juha

Yle uutisoi tänään seuraavasti: ”Terrafamen kaivokselle tilauksen saanut kajaanilaisyritys on alkuaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) isoisän perustama. Sipilä työskenteli itsekin yhtiössä 15-vuotiaana.” Kyseinen kajaanilaisyritys, eli Katera Steel Oy, ei ole isoisäni perustama. Sekään ei ole totta, että olisin työskennellyt Katera Steel Oy:ssä 15–vuotiaana, koska Kateraa ei ollut silloin vielä olemassakaan. Yle ei antanut minulle mahdollisuutta haastatteluun, vaan he julkaisivat jutun ennen kuin ehdin edes vastata ”pikaiseen kommenttipyyntöön”. Se lähetettiin sähköpostilla eikä toimittajalla ollut tarkoituskaan saada minua kiinni ennen jutun julkaisemista.

Mutta sitten itse vihjailevasta jutusta. Minä kestän sen, että minua hakataan median puolelta, mutta sitä en hyväksy, että lapset ja sukulaiset vedetään asemani vuoksi lokaan. Ylen jutussa lähdetään siitä, että olisin ollut myötävaikuttamassa Terrafamen rahoitukseen sen takia, että sukulaisteni yritys saisi sieltä tilauksia. Ylipäätään, että tällainen kytkös käy edes mielessä, kertoo enemmän kysyjästä. Ei kävisi mielessäkään. Terrafamen rahoituspäätös tehtiin sen vuoksi, että veronmaksajien varojen käytön näkökulmasta oli järkevämpää jatkaa nyt hyvissä käsissä olevaa toimintaa kuin käyttää 400-500 miljoonaa kaivoksen alasajamiseen.

Kaiken lisäksi Katera Steel Oy oli nyt julkisuudesta saamani tiedon mukaan voittanut Pöyryn järjestämän tarjouskilpailun. Minulla ei ollut mitään tietoa tarjouskilpailusta tai sen voittajasta. Luovuin välillisestä 5 prosentin omistuksesta Katera Steel Oy:ssä jo vuonna 2013. Menin yritykseen mukaan Fortel Invest Oy:n kautta vuonna 2011 helpottaakseni yhtiössä meneillään ollutta sukupolvenvaihdosta. Minulla ei ole mitään tietoa yhtiön liiketoiminnasta enkä voi vaatia kaikkia sukulaisiani liiketoimintakieltoon pääministerin tehtäväni vuoksi. Luovuin kaikista yritysomistuksistani vuonna 2013 sen vuoksi, että voisin hoitaa yhteisiä asioita ilman epäilyksiäkään mistään kytkennöistä. En voi vaatia kaikkia sukulaisia luopumaan työstään asemani vuoksi.”

Yle siteeraa Sipilän blogia jutussaan klo 19.18.

Jääskeläinen päätti, että taustajuttua siitä, miten Sipilän jääviyttä arvioidaan, ei julkaista. Jääskeläinen katsoo, että juttu olisi vaatinut perusteellisen editoinnin, ja siinä haastateltujen lausumista oli pääteltävissä että ainakin toinen heistä oletti Sipilän tienneen intressiristiriidasta. Juttu olisi ollut Sipilälle myönteinen, koska apulaisoikeuskansleri Risto Hiekkataipale pitää jääviyttä asiassa kaukaa haettuna ja jutussa haastateltu professori, vaikka katsookin lopulta että olisi itse jäävännyt itsensä, sanoo että asia on “vähän miten sitä katsoo”.

Tämän jälkeen ja myöhään illalla Jääskeläiselle paljastuu, että Sipilä oli lähettänyt sähköpostitse joukon kansalaispalautteita hänelle ja Vuorikoskelle, ensimmäiset noin kello 17, viimeiset yhdeksän sähköpostissa noin klo 23 illalla. Jääskeläinen ei vastaa palautteisiin.

Sipilän Sähköpostiviesti Jääskeläiselle ja Vuorikoskelle 23.07:

“Lähetin muutaman näytteen siitä, mitä tarkoitushakuisilla jutuilla saadaan aikaan. Ihmiset uskovat jostain syystä Ylen puolueettomuuteen. Me emme tarvitse oppositiota ollenkaan, niin puolueellista Ylen viestintä on ollut tämän vaalikauden aikana. Tämän ovat todenneet erityisesti ne kansanedustajat, jotka ovat olleet pidempään mukana. Tällaista ei kuulema olenähty koskaan.

Lestadiolaisjutut
Yrityksen tuulesta temmatut työsuojelujutut
Tulojen ilmoittamatta jättäminen
Jne, jne.

Arvostukseni Yleen on nyt täysi nolla, ei tietysti poikkea teidän arvostuksestanne minua kohtaan. Tasoissa ollaan.”

Jääskeläinen ei missään vaiheessa vastaa sähköposteihin eikä ole muutoinkaan illan aikana yhteydessä Sipilään.

Lauantai 26.11.

Asia on hyvin niukasti esillä aamun lehdissä. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa oli lauantaina vain kahden palstan juttu otsikolla “Pääministeri Sipilä kiistää Ylen kaivosvihjailut – Terrafame Groupin toimitusjohtaja: Tilaus olisi pitänyt tehdä, vaikka kaivos olisi päätetty sulkea” Jutun sisältönä on Sipilän blogissaan esittämä arvostelu Yleä kohtaan ja Terrafamen toimitusjohtajan ilmoitus siitä, että malminkuljettimet olisi tilattu myös siinä tapauksessa että kaivos olisi ajettu alas. Asiaa käsitellään kuitenkin Ylellä useissa uutislähetyksissä. Toimittaja Seija Rautio nostaa asian esille Ykkösaamussa, jossa vieraana Olli Rehn. Puoluejohtajat lausuvat käsityksiään uutisesta, heidän joukossaan Sdp:n Antti Rinne, vihreiden Ville Niinistö ja kokoomuksen Petteri Orpo, joka katsoo että asia tulee selvittää mutta hän ei usko että sidos olisi vaikuttanut päätöksentekoon.

Sipilä kieltäytyi kommentoimasta edelleen asiaa Ylelle, mutta asia oli edelleen meillä pääuutisena tai yhtenä pääuutisista koko viikonlopun ajan. Sipilä pyysi oikeuskansleria selvittämään, onko hän ollut asiassa esteellinen. Vuorikoski uudisti lauantaina sähköpostitse kommenttipyyntönsä ja selitti jutun syntymisen taustoja Sipilälle.

Sipilä oli vastannut Vuorikoskelle lauantaina 17.59 seuraavasti:

”Teit viikon juttua ja 1,5 tuntia ennen julkaisemista pyydät minulta kommenttia sähköpostilla. Tiedät itsekin ettei tämä täytä mitään journalismin kriteerejä. Esitit erittäin vakavan syytöksen, mihin minulle ei annettu mahdollisuutta vastata ennen kuin vahinko oli päästetty jo tapahtumaan.”

Vuorikoski välitti Eroselle ja Jääskeläiselle vastauksensa Sipilälle, jossa hän avasi jutunteon vaiheita ja omaa toimintaansa.

Jääskeläisen sähköpostiviesti Vuorikoskelle lauantaina klo 18.41:

”Suosittelisin että vetäydyt tästä keskustelusta hiljalleen. En ole itse vastannut yhteenkään meiliin vielä, enkä haluaisi olla tässä myöskään cc:nä. Katson milloin tunnelma olisi sellainen että vastaaminen olisi järkevää.”

Vuorikoski myöntää, että tämä saattaa olla viisasta. Sähköpostiviestittely päättyi tähän.

Sunnuntai 27.11.

Asiaa käsitellään useissa uutislähetyksissä. Puheenjohtaja Jari Niemelä nostaa asian esille pääministerin haastattelutunnilla, ja asia oli pääuutisaihe. Sipilä ottaa illalla tekstiviestitse yhteyttä Jääskeläiseen peruakseen kaikki sovitut esiintymisensä Ylellä.

17:33 Sipilän tekstiviesti Jääskeläiselle:

Sipilä ehdottaa, että peruu esiihtymisensä Ylen ohjelmissa oikeuskanslerin päätökseen saakka. “En oikein voi edes spekuloida asialla, ennen kuin oikeuskansleri on antanut “tuomionsa”. “Jos voimme sopia näin, voinemme sopia samalla, ettei kumpikaan tiedota peruuntuneista haastatteluista. Jostämä ok, Riina laittaa listan sovituista ja niiden päivämääristä ”.

Jääskeläinen vastaa 17.40 tekstiviestillä:

“Tämä on luonnollisesti oma valintasi”.

Sipilä soittaa. Keskustelun kuluessa sovitaan, että Sipilä peruu vain A-Studion seuraavana keskiviikkona, mutta perumisesta ei erikseen tiedoteta. Sipilä kertoo, että hänen ei ole soveliasta kommentoida asiaa asian ollessa kesken. Myöhemmin Sipilä kertoo julkisuudessa, että hän on saanut tällaisen ohjeen oikeuskanslerilta.

Jääskeläinen sopii sunnuntai-iltana Marjo Ahosen kanssa, että tämä toimii vastaavan päätoimittajan sijaisena Jääskeläisen ulkomaanmatkan aikana maanantaista torstaihin. Jääskeläinen antaa Ahosen tehtäväksi ilmoittaa haastattelun perumisen A-Studion toimitukselle.

Maanantai 28.11.

Aamun pääuutinen on, että asian käsitteleekin oikeuskanslerin sijasta oikeusasiamies. Asian virallinen tutkinta asia oli Ylellä näyttävästi esillä ja taas pääuutisena. Jääskeläinen linjaa yhdessä Marjo Ahosen ja sisältöpäällikkö Juha Vuohelaisen kanssa, että asian käsittelyn volyymiä on syytä pienentää, koska asiassa ei ole tullut esille mitään joka viittaisi tietoiseen vilpillisyyteen, ja huolimattomuudesta tapahtunut itsensä jääväämättä jättäminen ei perustele näin massiivista käsittelyä. Päätöksentekoon osallistuneet toimituksen johdon edustajat ovat asiasta samaa mieltä, samoin myöhemmin asiaa Yhteiskuntatoimituksessa linjannut päällikkö Riikka Venäläinen.

Jääskeläinen kirjoittaa tilanteesta myöhemmin Päätoimittajalta-kirjoituksessaan seuraavaa:

Maanantain aamukokouksissa ja suunnittelulistoilta kävi ilmi, että aikomuksenamme oli tehdä eri puolilla toimitusta lukuisia juttuja, haastatteluja ja keskusteluja aiheesta. Tässä vaiheessa linjasin – ja olimme asiasta toimituksen johdossa yhtä mieltä -että asia on pantava sille kuuluviin oikeisiin mittasuhteisiin. Tämä on toimituksen johdon normaalia työtä, ja sen vastuulla. Viikonlopun aikana ei ollut tullut ilmi mitään, joka olisi viitannut siihen, että Katera Steel olisi saanut kaupan muutoin kuin voittamalla normaalin tarjouskilpailun. Pääministeri oli ilmoittanut, että hän ei ollut tiennyt Katera Steelin kaupoista hallituksen päättäessä lisärahoituksesta Terrafamelle. Mikään ei viitannut siihen, että kyseessä olisi ollut tietoinen vilpillisyys. Asia oli ollut meillä neljän päivän ajan käytännössä pääuutinen. Ylestä oli myös uhkaavasti tulossa osapuoli asiassa, jota tuli käsitellä normaalina uutisasiana normaalien kriteerien mukaisesti. Linjasin, että käsittelemme asian kehittymistä normaalisti uutisena, mutta emme spekuloi aiheella enempää keskusteluohjelmissa ja jäämme odottamaan oikeusasiamiehen päätöstä siitä, oliko pääministeri jäävi asiassa. Laillisuusvalvojalle oli syytä antaa työrauha ratkaista asia.

Jääskeläinen lähti matkalle Kööpenhaminaan noin kello 10.30 esiintyäkseen EBU:n News Assemblyssä iltapäivällä klo 14.30 paikallista aikaa. Venäläinen havaitsi, että alkuperäisen uutisen tehnyt ajankohtaistiimi oli suunnitellut jatkavansa aihetta kolmella jutulla. Ahonen havaitsi, että asiaa oli tarkoitus käsitellä käytännössä kaikissa ajankohtaislähetyksissä. Molemmat rajasivat käsittelyä. Ohjeistus on, että aihetta käsitellään uutisellisesti normaalisti, muttei spekulatiivisesti ajankohtaiskeskusteluissa. Uutis- ja ajankohtaistoiminnan päälliköiden palaverissa maanantaina asiaa oli käsitelty myös itsekriittisesti. Oli pohdittu, antoiko juttu perusteetta sellaisen vaikutelman, että joku olisi toiminut asiassa vilpillisesti. Asiasta heräsi laaja sähköpostikeskustelu

Yhteiskuntatoimituksessa Riikka Venäläisen johdolla ja ajankohtaislähetysten kokouksessa, jota johti Marjo Ahonen. Venäläinen perusteli huolellisesti laajalla sähköpostijakelulla toimitukselleen, miksi pääministerin palauteviestejä ei julkaista. Keskustelun sävyyn vaikutti voimakkaasti se, että sekä toimituksen johdon että useiden esimieskollegoiden luottamus ajankohtais- ja featuretiimin esimiehen Jussi Erosen haluun noudattaa toimituksen yhteistä journalistista linjaa oli heikentynyt. Tässäkin tilanteessa käytiin vakava keskustelu siitä, miten oli mahdollista, että Eroselle ja hänen joillekin alaisilleen oli välittynyt toimituksen johdon linjauksista sen mielestä täysin virheellinen kuva. Lainaan tähän, mitä Yhteiskuntatoimituksen sähköpostissa asiasta on kirjattu.

”On selvää, että korkeassa päättävässä asemassa olevien henkilöiden jääviyskysymykset ovat tärkeitä ja tiedotusvälineenä meidän velvollisuutemme on uutisoida niistä. Samalla meidän täytyy, niin tässä kuin muissakin vastaavissa kiistakysymyksissä, pidättäytyä asettumasta kiistojen osapuoleksi. Kuten tiedämme, se mitä Yleisradion uutisissa kerrotaan, ei ole mikään pikku juttu. Meidän sanomisillamme on valtava voima ja sitä voimaa pitää käyttää harkiten. Pidetään siis pää pystyssä jatkossakin! Perustetaan uutisointimme faktoihin ja toimitaan journalistin ohjeita ja hyvää lehtimiestapaa noudattaen.”

Jatkokeskustelussa Yhteiskuntatoimituksen päällikkö Riikka Venäläinen totesi toimitukselle seuraavaa:

”Journalismin yksi keskeinen tehtävä on suhteuttaa asioiden ja tapahtumien painoarvoa maailman ja yhteiskunnan tapahtumien kokonaisuuteen, mikä käytännössä näkyy esimerkiksi päätöksinä julkaisun volyymista. Eilen aamulla (maanantaina) olimme tilanteessa, jossa käytännössä jokainen radio- ja tv-lähetyksemme niin uutis- kuin ajankohtaispuolella oli rakentamassa Sipilästä ja Terrafamesta omaa erillistä keskustelua. Yleisön silmissä tämä kokonaisuus olisi näyttäytynyt melko voimakkaana vyörytyksenä. Myös verrattuna siihen varsin maltilliseen volyymiin, miten kilpailijamme uutis- ja ajankohtaismaailmassa ovat asiaan tarttuneet.

Tärkeintä on seurata, mitä todella tapahtuu. Myös asiaan liittyvät poliittiset prosessit ja keskustelut seuraamme täysin normaalisti, kuten myös sen, onko asiassa jotakin uutta, oleellista tietoa. Suhteettoman suuri painoarvo antaisi vaikutelman, että olemme asiassa osapuoli. Tästä linjauksesta voi olla myös eri mieltä, mutta tämä linjaus on tehty, pidämme siitä kiinni ja kannamme siitä vastuun.”

Tiistai 29.11.

Ruben Stiller ilmoitti ohjelman tuottajalle Petri Kejoselle, että hän haluaa vaihtaa Pressiklubin aiheen Sdp:n puheenjohtajatilanteesta pääministerin mediasuhteisiin. Vieraana olisi edelleen alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Sdp:n Antti Rinne. Tuottaja Petri Kejonen ja vastaavan päätoimittajan sijaisena toimiva Marjo Ahonen ilmoittavat pitävänsä kiinni alkuperäisestä suunnitelmasta. Kiista eskaloitui periaatekysymykseksi siitä, kumpi päättää ohjelman sisällön, tuottaja vai juontaja. Asiassa punnittiin, onko kyse työstä kieltäytymisestä, toimituksen johdon painostamisesta ja toisaalta onko kyse tilanteesta, jossa toimittaja voi eettisistä syistä kieltäytyä työtehtävästä.

Ylen henkilöstöosaston lakimies on yksiselitteisesti sitä mieltä, että kyseeseen ei tule journalistin oikeus kieltäytyä työtehtävästä, koska Stillerin odotettiin toteuttavan alkuperäisen, itse suunnittelemansa mukaisen ohjelman.

Marjo Ahonen, Petri Kejonen ja Uutis- ja ajankohtaisyksikön HR-partneri Hannele Muuronen pitivät palaverin Stillerin kanssa, ja antoivat Jääskeläisen suostumuksella hänelle varoituksen. Varoituksen antamisen syy oli puolustaa toimituksen johdon työnjohto-oikeutta kaikissa tilanteissa ja myös sananvapauslain mukaista sääntöä, jonka mukaan vastaava toimittaja ja hänen valtuuttamansa toimituksen johto-organisaatio vastaa toimituksen työn järjestämisestä ja päättää sisällöstä.

Jääskeläinen oli Kööpenhaminassa. Sovittiin, että Jääskeläinen soittaa Stillerille. Näin tapahtui, keskustelun kuluessa he löysivät kompromissin ja sovittiin, että varoitus perutaan. Kompromissin sisältönä on, että yleisölle kerrotaan avoimesti, että kyse on toimituksen johdon linjauksesta ja se myös perustellaan yleisölle.

Täydennys vastaukseen 2.3.2017

Julkisen sanan neuvoston sihteeri pyysi päätoimittajalta tekstiviestiä, jolla päätoimittaja vastasi pääministerin 25.11.2016 kello 16.57 lähettämään tekstiviestiin.

Päätoimittajan mukaan viesti kuului seuraavasti:
”Tarkennamme, kyse oli siis Kateran edeltäjäyhtiöstä, eikö niin? (…) Pidän huolta, että mahdolliset virheelliset tiedot ja mielikuvat oikaistaaan. Jos voit myötävaikuttaa kertomalla asioiden oikean tolan, se auttaisi.”

Sihteeri pyysi myös tarkennusta siihen, mitä päätoimittaja sopi pääministerin kanssa siitä, että A-studion vierailun perumisesta ”ei erikseen tiedoteta”.

Lisäksi sihteeri kysyi, onko toimittaja Susanne Päivärinta saanut ohjeistuksen, josta hän kertoo Ylen A-studiossa 30.11.2016. Päivärinta totesi tuolloin, että Ylen johto ohjeisti häntä olemaan kertomatta pääministerin vierailun perumisesta ”Ylen sisällä, Ylen ulkopuolella ja sosiaalisessa mediassa”.

Päätoimittajan mukaan Sipilä lähestyi tekstiviestillä, jossa hän ehdotti, että oikeuskanslerin päätökseen asti hän peruisi sovitut haastattelut, eli kaksi A-studiota ja yhden Ykkösaamun. Muotoilu oli seuraava: ”En oikein voi edes spekuloida asialla ennen kuin oikeuskansleri on antanut ’tuomionsa’. Jos voimme sopia näin, voinemme sopia samalla ettei kumpikaan tiedota peruuntuneista haastatteluista. Jos tämä OK, Riina laittaa tarkemman listan sovituista ja niiden päivämääristä.”

Myöhemmässä keskustelussa sovittiin, että pääministeri peruu vain seuraavan keskiviikon A-Studion. Tiedottamisesta ei tätä tarkemmin keskustelun aikana sovittu.

Tämän jälkeen tapahtumat olivat päätoimittajan mukaan seuraavat:

”Soitin Marjo Ahoselle, ja annoin hänen tehtäväkseen kertoa lähetystiimille Sipilän studiovierailun perumisen.

Marjo Ahonen kertoo seuraavaa:

’Soitin vastaavalle tuottajalle Petri Kejoselle ja kysyin mitä hän tiesi pääministerin tulosta A-studioon seuraavana keskiviikkona. Petri sanoi, että pääministeri on tulossa, mutta hänkään ei ollut sen enempää tietoinen asiasta tuossa vaiheessa. Kerroin, että pääministeri on perunut tulonsa ja että asiasta pitää nyt informoida tiimiä. Kysyin, että soittaako hän tuottajalle vai soitanko minä. Petri kertoi, että vierailusta oli ollut sopimassa ohjelman juontaja Susanne Päivärinta ja että Susannen kanssa kannattaa nyt keskustella, koska vierailu oli ollut hänen ”projektinsa”. (Vierailusta oli siis sovittu ennen Katerauutisointiamme.) Sovittiin, että minä soitan Susannalle, ettei tule rikkinäisiä puhelimia väliin. Sovittiin, että soitan heti samantien, jotta pääsevät miettimään mahdollisimman nopeasti korvaavaa sisältöä keskiviikolle.

Tässä keskustelun kulku Susannan kanssa. HUOM! Tarkkoja sananmuotoja tai jokaista keskustelun yksityiskohtaa en enää muista, mutta keskustelun sisältö ja sävy oli tämä:

Kerroin Susanna Päivärinnalle, että pääministeri on perunut tulonsa keskiviikon A-Studioon. Susanna kysyi syytä ja sanoin, että liittyy viikonlopun Katera-uutisointiimme, mutta en tunne yksityiskohtia. Kysyin, olemmeko ehtineet infota ulkopuolelle, että pääministeri on haastattelussamme? Susanna kertoi, että vierailusta ei ollut vielä infottu ulkopuolelle ohjelmapuffissa tai muuten. Sanoin, että siinä tapauksessa ei perumisestakaan sitten tarvitse kertoa ulkopuolelle – ohjelmapuffeissa medialle tai somessa.

Susanna totesi tähän, että haastateltavat peruvat vierailujaan eikä hänellä ole ollut tapana sen kummemin näitä perumisia ulkopuolelle viestiä. Hän korosti vielä (hieman närkästyneeseen sävyyn), että hän ei käsittele yhtiön sisäisiä asioita yleensäkään somessa.

Perumisen kertomisesta toimituksessa emme puhuneet erikseen. Pidin selvänä, että peruminen nousee esiin toimituksessa, koska a-tiimin tiedossa oli, että pääministeri on tulossa keskiviikkona ja koska ohjelmaan oli nyt tullut aukko täytettäväksi. Keskustelun aikana Susanna olikin eniten huolissaan siitä, miten hän täyttää pääministeriltä tyhjäksi jääneen ohjelma-ajan. Vakuutin hänelle, että tuottaja kantaa tästä ensimmäisen vastuun ja koko muu tiimi auttaa ja että ohjelma-aika saadaan kyllä laadukkaasti täytettyä keskiviikkoon mennessä.'”

Täydennys vastaukseen 10.3.2017

JSN:n sihteeri pyysi Jääskeläiseltä kaikkea aiemmin toimittamatonta kirjeenvaihtoa hänen ja pääministerin välillä 25.11. alkaen.

Päätoimittaja on toimittanut yhden viestin, jota JSN:lle ei ollut aiemmin. Viestin on lähettänyt pääministeri perjantaina 25.11.2016 kello 14.43. Viestissä pääministeri kertoo peruneensa henkilökohtaisen menonsa julkisuuden takia ja kirjoittaa viestinsä lopuksi seuraavasti: ”Eikö voitaisi vetää raja siihen, että haukutte vain minua. Jättäkää lapset ja sukulaiset ulos, please.”

Lisäksi sihteeri kysyi Ylen 25.11.2016 julkaistun jutun muokkaamisen aikatauluista.

Päätoimittajan mukaan kaikki juttuun tehdyt muutokset ja grafiikan poistamisen on tehnyt tai teettänyt joko hänen ohjeidensa tai yhteisen harkinnan perusteella sisältöpäällikkö Timo Huovinen.

Lokitiedostojen perusteella itse jutun käsittely on alkanut noin kello 17.30 ja jatkunut runsaan tunnin. Myöhemminkin juttuun on lisätty uusia tietoja, kommentteja ja linkkejä muihin asiaan liittyviin uutisiin.

Grafiikan osalta on Jääskeläisen mukaan todennäköistä, että hän on oma-aloitteisesti pyytänyt poistattamaan sen jo luettuaan jutun ensimmäisen kerran, koska grafiikan antama virheellinen mielikuva on ilmeinen.

Lisäksi sihteeri pyysi kertomaan, onko pääministerin blogissaan julkaisema muotoilu ollut sanatarkasti Ylen 25.11.2016 ilmestyneessä jutussa: ”Terrafamen kaivokselle tilauksen saanut kajaanilaisyritys on alkuaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) isoisän perustama. Sipilä työskenteli itsekin yhtiössä 15-vuotiaana.”

Päätoimittajan mukaan kyseiset virkkeet ovat olleet Ylen jutussa alaotsikossa.

Lisäksi päätoimittaja pyytää JSN:ää kiinnittämään huomiota Ylen alkuperäisen vastauksen antamisen jälkeen tulleeseen eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuun, jonka mukaan pääministeri ei ollut esteellinen ns. Terrafame-asiassa.

Lisäksi päätoimittaja toteaa, että Ylen sisäisten Ohjelmatoiminnan ja sisältöjen eettisten ohjeiden johdannossa on määritelty työnjohdon ja vastaavan toimittajan valvonta- ja johtamisvalta yksiselitteisesti. Päätoimittaja referoi laajasti ohjeita.

Täydennys vastaukseen 16.3.2017

JSN:n sihteeri pyysi tarkennusta siitä, onko verkkojutun leipätekstissä ollutta muotoilua pääministerin isoisän perustaman yrityksen osalta missään vaiheessa muutettu.

Päätoimittajan mukaan näyttäisi siltä, että itse leipätekstiin ja väliotsikkoon ei ole tehty mitään muutoksia. Alaotsikko on vaihdettu editoinnin yhteydessä.

Radiouutisissa klo 15 ja 16 uutinen oli muotoiltu ”Tilauksen Terrafamen eli entisen Talvivaaran kaivokselle saanut kajaanilaisyritys Katera Steel on pääministeri Juha Sipilän isoisän perustama”.

Päätoimittaja toteaa, että pääministerin oikaisuvaatimuksen johdosta verkkojutun loppuun on tehty varmuuden vuoksi muokkausmerkintä, jolla tarkennetaan se, että juridinen yhtiö on välissä muuttunut, koska puhtaan juridismuodollisesti radiouutisten muotoilu on epätarkka ja verkkojutun alaotsikossa alun perin ollut termi ”alunperin” ei ole täysin eksakti.

Päätoimittaja toteaa: ”Jutussa ei siis mielestämme ole ollut virhettä, mutta selvyyden vuoksi tämä merkintä on tehty, ettei asiasta jää mitään epäilystä. Tämä harkinta on siis tehty tilanteessa, jossa maan pääministeri on ilmoittanut vaativansa oikaisua ja vievänsä asian Julkisen Sanan Neuvoston käsiteltäväksi.”

Täydennys vastaukseen 17.3.2017

Sihteeri kysyi päätoimittajalta radiouutisten muokkaamisesta. Radiouutisissa 25.11.2016 ollutta sähkettä on muutettu kello 17 lähetykseen lisäämällä sanapari ”alun perin” ja kello 18 uutisissa kohtaan on tehty tätä laajempi muutos. Sihteeri kysyi, ovatko kello 17:n ja 18:n muutokset tehty päätoimittajan päätöksellä tai ohjeistuksesta.

Päätoimittajan mukaan hän ei erikseen ottanut kantaa radiouutisten muotoiluun. Hänen mukaansa sisältöpäällikkö oli oma-aloitteisesti ohjeistanut myös radiouutisten deskin varmistamaan, että muotoilut ovat varmasti täsmälliset ja kritiikin kestävät. Muilta osin uutinen tietysti kehittyi koko ajan tilanteen edetessä, päätoimittaja kirjoittaa.