6157/SL/16

Vapauttava

Lehti julkaisi valokuvan Brysselin terrori-iskussa loukkaantuneista kahdesta ihmisestä. Julkaisemisella oli yhteiskunnallista merkitystä eikä se rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.

Kantelu 24.3.2016

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomissa 23.3.2016 julkaistun jutun ”Järkytys ja pelko valtasivat Brysselin” yhteydessä olleeseen valokuvaan. http://www.hs.fi/ulkomaat/a1458637050863 

Kuva julkaistiin verkossa myös jutun ”Kuva Brysselin iskun selviytyjistä levisi maailmalla – valokuvaaja kuvailee kauhun hetkiä” yhteydessä.

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1458703527528?ref=hs-prio-8-1

Julkaisemalla arkaluonteisen värikuvan kahdesta silminnähden shokissa olevasta terroristi-iskun uhrista Helsingin Sanomat on kantelun mukaan loukannut Journalistin ohjeita 27 ja 28. Naisilla on verisiä vammoja. Toinen heistä on puolialaston. Kuvatekstissä, tai jutussa, ei kerrota naisten nimiä mutta heidät, heidän vammansa ja shokkitilansa on selvästi ja yksityiskohtaisesti tunnistettavissa teknisesti onnistuneessa värivalokuvassa.

Sama kuva julkaistiin jatkojutun yhteydessä seuraavalla kuvatekstillä: ”Kuva Brysselin lentokentän terrori-iskuista tiistaina selvinneistä naisista levisi maailmalla.” Jutussa kerrotaan kuvaustilanteesta ja kuvan ottaneesta toimittajasta, Ketevan Kardavasta: ”Kuva kahdesta naisuhrista oli ensimmäinen, jonka hän otti. Kardava ei kysynyt naisten nimiä, mutta kansainvälisen median mukaan kyseessä on intialaisen lentoyhtiön lentoemäntä. – Hän oli sokissa, sanaton, Kardava kuvailee Time-lehdelle. – Hän vain katseli ympäriinsä peloissaan.”

Kantelun mukaan lehti on loukannut kuvassa olevien, haavoittuneiden naisuhrien yksityisyyttä (JO 27) julkaisemalla heistä kuvan, jonka ottamiseen ja julkaisemiseen he eivät ole antaneet suostumustaan. Kuvan ottaja ei ole äkillisessä ja pelottavassa tilanteessa ehtinyt harkita kuvan ottamisen etiikkaa, mutta julkaisijalta sitä kantelun mukaan tulee edellyttää. 

Lehti ei ole myöskään osoittanut riittävää harkintaa ja hienotunteisuutta (JO 28) julkaistessaan yleisön tiedonsaannin kannalta tarpeettoman raakaa ja yksityiskohtaista kuvamateriaalia uhreista. Julkaistu kuva ei kantelijan mukaan sisällä sellaista yleisesti merkittävää tietoa tapahtumasta (vakavuus, faktat, tunnelmat), joka ei jo välittyisi riittävästi jutun tekstistä. Jatkojutussa lehdellä olisi ollut tilaisuus arvioida kuvan julkaisemisen eettisyyttä, mutta sen sijaan siinä tuodaan esiin yksipuolisesti vain kuvan ottaneen toimittajan perustelut ja näkökulmat. 

Vaikka kanteluun ei voikaan tässä tapauksessa liittää tuntemattomiksi jääneiden naisuhrien nimiä, tulisi eettisyys yleisellä tasolla selvittää. Julkaisuperusteeksi ei riitä se, että kansainvälinen lehti on kuvan jo julkaissut. Kantelija huomauttaa, että Helsingin Sanomien julkaisemista jutuista ei löydä lainkaan toimituksen omaa pohdintaa kuvan julkaisemisen eettisyydestä.

Helsingin Sanomien vastaus 30.5.2016

Päätoimittaja Kaius Niemi vastaa, että Brysselin lentokentällä ja lähellä keskustaa sijaitsevalla Maalbeekin metroasemalla 22.3.2016 tapahtuneet terrori-iskut olivat iso kansainvälinen uutisaihe. Helsingin Sanomat käsitteli aihetta useiden päivien ajan laajasti niin verkkosivuillaan kuin painetussa lehdessäkin.

Ensi vaiheessa HS uutisoi Brysselin terrori-iskut kuvatoimistojen ja uutistoimistojen välittämällä materiaalilla sekä myöhemmin omilla raporteilla paikan päältä. Reutersin välittämän ja toimittaja Ketevan Kardavan ottaman valokuvan kahdesta Brysselin lentoaseman terrori-iskusta selvinneestä naisesta HS julkaisi 23. maaliskuuta 2016.

Päätoimittaja Niemen mukaan kuvasta tuli Brysselin terrori-iskua symboloiva, laajasti maailman tiedotusvälineissä levinnyt ja miljoonien ihmisten jakama otos.  Kuvaaja oli julkisella paikalla tapahtumien keskellä ja hän onnistui taltioimaan kuvaan kaksi istuvaa naista, räjähdyksen jäljiltä verisinä ja pölyisinä.  Kardavan ottama poikkeuksellinen kuva päätyi uutisen pääkuvaksi osoittamaan, että terrori oli sattumanvaraista ja kohdistui tavallisiin siviileihin: kuka tahansa olisi saattanut olla uhri. Kuten aina onnettomuuksien uhrien ollessa kyseessä, kuvan julkaisupäätöstä edelsi HS-toimituksessa perusteellinen harkinta.

Kardavan uutiskuva kertoo paitsi pelosta ja sekasorrosta myös selviytymisestä sekä eloon jäämisestä. Päätoimittajan vastauksen mukaan kirjoitettu teksti ei tällaisessa tapauksessa voi korvata sitä informaatiota, läsnäoloa ja tunnetta, minkä kuva välittää. Kuvassa esiintyvän intialaisen lentoemännän selviytymistä seurattiin maailman välineissä myös jatkouutisissa. Hänen perheensä esiintyi haastatteluissa ja hänen työnantajansa, lentoyhtiö Jet Airways kertoi tilannetietoja uutisvälineille. 

Yksityisyyden suojasta Journalistin ohjeissa sanotaan seuraavasti: ”Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä (JO 27). Pohdinnan jälkeen Helsingin Sanomat katsoi, että kuvan julkaisuun oli painavat yhteiskunnalliset perusteet. Journalistin ohjeissa sanotaan, että ”lukijoilla on oikeus tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu (JO 1).”  Brysselin terrori-isku oli Niemen mukaan noina päivinä koko maailman ykkösuutinen.

Helsingin Sanomien näkemyksen mukaan uutiskuva on kiistatta dramaattinen, mutta kohdettaan kunnioittava.  Kardavan kuva on pysäyttävä ja se välittää lentokentän uhkaavan tunnelman, kuolema on läsnä ja lähellä. Kuvan naiset ovat kuitenkin selviytyjiä. Niemi katsoo, että kuvan julkaisussa ei rikottu hyvää journalistista tapaa, vaan lehti toteutti ydintehtäväänsä eli kertoi lukijoilleen kuvin ja tekstein, mitä koko maailmaa järkyttäneessä Brysselin terrori-iskussa tapahtui. Kuva on olennainen osa tiedonvälitystä. Järkyttävääkin kuvamateriaalia todellisista tapahtumista voi esittää, jos sillä on yleistä merkitystä tiedonvälitykselle (JSN 3341/SL/04). http://www.jsn.fi/sisalto/?id=6008&search=3341 

Helsingin Sanomat ei Niemen mukaan käyttänyt kuvaa sensaatiohakuisesti. Valokuvan julkaisussa on toimittu journalistin ohjeiden 27 ja 28 kohtien mukaisesti, erityistä harkintaa ja hienotunteisuutta osoittaen. Valokuvalla ja sen kuvaamilla tapahtumilla oli poikkeuksellisen painavaa yhteiskunnallista merkitystä.

Ratkaisu

JO 1: Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

JO 29: Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta.

Julkisen sanan neuvosto ei käsittele kantelua Journalistin ohjeiden 27. kohdan eli yksityiselämän suojan perusteella, koska kantelun käsittelyyn ei näiltä osin ole mahdollista saada asianomistajien suostumusta. 

Helsingin Sanomat julkaisi valokuvan Brysselin terrori-iskun kahdesta uhrista, joista toinen puhui puhelimeen. Toinen uhreista oli pahemmin loukkaantunut. Hänen vaatteensa olivat riekaleina ja niiden alta paljastui ihoa ja alusvaatteita. Tyhjä katse oli suunnattu suoraan kameraan. Molemmat kuvassa olleet uhrit olivat selkeästi tunnistetavissa.

Päätoimittaja vastaa, että kuvan julkaisemista harkittiin toimituksessa perusteellisesti. Neuvoston mielestä lehti olisi voinut perustella myös lukijoilleen kuvan julkaisemista esimerkiksi samassa yhteydessä, kun se seurantajutussaan kertoi uutiskuvan leviämisestä maailmalle. Journalistin ohjeita perustelujen puuttuminen ei kuitenkaan riko.

Brysselin terrori-iskut kohdistuivat metrolla ja lentäen matkustaneisiin tavallisiin ihmisiin, jotka valikoituivat uhreiksi sattumalta. Helsingin Sanomien julkaisema kuva kertoo kahdesta hengissä selvinneestä naisesta Brysselin lentokentällä. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että uutiskuvan julkaisemisella on yhteiskunnallista merkitystä. Kuva ei neuvoston mielestä tavoittele sensaatiota, vaan kertoo konkreettisesti terrorismin seurauksista.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Aapo Parviainen, Katariina Anttila, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Antti Kokkonen, Heikki Kuutti, Venla Mäntysalo ja Arja Lerssi-Lahdenvesi.