Vapauttava 6513/SL/17
Helsingin Sanomat

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti käsitteli laajasti samaan konserniin kuuluvaa sarjakuvalehteä ja sen hahmoja. Jutut eivät olleet mainosmaisia. Konserniyhteydestä ei ollut erillisiä mainintoja, mutta lehtien yhteinen historia tuli selvästi esiin juttujen sisällössä. Lasten sivujen jutuissa konserniyhteyden mainitseminen olisi ollut suositeltavaa. Vapauttava äänin 11 – 1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6435/SL/16
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kulttuurihenkilön muistokirjoituksen. Lukijoilla oli oikeus saada tietää tunnetun henkilön kuolemasta, vaikka vainajaa ei ollut vielä virallisesti tunnistettu eikä omaiseen ollut oltu yhteydessä.

Vapauttava 6379/SL/16
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, konserniyhteys

Lehti julkaisi kolumnin, jossa esitettiin kärjekkäitä tulkintoja venäläismediasta. Oikaisun jälkeen juttuun ei jäänyt asiavirheitä. Jutussa ei myöskään ollut välttämätöntä tuoda esiin lehden konserniyhteyttä jutussa mainittuun esitutkintaan.

Vapauttava 6354/SL/16
Helsingin Sanomat

Verkkoarkistot

Lehti kertoi taloyhtiön ja asukkaan kiistasta. Jutuista selvisi turvakiellossa olleen asukkaan osoite. Lehti poisti tietoja verkkolehdestä mutta ei näköislehdestä. 

Langettava 6295/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys, virheen korjaus

Lehti kertoi, että tutkimuslaitos on aloittamassa uuden selvityksen tiedevilpistä. Jutussa käytettiin virheellisesti termiä ”läpimurtotapaus”, joka antoi väärän kuvan jutussa käsitellystä tutkimuksesta. Lehti ei pyydettäessä oikaissut tietoja.

Vapauttava 6287/SL/16
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, lasten esiintyminen mediassa, otsikko

Lehti käsitteli tunnettua rokotusten vastustajaa, vaikka tämä ei suostunut haastatteluun. Juttu ei loukannut hänen tai hänen lapsensa yksityiselämän suojaa. Lapsesta julkaistiin mahdollisimman vähän tunnistamiseen johtavia tietoja. Tiedoilla oli suuri yhteiskunnallinen merkitys.

Vapauttava 6278/SL/16
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti kertoi televisiossa esitettävästä dokumentista. Jutussa oli epätarkkuus, jonka lehti oikaisi verkkosivuillaan mutta ei printtilehdessä. Kyse ei kuitenkaan ollut olennaisesta asiavirheestä.

Langettava 6277/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys

Lehti kertoi tiedevilppiä selvittäneistä raporteista. Lehti antoi lukijoilleen virheellisen kuvan selvitysten sisällöstä, eikä oikaissut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 6157/SL/16
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu, valokuva, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi valokuvan Brysselin terrori-iskussa loukkaantuneista kahdesta ihmisestä. Julkaisemisella oli yhteiskunnallista merkitystä eikä se rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.

Vapauttava 6146/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys, kuvan harhaanjohtava käyttö, virheen korjaus, oma kannanotto

Lehti kertoi tiedevilppiepäilystä ja sen selvittämisestä valtion tutkimuslaitoksessa. Jutuissa esitettiin yksipuolisia tulkintoja, ja vilppiepäilyt kohdistuivat yhteen tutkijaan. Pelkkien epäilyjenkin käsitteleminen oli yhteiskunnallisesti merkittävää ja perusteltua. Vapauttava äänin 10-2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6112/SL/16
Helsingin Sanomat

Kuvan harhaanjohtava käyttö, oma kannanotto

Lehti kertoi tiedevilppiepäilystä ja sen selvittämisestä valtion tutkimuslaitoksessa. Lehdelle ei muodostunut velvollisuutta julkaista omaa kannanottoa tutkijalta, joka oli osallistunut yhteen mainituista tutkimuksista mutta jonka nimeä jutussa ei mainittu.

Vapauttava 6016/SL/15, 6025/SL/15, 6028/SL/15
Helsingin Sanomat

Oikeat tiedot, virheen korjaus

Lehti julkaisi kolumnin, jossa kirjoittaja käsitteli ilmastonmuutosta. Tekstissä ei ollut olennaisia asiavirheitä, vaan kyse oli kiistanalaisista näkemyksistä.

Vapauttava 5937/SL/15
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikoksen uhri

Helsingin Sanomat uutisoi laajassa jutussa kansalaisaktivistiin kohdistuneesta vainoamisesta ja häirinnästä sekä pelottelukäynneistä hänen kodissaan. Jutusta kävi ilmi kodin sijainti ja siinä oli mainintoja aktivistin puolisosta ja perheestä. Lehti ja kantelija neuvottelivat jutun verkkoversioiden poistamisesta.

Langettava 5835/SL/15, 5836/SL/15
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti julkaisi kartan, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti korjasi virheen seuraavan päivän lehdessä lyhyellä oikaisutekstillä. Korjaus oli tulkinnanvarainen eikä sen huomioarvo vastannut virheen vakavuutta.

Vapauttava 5797A-M/SL/15
Helsingin Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti pyysi lukijoilta pilkkanimiä virolaisista ja järjesti saamiensa ehdotusten perusteella lukijoilleen äänestyksen parhaista nimityksistä. Lehti osoitti huonoa harkintaa, mutta pakinanomaisessa tekstissä voi sananvapauden nimissä julkaista myös ironisia luonnehdintoja. Lisäksi lehti poisti jutun verkosta ja päätoimittaja pyysi anteeksi lukijoilta. Äänestyspäätös 6–4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 5794/SL/15
Helsingin Sanomat

Yksityiselämän suoja

Helsingin Sanomat julkaisi verkkosivullaan kontaktipalveluhuijauksesta kertovan jutun kuvituksena tunnistettavan kuvan yksityishenkilöstä. Hänellä ei ollut asian kanssa mitään tekemistä. Lehti poisti kuvan jutun yhteydestä kantelijan pyynnöstä, mutta ei poistanut sitä postauksestaan Facebook-sivullaan. 

Vapauttava 5769/SL/15
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen

Lehti kertoi koulukiusatun henkilökohtaisista kokemuksista. Juttu oli kuvitettu haastatellun vanhassa koulussa, joka mainittiin nimeltä. Koulun henkilökunta ei joutunut niin kielteiseen julkisuuteen, että siitä olisi syntynyt velvoite samanaikaiseen kuulemiseen tai oman kannanoton julkaisemiseen.

Vapauttava 5708/SL/15
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi tiedesivuillaan tekstin, jossa liikuttiin toden ja sepitteen rajamailla. Tekstin tyylistä oli kuitenkin pääteltävissä, että kyse ei ollut tieteelliseksi tarkoitetusta uutisesta.

Vapauttava 5694/SL/14
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus

Lehti julkaisi henkilöhaastattelun, jossa haastateltava kertoi perintöveron määräytymisestä omassa perheessään. Lehdellä oli oikeus julkaista epätarkkuuksista huolimatta haastateltavan kertomus, joka liittyi yhteiskunnassa käytävään perintöverokeskusteluun. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 5623/SL/14
Helsingin Sanomat

Piilomainonta, toimittajan asema

Lehden julkaisemassa blogipostauksessa kehuttiin mainosmaisesti luksushotellia matkakohteena. Kirjoituksen kritiikittömyys ja kirjoittajan ylistävät kommentit vaaransivat sekä hänen että julkaisijan riippumattomuuden ja ammattietiikan.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6157/SL/16

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Uhrin hienotunteinen kohtelu, valokuva, yksityisyyden suoja

Ratkaistu: 21.6.2016

Lehti julkaisi valokuvan Brysselin terrori-iskussa loukkaantuneista kahdesta ihmisestä. Julkaisemisella oli yhteiskunnallista merkitystä eikä se rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.

Kantelu 24.3.2016

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomissa 23.3.2016 julkaistun jutun ”Järkytys ja pelko valtasivat Brysselin” yhteydessä olleeseen valokuvaan. http://www.hs.fi/ulkomaat/a1458637050863 

Kuva julkaistiin verkossa myös jutun ”Kuva Brysselin iskun selviytyjistä levisi maailmalla – valokuvaaja kuvailee kauhun hetkiä” yhteydessä.

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1458703527528?ref=hs-prio-8-1

Julkaisemalla arkaluonteisen värikuvan kahdesta silminnähden shokissa olevasta terroristi-iskun uhrista Helsingin Sanomat on kantelun mukaan loukannut Journalistin ohjeita 27 ja 28. Naisilla on verisiä vammoja. Toinen heistä on puolialaston. Kuvatekstissä, tai jutussa, ei kerrota naisten nimiä mutta heidät, heidän vammansa ja shokkitilansa on selvästi ja yksityiskohtaisesti tunnistettavissa teknisesti onnistuneessa värivalokuvassa.

Sama kuva julkaistiin jatkojutun yhteydessä seuraavalla kuvatekstillä: "Kuva Brysselin lentokentän terrori-iskuista tiistaina selvinneistä naisista levisi maailmalla." Jutussa kerrotaan kuvaustilanteesta ja kuvan ottaneesta toimittajasta, Ketevan Kardavasta: "Kuva kahdesta naisuhrista oli ensimmäinen, jonka hän otti. Kardava ei kysynyt naisten nimiä, mutta kansainvälisen median mukaan kyseessä on intialaisen lentoyhtiön lentoemäntä. – Hän oli sokissa, sanaton, Kardava kuvailee Time-lehdelle. – Hän vain katseli ympäriinsä peloissaan."

Kantelun mukaan lehti on loukannut kuvassa olevien, haavoittuneiden naisuhrien yksityisyyttä (JO 27) julkaisemalla heistä kuvan, jonka ottamiseen ja julkaisemiseen he eivät ole antaneet suostumustaan. Kuvan ottaja ei ole äkillisessä ja pelottavassa tilanteessa ehtinyt harkita kuvan ottamisen etiikkaa, mutta julkaisijalta sitä kantelun mukaan tulee edellyttää. 

Lehti ei ole myöskään osoittanut riittävää harkintaa ja hienotunteisuutta (JO 28) julkaistessaan yleisön tiedonsaannin kannalta tarpeettoman raakaa ja yksityiskohtaista kuvamateriaalia uhreista. Julkaistu kuva ei kantelijan mukaan sisällä sellaista yleisesti merkittävää tietoa tapahtumasta (vakavuus, faktat, tunnelmat), joka ei jo välittyisi riittävästi jutun tekstistä. Jatkojutussa lehdellä olisi ollut tilaisuus arvioida kuvan julkaisemisen eettisyyttä, mutta sen sijaan siinä tuodaan esiin yksipuolisesti vain kuvan ottaneen toimittajan perustelut ja näkökulmat. 

Vaikka kanteluun ei voikaan tässä tapauksessa liittää tuntemattomiksi jääneiden naisuhrien nimiä, tulisi eettisyys yleisellä tasolla selvittää. Julkaisuperusteeksi ei riitä se, että kansainvälinen lehti on kuvan jo julkaissut. Kantelija huomauttaa, että Helsingin Sanomien julkaisemista jutuista ei löydä lainkaan toimituksen omaa pohdintaa kuvan julkaisemisen eettisyydestä.

Helsingin Sanomien vastaus 30.5.2016

Päätoimittaja Kaius Niemi vastaa, että Brysselin lentokentällä ja lähellä keskustaa sijaitsevalla Maalbeekin metroasemalla 22.3.2016 tapahtuneet terrori-iskut olivat iso kansainvälinen uutisaihe. Helsingin Sanomat käsitteli aihetta useiden päivien ajan laajasti niin verkkosivuillaan kuin painetussa lehdessäkin.

Ensi vaiheessa HS uutisoi Brysselin terrori-iskut kuvatoimistojen ja uutistoimistojen välittämällä materiaalilla sekä myöhemmin omilla raporteilla paikan päältä. Reutersin välittämän ja toimittaja Ketevan Kardavan ottaman valokuvan kahdesta Brysselin lentoaseman terrori-iskusta selvinneestä naisesta HS julkaisi 23. maaliskuuta 2016.

Päätoimittaja Niemen mukaan kuvasta tuli Brysselin terrori-iskua symboloiva, laajasti maailman tiedotusvälineissä levinnyt ja miljoonien ihmisten jakama otos.  Kuvaaja oli julkisella paikalla tapahtumien keskellä ja hän onnistui taltioimaan kuvaan kaksi istuvaa naista, räjähdyksen jäljiltä verisinä ja pölyisinä.  Kardavan ottama poikkeuksellinen kuva päätyi uutisen pääkuvaksi osoittamaan, että terrori oli sattumanvaraista ja kohdistui tavallisiin siviileihin: kuka tahansa olisi saattanut olla uhri. Kuten aina onnettomuuksien uhrien ollessa kyseessä, kuvan julkaisupäätöstä edelsi HS-toimituksessa perusteellinen harkinta.

Kardavan uutiskuva kertoo paitsi pelosta ja sekasorrosta myös selviytymisestä sekä eloon jäämisestä. Päätoimittajan vastauksen mukaan kirjoitettu teksti ei tällaisessa tapauksessa voi korvata sitä informaatiota, läsnäoloa ja tunnetta, minkä kuva välittää. Kuvassa esiintyvän intialaisen lentoemännän selviytymistä seurattiin maailman välineissä myös jatkouutisissa. Hänen perheensä esiintyi haastatteluissa ja hänen työnantajansa, lentoyhtiö Jet Airways kertoi tilannetietoja uutisvälineille. 

Yksityisyyden suojasta Journalistin ohjeissa sanotaan seuraavasti: ”Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä (JO 27). Pohdinnan jälkeen Helsingin Sanomat katsoi, että kuvan julkaisuun oli painavat yhteiskunnalliset perusteet. Journalistin ohjeissa sanotaan, että ”lukijoilla on oikeus tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu (JO 1).”  Brysselin terrori-isku oli Niemen mukaan noina päivinä koko maailman ykkösuutinen.

Helsingin Sanomien näkemyksen mukaan uutiskuva on kiistatta dramaattinen, mutta kohdettaan kunnioittava.  Kardavan kuva on pysäyttävä ja se välittää lentokentän uhkaavan tunnelman, kuolema on läsnä ja lähellä. Kuvan naiset ovat kuitenkin selviytyjiä. Niemi katsoo, että kuvan julkaisussa ei rikottu hyvää journalistista tapaa, vaan lehti toteutti ydintehtäväänsä eli kertoi lukijoilleen kuvin ja tekstein, mitä koko maailmaa järkyttäneessä Brysselin terrori-iskussa tapahtui. Kuva on olennainen osa tiedonvälitystä. Järkyttävääkin kuvamateriaalia todellisista tapahtumista voi esittää, jos sillä on yleistä merkitystä tiedonvälitykselle (JSN 3341/SL/04). http://www.jsn.fi/sisalto/?id=6008&search=3341 

Helsingin Sanomat ei Niemen mukaan käyttänyt kuvaa sensaatiohakuisesti. Valokuvan julkaisussa on toimittu journalistin ohjeiden 27 ja 28 kohtien mukaisesti, erityistä harkintaa ja hienotunteisuutta osoittaen. Valokuvalla ja sen kuvaamilla tapahtumilla oli poikkeuksellisen painavaa yhteiskunnallista merkitystä.

Ratkaisu

JO 1: Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

JO 29: Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta.

Julkisen sanan neuvosto ei käsittele kantelua Journalistin ohjeiden 27. kohdan eli yksityiselämän suojan perusteella, koska kantelun käsittelyyn ei näiltä osin ole mahdollista saada asianomistajien suostumusta. 

Helsingin Sanomat julkaisi valokuvan Brysselin terrori-iskun kahdesta uhrista, joista toinen puhui puhelimeen. Toinen uhreista oli pahemmin loukkaantunut. Hänen vaatteensa olivat riekaleina ja niiden alta paljastui ihoa ja alusvaatteita. Tyhjä katse oli suunnattu suoraan kameraan. Molemmat kuvassa olleet uhrit olivat selkeästi tunnistetavissa.

Päätoimittaja vastaa, että kuvan julkaisemista harkittiin toimituksessa perusteellisesti. Neuvoston mielestä lehti olisi voinut perustella myös lukijoilleen kuvan julkaisemista esimerkiksi samassa yhteydessä, kun se seurantajutussaan kertoi uutiskuvan leviämisestä maailmalle. Journalistin ohjeita perustelujen puuttuminen ei kuitenkaan riko.

Brysselin terrori-iskut kohdistuivat metrolla ja lentäen matkustaneisiin tavallisiin ihmisiin, jotka valikoituivat uhreiksi sattumalta. Helsingin Sanomien julkaisema kuva kertoo kahdesta hengissä selvinneestä naisesta Brysselin lentokentällä. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että uutiskuvan julkaisemisella on yhteiskunnallista merkitystä. Kuva ei neuvoston mielestä tavoittele sensaatiota, vaan kertoo konkreettisesti terrorismin seurauksista.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Aapo Parviainen, Katariina Anttila, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Antti Kokkonen, Heikki Kuutti, Venla Mäntysalo ja Arja Lerssi-Lahdenvesi.

Tämä päätös on avattu 2286 kertaa