Vapauttava 6538/SL/17
Helsingin Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan juutalais- ja maahanmuuttovastaisuudesta. Koska ehdokas oli esittänyt julkisuudessa hyvin kärjekkäitä mielipiteitä, hän oli altistanut omankin persoonansa kärkevälle kritiikille. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei erittäin kielteistä. Lisäksi lehti toi jutussa esille kantelijan oman näkemyksen hänen tiedotteensa perusteella.

Vapauttava 6513/SL/17
Helsingin Sanomat

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti käsitteli laajasti samaan konserniin kuuluvaa sarjakuvalehteä ja sen hahmoja. Jutut eivät olleet mainosmaisia. Konserniyhteydestä ei ollut erillisiä mainintoja, mutta lehtien yhteinen historia tuli selvästi esiin juttujen sisällössä. Lasten sivujen jutuissa konserniyhteyden mainitseminen olisi ollut suositeltavaa. Vapauttava äänin 11 – 1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6496/AL/17
Suomen Kuvalehti

Journalistinen päätösvalta, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti kertoi jutussaan Asianajajaliiton tutkivan alkoholia työaikana nauttineen asianajajan toimia. Jutussa haastateltiin kirkkovaltuuston jäseniä, koska kyseinen asianajaja kuului kirkkovaltuustoon. Haastateltavien lausumia käytettiin totuudenmukaisesti. Asianajajaa ei tarvinnut kuulla samassa yhteydessä, koska kyseessä oli jatkojuttu, joka kommentoi aiempaa juttua, jossa häntä oli haastateltu. 

Vapauttava 6435/SL/16
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kulttuurihenkilön muistokirjoituksen. Lukijoilla oli oikeus saada tietää tunnetun henkilön kuolemasta, vaikka vainajaa ei ollut vielä virallisesti tunnistettu eikä omaiseen ollut oltu yhteydessä.

Vapauttava 6379/SL/16
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, konserniyhteys

Lehti julkaisi kolumnin, jossa esitettiin kärjekkäitä tulkintoja venäläismediasta. Oikaisun jälkeen juttuun ei jäänyt asiavirheitä. Jutussa ei myöskään ollut välttämätöntä tuoda esiin lehden konserniyhteyttä jutussa mainittuun esitutkintaan.

Vapauttava 6354/SL/16
Helsingin Sanomat

Verkkoarkistot

Lehti kertoi taloyhtiön ja asukkaan kiistasta. Jutuista selvisi turvakiellossa olleen asukkaan osoite. Lehti poisti tietoja verkkolehdestä mutta ei näköislehdestä. 

Langettava 6295/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys, virheen korjaus

Lehti kertoi, että tutkimuslaitos on aloittamassa uuden selvityksen tiedevilpistä. Jutussa käytettiin virheellisesti termiä ”läpimurtotapaus”, joka antoi väärän kuvan jutussa käsitellystä tutkimuksesta. Lehti ei pyydettäessä oikaissut tietoja.

Vapauttava 6287/SL/16
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, lasten esiintyminen mediassa, otsikko

Lehti käsitteli tunnettua rokotusten vastustajaa, vaikka tämä ei suostunut haastatteluun. Juttu ei loukannut hänen tai hänen lapsensa yksityiselämän suojaa. Lapsesta julkaistiin mahdollisimman vähän tunnistamiseen johtavia tietoja. Tiedoilla oli suuri yhteiskunnallinen merkitys.

Vapauttava 6278/SL/16
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti kertoi televisiossa esitettävästä dokumentista. Jutussa oli epätarkkuus, jonka lehti oikaisi verkkosivuillaan mutta ei printtilehdessä. Kyse ei kuitenkaan ollut olennaisesta asiavirheestä.

Langettava 6277/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys

Lehti kertoi tiedevilppiä selvittäneistä raporteista. Lehti antoi lukijoilleen virheellisen kuvan selvitysten sisällöstä, eikä oikaissut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 6157/SL/16
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu, valokuva, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi valokuvan Brysselin terrori-iskussa loukkaantuneista kahdesta ihmisestä. Julkaisemisella oli yhteiskunnallista merkitystä eikä se rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.

Vapauttava 6146/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys, kuvan harhaanjohtava käyttö, virheen korjaus, oma kannanotto

Lehti kertoi tiedevilppiepäilystä ja sen selvittämisestä valtion tutkimuslaitoksessa. Jutuissa esitettiin yksipuolisia tulkintoja, ja vilppiepäilyt kohdistuivat yhteen tutkijaan. Pelkkien epäilyjenkin käsitteleminen oli yhteiskunnallisesti merkittävää ja perusteltua. Vapauttava äänin 10-2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6112/SL/16
Helsingin Sanomat

Kuvan harhaanjohtava käyttö, oma kannanotto

Lehti kertoi tiedevilppiepäilystä ja sen selvittämisestä valtion tutkimuslaitoksessa. Lehdelle ei muodostunut velvollisuutta julkaista omaa kannanottoa tutkijalta, joka oli osallistunut yhteen mainituista tutkimuksista mutta jonka nimeä jutussa ei mainittu.

Vapauttava 6016/SL/15, 6025/SL/15, 6028/SL/15
Helsingin Sanomat

Oikeat tiedot, virheen korjaus

Lehti julkaisi kolumnin, jossa kirjoittaja käsitteli ilmastonmuutosta. Tekstissä ei ollut olennaisia asiavirheitä, vaan kyse oli kiistanalaisista näkemyksistä.

Vapauttava 5937/SL/15
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikoksen uhri

Helsingin Sanomat uutisoi laajassa jutussa kansalaisaktivistiin kohdistuneesta vainoamisesta ja häirinnästä sekä pelottelukäynneistä hänen kodissaan. Jutusta kävi ilmi kodin sijainti ja siinä oli mainintoja aktivistin puolisosta ja perheestä. Lehti ja kantelija neuvottelivat jutun verkkoversioiden poistamisesta.

Langettava 5835/SL/15, 5836/SL/15
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti julkaisi kartan, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti korjasi virheen seuraavan päivän lehdessä lyhyellä oikaisutekstillä. Korjaus oli tulkinnanvarainen eikä sen huomioarvo vastannut virheen vakavuutta.

Vapauttava 5797A-M/SL/15
Helsingin Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti pyysi lukijoilta pilkkanimiä virolaisista ja järjesti saamiensa ehdotusten perusteella lukijoilleen äänestyksen parhaista nimityksistä. Lehti osoitti huonoa harkintaa, mutta pakinanomaisessa tekstissä voi sananvapauden nimissä julkaista myös ironisia luonnehdintoja. Lisäksi lehti poisti jutun verkosta ja päätoimittaja pyysi anteeksi lukijoilta. Äänestyspäätös 6–4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 5794/SL/15
Helsingin Sanomat

Yksityiselämän suoja

Helsingin Sanomat julkaisi verkkosivullaan kontaktipalveluhuijauksesta kertovan jutun kuvituksena tunnistettavan kuvan yksityishenkilöstä. Hänellä ei ollut asian kanssa mitään tekemistä. Lehti poisti kuvan jutun yhteydestä kantelijan pyynnöstä, mutta ei poistanut sitä postauksestaan Facebook-sivullaan. 

Vapauttava 5769/SL/15
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen

Lehti kertoi koulukiusatun henkilökohtaisista kokemuksista. Juttu oli kuvitettu haastatellun vanhassa koulussa, joka mainittiin nimeltä. Koulun henkilökunta ei joutunut niin kielteiseen julkisuuteen, että siitä olisi syntynyt velvoite samanaikaiseen kuulemiseen tai oman kannanoton julkaisemiseen.

Vapauttava 5708/SL/15
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi tiedesivuillaan tekstin, jossa liikuttiin toden ja sepitteen rajamailla. Tekstin tyylistä oli kuitenkin pääteltävissä, että kyse ei ollut tieteelliseksi tarkoitetusta uutisesta.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6295/SL/16

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Totuudellinen tiedonvälitys, virheen korjaus

Ratkaistu: 21.9.2016

Lehti kertoi, että tutkimuslaitos on aloittamassa uuden selvityksen tiedevilpistä. Jutussa käytettiin virheellisesti termiä ”läpimurtotapaus”, joka antoi väärän kuvan jutussa käsitellystä tutkimuksesta. Lehti ei pyydettäessä oikaissut tietoja.

Kantelu 1.7.2016

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien 16.6.2016 julkaistuun juttuun ”VTT jatkaa syksyllä vilppiselvityksiä – tiukka rajaus jätti selvitykseen vielä paljon aukkoja”.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1466046478709

Kantelijan mukaan jutussa rikottiin Journalistin ohjeiden kohtia 8, 11 ja 20, ja juttu on aiheuttanut kantelijalle merkittävää vahinkoa. 

Kantelijan mukaan HS sekoittaa, mahdollisesti tarkoitushakuisesti, tieteellisen vilpin ja tutkimusartikkelin tieteellisen arvioinnin käsitteet. Tieteellisen arvioinnin tavoitteena on arvioida tieteellistä laatua hyvin kriittisesti, mutta tutkimuksesta löytyvät mahdolliset puutteet eivät ole synonyymi tieteelliselle vilpille. Tieteellisen arvioinnin tavoitteena on löytää tutkimuksen mahdolliset heikkoudet, jotta tutkijat voisivat hyödyntää kritiikkiä tutkimustyönsä kehittämisessä. Lähes kaikista tieteellisistä artikkeleista, erityisesti kokeellisista tutkimuksista, voidaan löytää heikkouksia ja jopa (tahattomia) virheellisyyksiä. Tämä kuuluu tutkimuksen luonteeseen ja kritiikin antaminen kuuluu olennaisena osana tieteelliseen keskusteluun. Kantelijan mukaan jutussa on myös useita virheitä tai harhaanjohtavia kohtia. 
 
Kantelijan mukaan on virheellinen väite, että VTT olisi etenemässä varsinaiseen vilppiselvitykseen. Kantelija pitää virheellisenä myös Helsingin Sanomien sanavalintaa ”läpimurtotapaus”, koska tutkimuksessa ei ole esitetty yhtään yksittäistä tulosta läpimurtotapauksena. Kantelijan mukaan tulkinta on Helsingin Sanomien oma, mutta jutusta saa kuvan, että se olisi ulkopuolisten selvittäjien tekemä

Kantelijan mukaan juttu väittää, että vilppiepäilyjä ei ole voitu kunnolla tutkia tiukan rajauksen vuoksi ja antaa ymmärtää, että VTT on toiminut tässä tarkoitushakuisesti. Kantelijan mukaan tämä on harhaanjohtavaa journalismia, sillä kyseessä on myös Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeistus. 

Kantelijan mukaan myös seuraava virke on virheellinen: ”Auki on yhä esimerkiksi se, oliko tämä tapausesimerkki satunnainen onnistuminen, jota mahdollisesti käytettiin artikkelissa harhaanjohtavasti tai tuloksia vääristellen.” Kantelijan mukaan tästä saa virheellisesti kuvan, että asiantuntijat ovat kertoneet raportissaan näin, vaikka selvittäjien mukaan kyseistä tapausesimerkkiä ei ole esitetty harhaanjohtavasti. Helsingin Sanomien toimitus ei selvästi luota asiantuntijoiden lausuntoihin tai ei mahdollisesti ymmärrä raporttien sisältöä. 

Kantelijan mukaan myös seuraava osuus jutusta on harhaanjohtava: ”vahvoja epäilyjä vilpistä herättää HS:n hallussa oleva Akatemian apurahahakemus sekä ulkopuolisten selvittäjien, Talen ja 4Pharman, lausunto, ettei noin 9-vuotiaana sairastuneen tytön ja terveinä säilyneiden verrokkilasten koetuloksissa ollut merkittävää eroa.” Kantelijan mukaan on täysin normaalia tilastollista käyttäytymistä, että yksittäisen potilaan arvot eivät eroa verrokkilapsen tuloksista. 

Kantelijan mielestä Helsingin Sanomat antaa väärän kuvan Suomen Akatemialle tehdystä apurahahakemuksesta. Kantelijan mielestä ”edustava” apurahahakemuksessa on viitannut siihen, että julkaistu kuva on edustava esimerkki metabolomiikka-analyyseista DIPP-tutkimuksessa.

Helsingin Sanomien vastaus 8.9.2016

Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan kyseinen juttu on jatkouutinen, joka käsittelee VTT:n kolmelta ulkopuoliselta professorilta tilaamaa selvitystä. Selvityksen tuloksia käsiteltiin jo edellisessä uutisessa, joka julkaistiin HS:n verkkosivuilla ja painetussa lehdessä 9.6.2016. 

Päätoimittajan mukaan juttu on jatkouutinen, jonka kärkenä oli HS:n VTT:n pääjohtajalta saama tieto siitä, että VTT on teettämässä syksyn aikana lisäselvityksiä tiedevilppiepäilyistä. HS:n haastattelussa VTT:n pääjohtaja kertoo, ettei yhteen tiedeartikkeliin rajattu esiselvitys ollut tuonut riittävää varmuutta siihen, oliko VTT:n entisessä huippututkimusryhmässä tiedevilppiä vai ei. Tämä oli yksi HS:n edellisessä aihetta käsittelevässä uutisessa (9.6.2016) esitetyistä keskeisistä asiakohdista. 

Jatkouutisessa kerrattiin myös tiiviisti HS:n aiemmissa kirjoituksissa esitettyjä tietoja siitä, mistä vilppiepäilyissä on kyse. Näiltä osin kyse ei ole uusina esitetyistä väitteistä, vaan kertaalleen julkaistun tiedon kertaamisesta lukijoille, jotta lukijalle syntyy riittävä viitekehys ymmärtää tuoreimpia käänteitä toimituksellisessa asiakokonaisuudessa. 

Päätoimittajan mukaan VTT:n pääjohtaja on saanut tarkistaa hänen haastattelustaan peräisin olevat sitaatit ja muut tiedot kokonaisuudessaan ennen HS:n jutun julkaisua. Haastattelu on toimittajalla tallessa nauhoituksena. 

VTT tai pääjohtaja eivät ole esittäneet uutisen julkaisun jälkeen minkäänlaisia oikaisu- tai vastinevaatimuksia. Kuten uutisen muotoilusta käy ilmi, kyse on pääjohtajan tilannearviosta (”on etenemässä”), ja siten ehdollisesta käsityksestä, aikomuksesta – ei jo lukkoon lyödystä ratkaisusta. 

Päätoimittajan mukaan kantelija puuttuu kantelussaan myös uutisessa kerrattuihin tietoihin diabetestutkimuksesta ja vilppiepäilyjen selvitysyrityksistä. Päätoimittajan mukaan sanan ”läpimurtotutkimus” käyttö uutisessa on HS:n harkittu kiteytys, jolla kirjoituksissa on kuvattu esitettyjen diabetestutkimustulosten merkittävyyttä. Alkuperäisessä sunnuntaisivujen jutussa (7.2.2016) todettiin, kuinka VTT lähetti tutkimusta kuvaavan tiedotteen 16.12.2008. Tiedotteessa kerrottiin, että ”suomalaistutkijat ovat osoittaneet, että aineenvaihdunnan säätelyhäiriöt lasten ja nuorten rasva- ja aminohappoaineenvaihdunnassa ennakoivat nuoruusiän eli tyypin 1 diabeteksen puhkeamista.” Muutokset ovat tiedotteen mukaan analysoitavissa kuukausia tai jopa vuosia ennen sairauden puhkeamista. Tämänkaltaista tutkimustulosta voi HS:n käsityksen mukaan arkikokemuksenkin valossa kuvata tapaukseksi, joka näyttää lääketieteelliseltä läpimurrolta. 

Päätoimittajan mukaan tutkimustulosten keskiössä oli 9-vuotiaana diabetekseen sairastuneen tytön potilastapaus, jota pidettiin tapausesimerkkinä. Sittemmin VTT:n palkkaamat ulkopuoliset selvittäjät Tale ja 4Pharma totesivat, ettei kyseisen tytön ja terveenä säilyneiden verrokkien välillä ollut merkittävää eroa. Kuten HS:n uutisessa todetaan, kyseistä tapausta kuitenkin käytettiin edustavana esimerkkinä mm. Suomen Akatemian apurahahakemuksessa. 

Päätoimittaja sanoo, että kantelija väittää HS:n uutisen tietoja virheellisiksi myös niiltä osin kuin kyse on selvitystyön tiukasta rajauksesta ja VTT:n toiminnasta asiassa. Näiltä osin HS voi viitata edelleen pääjohtaja Antti Vasaran ja Helsingin yliopiston emerituskansleri Kari Raivion lausuntoihin sekä omaan laajaan ja pitkäkestoiseen toimitukselliseen selvitystyöhönsä. Salailupyrkimyksestä ja selvitysten rajaamisesta on lausunut huolensa juuri Raivio, joka epäilee VTT:n pyrkivän vaientamaan keskustelun tapauksesta. HS katsoo selvitystyössään ja uutisissaan todentaneensa sekä kantelijan että VTT:n intressit vilppiepäilyjen hälventämiseksi. 

Päätoimittajan mukaan HS:n uutisen asiakohta, jossa viitataan auki oleviin kysymyksiin, kuten tapausesimerkkiin mahdollisena satunnaisena onnistumisena, on paikkansapitävä tieto, lukijaa informoivaa, yhteenvetävää osuutta tekstistä

Päätoimittajan mukaan HS tuo uutisessa perustellusti esiin sen, ettei vilppiepäilystä voi varmistua yhden tiedeartikkelin perusteella. Tämän myös kaksi selvitysmiehistä selkeästi on todennut. HS on johdonmukaisesti esittänyt, että vilppiepäilyn kokonaisuuteen liittyy mahdollisesti harhaanjohtavasti Suomen Akatemian apurahahakemuksessa edustavana esimerkkinä käytetty tapausesimerkki. Toinen osa vilppiepäilyä on HS:n lähteiden, Talen ja 4Pharman raporttien ja lähdesuojan alla HS:n hallussa olevan tutkimusaineiston perusteella se, että laajasti julkisissa esitelmissä ja Akatemian hakemuksessa esitetty 9-vuotiaan tapaus ei mahdollisesti olisi edustava otos koko tutkimusaineistosta. 

Päätoimittajan mukaan epäily on siis rajattu HS:ssa täsmällisesti, eikä se perustu vihjailuihin vaan myös uutisoinnissa esitettyihin revinnäisiin dokumentaatiosta ja useisiin (myös lähdesuojan suojaamiin) lähteisiin VTT:n sisältä ja aiemmissa selvityksissä mukana olleilta asiantuntijoilta saatuihin tietoihin. 

Päätoimittaja sanoo, että kantelija esittää omassa tekstissään virheellisiä päätelmiä kolmen professorin työn tuloksista. Selvitysmiehet eivät ole todenneet, ettei esimerkkitapausta ole esitetty harhaanjohtavasti. Tätä ei ole voinut todeta ilman laajempaa selvitystä, jonka kohteena olisi ollut myös alkuperäinen tutkimusdata. 

Päätoimittaja toteaa, että koska VTT:n selvitys oli rajattu yksinomaan yhteen tiedeartikkeliin, ei tuloksesta voi vetää johtopäätöstä siitä, että epäilyt olisivat täysin perusteettomia. HS:n laajan toimituksellisen selvitystyön ja selvitysmiesten kirjaaman käsityksen perusteella tämän todentaminen olisi siis vaatinut laajempaa selvitystä kuin yhden tekstin arviointia. 

Päätoimittaja toteaa, että HS:n uutisessaan esittämät, professorien havainnoimat tieteelliset puutteet ovat HS:n arvion mukaan merkityksellisiä ja kytkeytyivät nimenomaan epäilyihin tutkimustulosten valikoinnista tai esittämisestä vääristellysti. Tutkimustulosten liioittelu oli noussut esiin aiemmissa vilppiselvityksissä, joista HS on raportoinut. 

Päätoimittajan mukaan tutkimustulosten valikointi tai esittäminen vääristellysti on yksi tiedevilpin muoto. Tältä osin tieteellisellä arvioinnilla on myös vakavampia päämääriä kuin kantelijan mainitsemat ”tieteellinen keskustelu” ja ”tutkimustyön kehittäminen”. Tässäkin tapauksessa tutkimustuloksia on käytetty Suomen Akatemian apurahahakemukseen, joka johti 5,5 miljoonan euron rahoituksen saamiseen. Aiheella on sitenkin huomattavaa yhteiskunnallista merkitystä. 

Päätoimittaja katsoo lehden toimineen kantelun kohteena olevassa asiassa hyvän journalistisen tavan mukaan. HS on seurannut aktiivisesti prosessia, joka käynnistyi sen oman tutkivan journalismin työn tuloksena. HS on varautunut raportoimaan lukijoille kaikista mahdollisista olennaisista käänteistä, olivat ne kantelijan kannalta myönteisiä tai kielteisiä. Professorien selvityksiä ja VTT:n matkan varrella muuttunutta käsitystä jatkoselvitysten tarpeellisuudesta on raportoitu asiallisesti ja totuudenmukaisesti. Käytössä olevasta laajasta aineistosta on uutiseen valikoitu ja tiivistetty tietoja, jotka sisältävät lukijalle uutta, olennaista informaatiota ja toisaalta kerrattu aiemmin todettuja tosiasioita. Valinnat ja painotukset on tehty tarkasti journalistista harkintaa harjoittaen. 

Päätoimittajan mukaan HS katsoo, ettei kantelijalla tai tutkimuslaitoksella voi olla yksinoikeutta sen määrittelyyn, mitkä esille tulleista tiedoista ovat relevantteja ja kuinka vakavina epäilyjä on aiheellista pitää. Jos HS olisi luottanut yksinomaan kantelijan tai edes VTT:n arvioon selvityksen tuloksista, olisi lehti tosiasiallisesti luovuttanut journalistisen päätösvallan toimituksen ulkopuolelle. 

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti. 

JO 13: Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka. 

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 

Helsingin Sanomat julkaisi 16.6.2016 jutun ”VTT jatkaa syksyllä vilppiselvityksiä – tiukka rajaus jätti selvitykseen vielä paljon aukkoja”. Jutussa kerrottiin, että VTT aikoo aloittaa lisäselvityksiä vilppiepäilyn selvittämiseksi ja kerrattiin aiemmin valmistuneiden selvitysten tuloksia. 

Kantelija on tutkija, jonka johtamaan työhön kohdistuneita vilppiepäilyjä Helsingin Sanomat on laajasti käsitellyt. Kantelija oli pyytänyt lehteä oikaisemaan virheellisinä pitämiään väitteitä.

Jutussa väitettiin, että vilppiselvityksen aloittamisesta olisi päätetty. Jutun kärjessä todettiin yksiselitteisesti: ”VTT käynnistää ensi syksynä lisäselvitykset tiedevilppiepäilyissä, jotka ovat kuluneen kevätkauden aikana puhuttaneet Suomen tiedemaailmaa.”

Lisäselvitysten tekemisestä ei kuitenkaan ole ollut varmuutta. Lehti kieltäytyi oikaisemasta väitettä sillä perusteella, että se perustui haastatteluun ja haastateltava oli lukenut etukäteen osuutensa jutusta. Jutussa ei kerrottu tarkasti, millaisia tutkimuksia VTT aikoi tehdä ja todettiin, että niiden pohjaksi tarvitaan keskeneräinen työoikeudellinen selvitys. Lisäksi päätoimittaja vetosi siihen, että jutussa esitetään lisäselvitykseen eteneminen ainoastaan mahdollisena, ei varmana. Tältä osin uutinen voidaan tulkita siten, että se on julkaistu rajallisten tietojen perusteella ja sitä voidaan täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa.  

Sen sijaan juttu on virheellinen, kun se kuvaa tiedeartikkelissa esimerkkitapauksena käytettyä potilastapausta ”läpimurtotapaukseksi”. Vaikka lehti yritti jälkeenpäin selitellä, että ilmaisulla viitattiin koko tutkimukseen, tekstin perusteella viittaussuhde tähän potilastapaukseen on selvä. 

Helsingin Sanomien aiemmin esiin tuomat epäilyt tiedevilpistä ovat kohdistuneet nimenomaan siihen, onko tämän yksittäisen potilaan veriarvoissa tapahtuneisiin muutoksiin perustuvat tulokset esitetty tiedeartikkelissa yleistettävinä. Virheellinen sanavalinta tuki Helsingin Sanomien aiemmissa jutuissaan esittämiä kiistanalaisia epäilyjä ja väitteitä tiedevilpistä.

Kyseessä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei suostunut oikaisemaan.   

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Heikki Kuutti, Paula Paloranta, Heikki Valkama ja Johanna Vehkoo. 

Tämä päätös on avattu 3491 kertaa