Vapauttava 6130/SL/16
Iltalehti

Ihmisarvo

Iltalehden kolumnisti kuvasi suomalaisten tunne-elämää autistiseksi. Vertaus ei rikkonut autistisista häiriöistä kärsivien ihmisarvoa.

Vapauttava 5124/SL/13
Helsingin Sanomat

Otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvo

Otsikossa kerrottiin Aspergerin syndrooman ja koulusurmien välisestä huolestuttavasta yhteydestä. Itse jutusta kävi ilmi, että Asperger on ollut vain yksi mahdollinen taustatekijä koulusurmia suunnitelleiden nuorten diagnooseissa. Otsikko piti paikkansa eikä loukannut kenenkään ihmisarvoa.

Vapauttava 6130/SL/16

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Ihmisarvo

Ratkaistu: 21.6.2016

Iltalehden kolumnisti kuvasi suomalaisten tunne-elämää autistiseksi. Vertaus ei rikkonut autistisista häiriöistä kärsivien ihmisarvoa.

Kantelu 6.3.2016

Kantelu kohdistuu 26.2.2016 Iltalehdessä julkaistuun kolumniin ”Suomi on armottomien autistien maa”.

http://blogit.iltalehti.fi/tuomas-enbuske/2016/02/26/suomi-on-armottomien-autistien-maa/

Kantelun mukaan Iltalehti käsittelee blogikirjoituksessa ja sen otsikossa autisteja heidän ihmisarvoaan loukkaavasti. Lehti liittää autisteihin kielteisiä ominaisuuksia kuten armottomuus, empatian puuttuminen, pilkkaaminen, tarve viinan juontiin sekä kyvyttömyys keskustella ihmisten haavoista, virheistä ja epätäydellisyyksistä.

Kantelija kirjoittaa, että Iltalehti käyttää otsikoinnissaan sanaa "autisti" haukkumasanana irrallaan blogikirjoituksen tekstin asiayhteydestä. Kantelija vetoaa Journalistin ohjeiden kohtaan 26: "Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava."

Liittäessään kaikkiin autisteihin leimaavasti kielteisiä ominaisuuksia lehti edistää kantelijan mielestä autistien epäasiallista kohtelua ja loukkaa heidän ihmisarvoaan. Kyseessä on samantyyppinen ryhmän jäsenten ihmisarvoa yleisesti loukkaava tapaus kuin se, josta Julkisen sanan neuvosto on antanut langettavan päätöksen ratkaisussaan 4358/SL/10 http://www.jsn.fi/sisalto/?id=5367&search=4358

Autismi- ja Aspergerliiton mukaan "Autismi on autismin kirjoon kuuluva neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa vaihtelevia toiminnan esteitä, mutta myös vahvuuksia." 

http://www.autismiliitto.fi/autismin_kirjo/autismin_kirjo/autismi 

Kantelija siteeraa kirjaa ”Autismin kirjo aikuisikäisillä” (2010): psykiatri Lena Nylander vastaa kysymykseen, onko autismin kirjoon kuuluvilla henkilöillä vahvuuksia: "He voivat olla tarkkoja, täsmällisiä, sinnikkäitä ja rehellisiä (mitä ei aina sosiaalisissa tilanteissa arvosteta). Heillä voi olla paljon asiatietoa kiinnostuksensa kohteesta. Joillakin heistä on todella omaperäisiä ja innovatiivisia ideoita, toisilla on selviä taipumuksia taiteelliseen toimintaan, opintoihin ja tutkimustyöhön."

Kantelija viittaa myös Adam Smithin vuonna 2009 julkaistuun tutkimukseen: "Autistit saattavat vaikuttaa epäempaattisilta, mutta joidenkin tutkimusten mukaan he kokevat jopa voimakkaampaa empatiaa kuin valtaväestö."

http://opensiuc.lib.siu.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1031&context=tpr&sei-redir=1 

Iltalehden vastaus 4.4.2016

Päätoimittaja Petri Hakala vastaa, että Iltalehden kolumnisti ei käytä kirjoituksessaan sanoja ”autisti” ja ”autistinen” haukkumasanoina, vaan hän on halunnut käyttää niitä kuvaannollisessa merkityksessä ilmaisemaan käsitystään siitä, miten suomalaisessa kulttuurissa suhtaudutaan tunteisiin. Samalla tavalla kuvaannollisesti, ikään kuin kielikuvina käytetään myös sanoja kuuro, mykkä ja sokea. 

Päätoimittaja Hakalan mukaan esimerkiksi lause ”amerikkalaiseen verrattuna suomalainen on mykkä” ei halvenna puhevammaisia eikä lause ”hallitus on sokea ongelmille” halvenna näkövammaisia. Autisti on suomen kielessä tuoreempi sana kuin kuuro, mykkä ja sokea, mutta sitä on tässä yhteydessä käytetty vastaavalla, kuvailevalla tavalla kuin mainittuja sanoja.

Iltalehden kolumnisti on kärjekkäällä kielenkäytöllään halunnut korostaa viestiään, mutta Hakalan mukaan ei missään nimessä ole halunnut loukata kenenkään ihmisarvoa. Otsikolle löytyy kate kirjoituksesta.

Ratkaisu

JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

Iltalehden kolumnisti kirjoitti suomalaisista ja Suomesta armottomana maana: ”Emme ole kykeneväisiä keskustelemaan ihmisten haavoista, virheistä ja epätäydellisyyksistä. Seurauksena on joko pilkka, vielä useammin vaikeneminen. Suhteemme tunteisiin on autistinen. Siksi tarvitsemme viinaa.” 

Neuvosto suosittelee, että journalistit harkitsisivat tarkasti sairauksien ja kehityshäiriöiden nimien käyttämistä kielteisinä vertauskuvina, koska se voi olla leimaavaa sairauksista kärsiville ihmisille. 

Julkisen sanan neuvoston on kuitenkin tulkinnoissaan puolustettava sananvapautta. Tässä tapauksessa kolumnisti käytti autismi-metaforaa kuvatessaan suomalaisten suhdetta tunne-elämään. Kehityshäiriön käyttäminen vertauskuvallisessa merkityksessä kohdistui suomalaisiin – ei kyseisestä kehityshäiriöstä kärsiviin. Kolumnisti ei siten käsitellyt autisteja asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Aapo Parviainen, Katariina Anttila, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Heikki Kuutti, Venla Mäntysalo ja Arja Lerssi-Lahdenvesi. 

Tämä päätös on avattu 4448 kertaa