Vapauttava 6513/SL/17
Helsingin Sanomat

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti käsitteli laajasti samaan konserniin kuuluvaa sarjakuvalehteä ja sen hahmoja. Jutut eivät olleet mainosmaisia. Konserniyhteydestä ei ollut erillisiä mainintoja, mutta lehtien yhteinen historia tuli selvästi esiin juttujen sisällössä. Lasten sivujen jutuissa konserniyhteyden mainitseminen olisi ollut suositeltavaa. Vapauttava äänin 11 – 1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6435/SL/16
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kulttuurihenkilön muistokirjoituksen. Lukijoilla oli oikeus saada tietää tunnetun henkilön kuolemasta, vaikka vainajaa ei ollut vielä virallisesti tunnistettu eikä omaiseen ollut oltu yhteydessä.

Vapauttava 6379/SL/16
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, konserniyhteys

Lehti julkaisi kolumnin, jossa esitettiin kärjekkäitä tulkintoja venäläismediasta. Oikaisun jälkeen juttuun ei jäänyt asiavirheitä. Jutussa ei myöskään ollut välttämätöntä tuoda esiin lehden konserniyhteyttä jutussa mainittuun esitutkintaan.

Vapauttava 6354/SL/16
Helsingin Sanomat

Verkkoarkistot

Lehti kertoi taloyhtiön ja asukkaan kiistasta. Jutuista selvisi turvakiellossa olleen asukkaan osoite. Lehti poisti tietoja verkkolehdestä mutta ei näköislehdestä. 

Langettava 6295/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys, virheen korjaus

Lehti kertoi, että tutkimuslaitos on aloittamassa uuden selvityksen tiedevilpistä. Jutussa käytettiin virheellisesti termiä ”läpimurtotapaus”, joka antoi väärän kuvan jutussa käsitellystä tutkimuksesta. Lehti ei pyydettäessä oikaissut tietoja.

Vapauttava 6287/SL/16
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, lasten esiintyminen mediassa, otsikko

Lehti käsitteli tunnettua rokotusten vastustajaa, vaikka tämä ei suostunut haastatteluun. Juttu ei loukannut hänen tai hänen lapsensa yksityiselämän suojaa. Lapsesta julkaistiin mahdollisimman vähän tunnistamiseen johtavia tietoja. Tiedoilla oli suuri yhteiskunnallinen merkitys.

Vapauttava 6278/SL/16
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti kertoi televisiossa esitettävästä dokumentista. Jutussa oli epätarkkuus, jonka lehti oikaisi verkkosivuillaan mutta ei printtilehdessä. Kyse ei kuitenkaan ollut olennaisesta asiavirheestä.

Langettava 6277/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys

Lehti kertoi tiedevilppiä selvittäneistä raporteista. Lehti antoi lukijoilleen virheellisen kuvan selvitysten sisällöstä, eikä oikaissut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 6157/SL/16
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu, valokuva, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi valokuvan Brysselin terrori-iskussa loukkaantuneista kahdesta ihmisestä. Julkaisemisella oli yhteiskunnallista merkitystä eikä se rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.

Vapauttava 6146/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys, kuvan harhaanjohtava käyttö, virheen korjaus, oma kannanotto

Lehti kertoi tiedevilppiepäilystä ja sen selvittämisestä valtion tutkimuslaitoksessa. Jutuissa esitettiin yksipuolisia tulkintoja, ja vilppiepäilyt kohdistuivat yhteen tutkijaan. Pelkkien epäilyjenkin käsitteleminen oli yhteiskunnallisesti merkittävää ja perusteltua. Vapauttava äänin 10-2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6112/SL/16
Helsingin Sanomat

Kuvan harhaanjohtava käyttö, oma kannanotto

Lehti kertoi tiedevilppiepäilystä ja sen selvittämisestä valtion tutkimuslaitoksessa. Lehdelle ei muodostunut velvollisuutta julkaista omaa kannanottoa tutkijalta, joka oli osallistunut yhteen mainituista tutkimuksista mutta jonka nimeä jutussa ei mainittu.

Vapauttava 6016/SL/15, 6025/SL/15, 6028/SL/15
Helsingin Sanomat

Oikeat tiedot, virheen korjaus

Lehti julkaisi kolumnin, jossa kirjoittaja käsitteli ilmastonmuutosta. Tekstissä ei ollut olennaisia asiavirheitä, vaan kyse oli kiistanalaisista näkemyksistä.

Vapauttava 5937/SL/15
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikoksen uhri

Helsingin Sanomat uutisoi laajassa jutussa kansalaisaktivistiin kohdistuneesta vainoamisesta ja häirinnästä sekä pelottelukäynneistä hänen kodissaan. Jutusta kävi ilmi kodin sijainti ja siinä oli mainintoja aktivistin puolisosta ja perheestä. Lehti ja kantelija neuvottelivat jutun verkkoversioiden poistamisesta.

Langettava 5835/SL/15, 5836/SL/15
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti julkaisi kartan, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti korjasi virheen seuraavan päivän lehdessä lyhyellä oikaisutekstillä. Korjaus oli tulkinnanvarainen eikä sen huomioarvo vastannut virheen vakavuutta.

Vapauttava 5797A-M/SL/15
Helsingin Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti pyysi lukijoilta pilkkanimiä virolaisista ja järjesti saamiensa ehdotusten perusteella lukijoilleen äänestyksen parhaista nimityksistä. Lehti osoitti huonoa harkintaa, mutta pakinanomaisessa tekstissä voi sananvapauden nimissä julkaista myös ironisia luonnehdintoja. Lisäksi lehti poisti jutun verkosta ja päätoimittaja pyysi anteeksi lukijoilta. Äänestyspäätös 6–4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 5794/SL/15
Helsingin Sanomat

Yksityiselämän suoja

Helsingin Sanomat julkaisi verkkosivullaan kontaktipalveluhuijauksesta kertovan jutun kuvituksena tunnistettavan kuvan yksityishenkilöstä. Hänellä ei ollut asian kanssa mitään tekemistä. Lehti poisti kuvan jutun yhteydestä kantelijan pyynnöstä, mutta ei poistanut sitä postauksestaan Facebook-sivullaan. 

Vapauttava 5769/SL/15
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen

Lehti kertoi koulukiusatun henkilökohtaisista kokemuksista. Juttu oli kuvitettu haastatellun vanhassa koulussa, joka mainittiin nimeltä. Koulun henkilökunta ei joutunut niin kielteiseen julkisuuteen, että siitä olisi syntynyt velvoite samanaikaiseen kuulemiseen tai oman kannanoton julkaisemiseen.

Vapauttava 5708/SL/15
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi tiedesivuillaan tekstin, jossa liikuttiin toden ja sepitteen rajamailla. Tekstin tyylistä oli kuitenkin pääteltävissä, että kyse ei ollut tieteelliseksi tarkoitetusta uutisesta.

Vapauttava 5694/SL/14
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus

Lehti julkaisi henkilöhaastattelun, jossa haastateltava kertoi perintöveron määräytymisestä omassa perheessään. Lehdellä oli oikeus julkaista epätarkkuuksista huolimatta haastateltavan kertomus, joka liittyi yhteiskunnassa käytävään perintöverokeskusteluun. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 5623/SL/14
Helsingin Sanomat

Piilomainonta, toimittajan asema

Lehden julkaisemassa blogipostauksessa kehuttiin mainosmaisesti luksushotellia matkakohteena. Kirjoituksen kritiikittömyys ja kirjoittajan ylistävät kommentit vaaransivat sekä hänen että julkaisijan riippumattomuuden ja ammattietiikan.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6278/SL/16

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Virheen korjaus

Ratkaistu: 19.10.2016

Lehti kertoi televisiossa esitettävästä dokumentista. Jutussa oli epätarkkuus, jonka lehti oikaisi verkkosivuillaan mutta ei printtilehdessä. Kyse ei kuitenkaan ollut olennaisesta asiavirheestä.

Kantelu 3.7.2016

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien printtiversiossa 16.6.2016 julkaistuun juttuun ”Peter von Bagh, ikuisesti” ja siihen, että kantelijan vastinetta tai oikaisua ei ole julkaistu lehdessä. Kantelijan mukaan Helsingin Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 8 ja 20, jotka koskevat totuudenmukaista tiedonvälitystä ja virheen korjaamista.

Kantelija kertoo pyytäneensä Helsingin Sanomia julkaisemaan seuraavan vastineen: "Ohjaaja Tapio Piirainen ei ole kuvannut von Bagh -elokuvaansa juuri mitään, sen ideasta ja kuvauksesta on vastannut suurimman osan von Baghin tuotannosta kuvannut Arto Kaivanto, idean kehittelystä ja tuotannosta loppuvuoteen 2015 asti Arto Kaivanto ja Petri Kaivanto/Prontosaurus Oy. Prontosaurus Oy tuotti viime vuoden Sodankylän elokuvajuhlille samasta laajasta materiaalista lyhyemmän version nimellä Cinefeelings - Tavallista pidempi traileri.” 

Kantelija kertoo, että paperilehdessä ei ilmestynyt mitään oikaisua, verkkoon ilmestyi hänen mukaansa virheellinen ja tekijänoikeuslakia loukkaava oikaisuteksti, jossa luki "Tapio Piirainen dokumentoi von Baghia vuosina 2008–2014" sekä "Oikaisu 16.6. kello 16.40: Toisin kuin jutusta aiemmin saattoi käsittää, Tapio Piirainen ei kuvannut dokumenttia, vaan ohjasi sen. Dokumentin kuvaaja oli Arto Kaivanto."

Kantelija lähetti verkossa julkaistun oikaisun jälkeen Helsingin Sanomille viestin, jossa hän vaatii vastineeksi nimeämäänsä tekstiä printtilehteen. Tekstin sisältö on lähes sama kuin hänen aiemmassa vastinepyynnössään.

     
Helsingin Sanomien vastaus 3.10.2016

Vastaavan päätoimittajan sijaisen Antero Mukan mukaan Helsingin Sanomien juttu oli ennakkojuttu Yle Teemalla esitetystä dokumentista, joka käsittelee Peter von Baghia vuosina 2008–2014. Dokumentin on ohjannut Tapio Piirainen. 

Kyseessä on tiivis dokumenttia esittelevä lehtiartikkeli, jossa paino on dokumentin kohteessa eli Peter von Baghissa. Tapio Piirainen mainitaan artikkelissa kaksi kertaa, heti jutun alussa dokumentin ohjaajana sekä myöhemmin tekstissä kantelijan esittämässä muodossa, jossa puhutaan Von Baghin ”kuvaamisesta”. Ohjaaja sen paremmin kuin dokumentin kuvaamistapakaan ei ole tekstin keskiössä, vaan artikkeli keskittyy dokumentin kohteeseen Von Baghiin. On kuitenkin hyvin tavanomaista, että dokumentteja ja elokuvia käsitellään niiden kohteiden ja ohjaajien kautta, ei sen kautta, kuka dokumentit on kirjaimellisesti kuvannut.

Päätoimittajan mukaan kantelijan esiin nostama lause ”Tapio Piirainen kuvasi Peter von Baghia vuosina 2008-2014” on tekstissä tarkoitettu toiseksi kuin kantelija on sen tulkinnut. Kuvata-verbiä käytetään tässä nimenomaan kuvaannollisuuden esittämiseen, muotokuvan piirtämiseen – ei siihen, kuka on mitkäkin kohtaukset kameralla kuvannut. Tällainen henkilömuotokuvan piirtäminen kuuluu tyypillisesti dokumentin ohjaajan tehtäviin, kun hän ohjaa esimerkiksi kameralla kuvaavia henkilöitä. Tätä tukee myös tekstin seuraava lause, jossa puhutaan dokumentin taustalla hempeästi soivasta pianomusiikista ja dokumentista ”muistokirjoituksena”. Kantelijan yksittäisenä esiin nostama lause asettuu toiseen kontekstiin, kun tekstin lukee kokonaisuutena.

Päätoimittajan mukaan huomionarvoista on myös se, että tekstissä ei käsitellä lainkaan dokumentin teko- tai toteutustapaa, jolloin kuvata-verbi ei tässä yhdisty myöskään tältä osin dokumentin tekniseen toteutukseen.

Päätoimittaja kertoo, että kantelija vaati kohdasta oikaisua välittömästi artikkelin julkaisun jälkeen. Toimitus oli tässä yhteydessä myöntänyt, että kuvata-verbillä on myös toinen merkitys, ja oli tästä syystä tehnyt juttuun muutoksen Hs.fi:ssä julkaistuun versioon. Tässä kuvata-verbi oli muutettu dokumentoida-verbiksi.

Tässä yhteydessä muutosta on erehdyksessä kutsuttu oikaisuksi, vaikka kyseessä oli täsmennys ja jutun muutos. Se on sellaiseksi selkeästi myös HS.fi-jutun yhteyteen muotoiltu. Tästä ja oikaisuperiaatteista eri kanavissa käytiin toimituksessa jälkikäteen keskustelua ja muistutettiin yleisestä oikaisuohjeistuksesta. HS katsoo, että HS:n toimenpiteen erehdyksessä tapahtunut virheellinen nimeäminen ei kuitenkaan tee muutoksesta oikaisua.

Täsmennystä ei tässä tapauksessa siis arvioitu sellaiseksi olennaisen virheen korjaamiseksi, josta olisi syntynyt varsinainen oikaisuvelvollisuus, ja tämän vuoksi sitä ei julkaistu lehden paperiversiossa.
Kantelijan esittämästä virheestä ei myöskään syntynyt vaadittua vastineoikeutta.

Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat on pyrkinyt jutussa totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Lisäksi jutussa ei ollut sellaista olennaista asiavirhettä, joka olisi edellyttänyt journalistin ohjeiden mukaista oikaisuvelvollisuutta.

Päätoimittaja katsoo, että Helsingin Sanomien toiminta vastaa Journalistin ohjeita. 

Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

Helsingin Sanomat julkaisi 16.6.2016 Tv & radio -sivuillaan jutun ”Peter von Bagh, ikuisesti”. Sama juttu julkaistiin myös lehden verkkosivuilla. Jutussa oli epätäsmällisyys, josta saattoi käsittää, että elokuvan ohjaaja oli myös kuvannut elokuvan. Asiayhteydestä pystyi kuitenkin tekemään myös tulkinnan, että jutussa ”kuvata” ei viitannut kameratyöskentelyyn vaan elokuvan aiheen esittämiseen.

Lehti vaihtoi verkkosivuillaan sanan ”kuvata” sanaksi ”dokumentoida” ja nimesi muutoksen oikaisuksi. Päätoimittajan mukaan kyseessä oli täsmennys, joka nimettiin erehdyksessä oikaisuksi. Hänen mukaansa toimituksessa on tapahtuneen seurauksena käyty läpi oikaisuperiaatteita. Printtiversiossa oikaisua ei julkaistu.

Lehdellä oli oikeus valita näkökulmansa ja nostaa esiin vain elokuvan ohjaaja eikä muita elokuvaprojektiin osallistuneita. Huolimattomasti käytetty sana ”kuvata” oli epätäsmällinen, minkä lehti myönsi tekemällä verkkosivuilleen oikaisun. Neuvosto kehottaa tiedotusvälineitä olemaan johdonmukaisia oikaisukäytännöissään ja toimimaan Journalistin ohjeiden kohdan 20 mukaisesti aina, kun ne kutsuvat tekemiään muutoksia tai korjauksia ”oikaisuiksi”.

Tällä kertaa jutussa ei kuitenkaan ollut olennaista asiavirhettä, joka olisi edellyttänyt oikaisua.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Niklas Vainio, Venla Mäntysalo, Arja Lerssi-Lahdenvesi ja Johanna Vehkoo. 

Tämä päätös on avattu 1706 kertaa