Vapauttava 6461/PL/17
Lapuan Sanomat

Haastattelu, kielteinen julkisuus, rikosepäillyn tunnistaminen

Paikallislehti haastatteli mökkikylän asukasta välikohtauksesta, jonka tämä oli itse tuonut julkisuuteen aiemmassa mielipidekirjoituksessaan. Haastateltavalle oli kerrottu, missä asiayhteydessä hänen lausumiaan käytetään. Haastateltavan asumisjärjestelyn luvallisuuden käsitteleminen oli asiayhteyden takia perusteltua, ja hän sai esittää oman näkemyksensä aiheesta jo samassa yhteydessä.

Vapauttava 6116/SL/16
Iltalehti

Lähdesuoja, lähdekritiikki, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi Suomeen tulleen turvapaikanhakijan anonyymin haastattelun pakomatkasta ja pakenemisen syistä. Päätoimittajan vastauksesta kävi ilmi, että lehti oli ollut lähdetietojen tarkastamisessa huolellinen.

Langettava 5603/YLE/14
Yle, Silminnäkijä

Samanaikainen kuuleminen

Kantelija joutui Yleisradion Silminnäkijässä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Yle laiminlöi samanaikaisen kuulemisen eikä kuullut kantelijaa jälkeenpäinkään. Lisäksi ohjelmassa käytettiin vanhentunutta tietoa, vaikka uudempaakin oli saatavissa.

Vapauttava 5352/SL/13
Helsingin Sanomat

Lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, uhrien hienotunteinen kohtelu

Lehden uutinen sisälsi lento-onnettomuuden silminnäkijöiden haastattelun. Eläkeläispariskunnan kokemukset olivat aitoja, vaikka ne saattoivatkin tuntua epäuskottavilta. Kokonaisuus hahmottui lukijalle muista jutuista.

Vapauttava 5247/YLE/13
Yle.fi, uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen

Yle Uutisten verkkosivuilla julkaistiin uutinen, jonka mukaan musiikkifestivaalin järjestysmiehet muun muassa potkivat yleisöä turva-aidan kaatumisen jälkeisessä tilanteessa. Uutinen perustui silminnäkijän kertomukseen. Festivaalijärjestäjää kuultiin samassa yhteydessä ja hän kiisti väitetyn järjestyksenvalvojien väkivallan.

Vapauttava 4245/YLE/10
Yle, TV2Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös oikeita tietoja, samanaikaista kuulemista ja haastattelua koskevassa asiassa. Silminnäkijän jaksossa suhtauduttiin kantelijaan kriittisesti, mutta sen edustajia kuultiin samanaikaisesti riittävän perusteellisesti.
Vapauttava 4193, 4199/YLE/09
Yle, TV2 SilminnäkijäJulkisen sanan neuvoston antama vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja lähteiden käyttöä koskevassa asiassa. Nimettömään lähteeseen perustuva väite on erittäin vakava, mutta neuvoston mielestä Ylellä oli omien selvitystensä perusteella riittävät perusteet väitteelle.
Vapauttava 3988/4/08
Nelonen Kauhajoen koulusurmaajan tallettamien videoiden esittäminen ei vaarantanut rikoksen uhrien hienovaraista kohtelua. Kanava ei myöskään luovuttanut journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. Päätös sisältää myös muita periaatteellisesti tärkeitä näkökohtia.
Vapauttava 3662/KL/06
AlueviestiKahdessa uutisessa kerrottiin epäilyistä, joiden mukaan etniseen vähemmistöön kuuluneet henkilöt olisivat ryöstäneet miehen ja kioskin. Molemmissa uutisissa yleisöä pyydettiin antamaan tapahtumista vihjeitä poliisille. Neuvosto korosti, että etnisen alkuperän kertominen edellyttää aina tarkkaa harkintaa, mutta näissä tapauksissa taustaa ei tuotu esiin halventavalla tavalla tai asiaankuulumattomasti. Vapauttava.
Langettava 3366/AL/04
Katso!Katso!-lehti julkaisi silminnäkijähavaintoihin perustuneen uutisen julkisen raittiuslupauksen tehneen kansanedustajan väitetystä alkoholinkäytöstä. Kannen otsikosta sai virheellisen vaikutelman, että kansanedustaja olisi myöntänyt juomisen. Lisäksi kannessa väitettiin varauksettomasti, että kansanedustaja oli ”retkahtanut”. Langettava.
Vapauttava 3251/SL/03
Ilta-SanomatIlta-Sanomat kertoi uutisessaan Unkarissa tapahtuneesta linja-auton ja junan yhteentörmäyksestä. Kantelu kohdistui kuvaan, jossa oli surmansa saaneiden turistien ruumiita. Kuvan julkaisemiselle oli riittävät journalistiset perusteet, ja uhrit olivat kuvasta vain vaikeasti tunnistettavissa. Vapauttava.
Vapauttava 3191/SL/02
Helsingin SanomatHelsingin Sanomat kertoi rikosuutisessaan ”arabimiesten” tekemistä maksuvälinepetoksista. Etnisen taustan mainitseminen oli neuvoston mielestä perusteltua muun muassa siksi, että kyse oli osittain ratkaisemattomasta rikossarjasta, jonka kaikkia uhreja ei ollut vielä tavoitettu. Uutisen ja siinä kerrottujen yksityiskohtien avulla he kykenivät yhdistämään rikokset niihin, joiden uhreiksi he olivat joutuneet. Vapauttava.
Vapauttava 3028/YLE/01
Yleisradio TV2
Vapauttava 2776/YLE/99
Yleisradio TV2Yleisradio esittämässä Silminnäkijä-ohjelmassa kerrottiin prostituutiosta norjalaisissa pikkukylissä. Kantelijan mökkikylä osoitettiin kartan "prostituutioreitiltä" muiden Finnmarkin paikkakuntien ohella. Ohjelmassa näytettiin kuvaa mökkikylästä, sen rakennuksista ja alueella olleista autoista. Lisäksi ohjelmassa näytettiin katkelmia kantelijan ja toimittajien välisestä keskustelusta. Ohjelman tekijät eivät tarvinneet erikseen lupaa rakennusten ja autojen kuvaamiseen tai kuvatun materiaalin esittämiseen. Myös haastattelusta kieltäytymisen sai näyttää, koska ohjelmassa käsitellyllä asialla oli yleistä merkitystä. Neuvoston mielestä ohjelmantekijöillä oli riittävät perusteet päätyä ohjelmassa esitettyyn näkemykseen. Yleisradion ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.
Vapauttava 2614/YLE/98
YLE, TV2TV 2:n Silminnäkijä-ohjelmassa tarkasteltiin kriittisesti lasten urheiluharrastusta. Keskustelua käytiin pääosin yleisellä, teoreettisella tasolla. Kautta ohjelman näytettiin kuvituksena urheilevia ja voimistelevia lapsia. Kantelijan poika näkyi kahdessa välähdyksessä, painiottelun tiimellyksessä ja ottelun jälkeen itkuisena haastateltavana. Nämä jaksot olivat peräisin arkistosta. Neuvosto totesi lähtökohtana olevan, että kerran annettu kuvauslupa kattaa kuvatun aineiston arkistokäytön. Välähdykset pienestä painijasta olivat itsessään hellyttäviä, eivätkä leimanneet pikkupoikaa tai hänen vanhempiaan. Kun myöskään ohjelmassa esitetyt kriittiset kommentit eivät kohdistuneet siinä esiintyneisiin lapsiin tai heidän vanhempiinsa, ei Ylen katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.
Vapauttava 2577/AL/97
IltalehtiIltalehti uutisoi kaupungin kadulla sattuneesta välikohtauksesta, jossa tunnettu viihdetaitelija oli silminnäkijöiden kertoman mukaan syyllistynyt väkivaltaiseen käytökseen sivullisia kohtaan. Taitelijan tunnettuisuuden huomioon ottaen neuvosto katsoi, että hänen yksityiselämänsä suoja ei ulottunut tällaiseen, julkisella paikalla sattuneeseen välikohtaukseen. Viihdetaitelija on lisäksi useissa eri tiedotusvälineissä kertonut yksityiselämästään, joten hänen yksityiselämänsä suoja on voimakkaasti kaventunut. Lehti tarjosi hyvän journalistisen tavan mukaisesti hänelle mahdollisuutta kertoa omat näkemyksensä tapahtuneesta. Viihdetaitelija katsoi myös, että lehden valokuvaaja oli rikkonut hänen kotirauhaansa kuvaamalla keittiön ikkunan läpi asuntoon. Lehti kiisti tämän, eikä neuvosto voinut osapuolten ristiriitaisten kertomusten vuoksi ottaa kantaa asiaan. Lehden uutisoinnin ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava 6116/SL/16

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Lähdesuoja, lähdekritiikki, ihmisarvon kunnioittaminen

Ratkaistu: 24.8.2016

Lehti julkaisi Suomeen tulleen turvapaikanhakijan anonyymin haastattelun pakomatkasta ja pakenemisen syistä. Päätoimittajan vastauksesta kävi ilmi, että lehti oli ollut lähdetietojen tarkastamisessa huolellinen.

Kantelu 24.2.2016

Kantelu kohdistuu Iltalehdessä 24.2.2016 julkaistuun juttuun ”Kristityn karu pakomatka Iranista Suomeen”. Artikkelin niukkojen taustatietojen mukaan haastateltu haluaa esiintyä nimettömänä eikä halua tulla kuvatuksi. Suoranaista perustelua ratkaisulle ei anneta, vaikka haastateltava tuntee artikkelin mukaan olevansa Suomessa turvassa aiemmin kotimaassaan Iranissa kokemaltaan vainolta. Kantelun mukaan jutusta ei myöskään käy ilmi, miten toimittaja olisi varmistanut haastatellun kertomat asiat. Kääntymyksestä kristinuskoon mainitaan vain piirteitä, jotka liittyvät kulttuurisiin seikkoihin, eivät uskoon tuloon. Lisäksi kyseiset piirteet ovat sellaisia, jotka kyseisen toimittajan julkista toimintaa tunteva voi olettaa vastaavan toimittajan omia käsityksiä islamista. 

Kantelija kysyy, ovatko ne lainkaan haastatellun omia ajatuksia ja onko haastateltavaa ylipäänsä olemassa?

Kantelijan mielestä haastateltu näyttäisi todistaneen omin silmin useimmat ns. vastamediassa yleisesti levitetyt, islamilaiselle tai Lähi-idän kulttuurille ominaiset ilmiöt tai – kuten myös tavataan sanoa – urbaanilegendat. Juuri näiden kaikkien ilmiöiden sattuminen saman silminnäkijän todistamiksi tuntuu erikoiselta.

Kotimaan vainoa paennut ”Bahman Rahmani” todisti omin silmin miten Kosin saarelle kumiveneellä matkanneet muslimit heittivät mereen kristityn perheen, koska nämä olivat ”epäuskoisia”, laivamatkalla Kosin saarelta Kreikkaan hän näki afgaaniperheiden myyvän alaikäisiä tyttäriään prostituutioon, mikä on siellä ”tavallista”. Unkarissa junamatkalla hän näki miten muslimit ulostivat junavaunuun, koska junan vessoja olivat käyttäneet ”epäuskoiset”, ja juna-asemalla hän näki miten muslimit sylkivät ”tervetuloa pakolaiset” -kylttejä kantaneiden antaman ruoan maahan, koska se ei ollut halal.

Juttu päättyy ”Bahmanin” tuomitsevaan analyysiin Suomen pakolaispolitiikasta, jota hän pitää liian löyhänä. Jutussa ei kantelun mukaan ole kuitenkaan selvennystä siihen, miksi toimittaja luottaa henkilöön, jota ei saa nimetä eikä kuvata. Tai miten Iltalehden toimitus on varmistunut, että kyseinen henkilö ylipäänsä on olemassa?

Kantelija esittää kysymyksiä, joihin vastaaminen ei rikkoisi lähdesuojaa, mutta olisi ollut omiaan selventämään käytetyn lähdekritiikin tasoa: Onko toimitus tietoinen ”Bahmanin” todellisesta henkilöllisyydestä, ja mitä näyttöä siitä on pyydetty ja saatu? Miten toimittaja on yrittänyt selvittää ”Bahmanin” kertomien asioiden todenperäisyyttä? Onko ”Bahman” selvittänyt, miten hän on kääntynyt kristinuskoon ja missä? Onko hän esittänyt matkalippuja tai muita asiakirjoja, joista hänen kertomansa reitin voisi todeta? Onko toimittaja esittänyt maahanmuuttoviraston ”Bahmanille” antaman henkilökortin tai sen kopion toimitukselle? Miten ”Bahmanin” kertoman todenperäisyyttä on yritetty tarkistaa varsinkin niiltä osin, jotka vaikuttavat netistä kierrätetyiltä tarinoilta tai edellyttävät ”Bahmanilta” hänen näkemiensä ihmisten motiivien syvällistä tuntemusta? Ovatko lähteettä julkaistut kuvituskuvat toimituksen kuvaajan ottamia vai ovatko ne peräti kuvatoimistokuvitusta? Miten toimitus varmistui, että henkilö josta käytetään peitenimeä ”Bahmani” on ylipäänsä olemassa?

 

Iltalehden vastaus 7.4.2016

Päätoimittaja Petri Hakala vastaa, että turvapaikanhakijoiden vyöry Eurooppaan ja Suomeen on yhteiskunnallisesti niin merkittävä puheenaihe, että median on käsiteltävä sitä kaikista mahdollisista näkökulmista. Suomessa vastaanottokeskuksessa oleskeleva, kristityksi kääntynyt mies kertoo haastattelussa oman silminnäkijäkuvauksensa matkastaan halki Euroopan. Iltalehden jutusta ilmenee, että uutisointi perustuu miehen kertomukseen. Toimittaja on pyrkinyt käytettävissään olevin keinoin varmistautumaan miehen kertomuksen luotettavuudesta.

Päätoimittajan mukaan toimittaja on tutustunut haastateltavaan ”evankelisen kirkon työntekijän ja vastaanottokeskuksen työntekijän kautta”. Heidän henkilöllisyytensä ovat päätoimittajan vastauksen mukaan toimituksen tiedossa. Pastori on valmis tarvittaessa todistamaan haastatellun henkilöllisyyden. Toimittaja tapasi haastateltavan kasvotusten kahdesti ja keskusteli hänen kanssaan puhelimessa useaan kertaan. Haastatellun henkilöllisyys on alusta asti ollut toimituksen tiedossa.

Haastattelu on nauhoitettu tulkin läsnä ollessa. Tulkin henkilöllisyys on Hakalan mukaan toimituksen tiedossa. Toimituksen johtoon kuuluva uutispäällikkö kävi haastattelun ja nauhoituksen läpi ennen jutun julkaisua. Uutispäällikkö on tällöin nauhalta todennut, että Iltalehden uutisointi vastaa haastatellun kertomaa. Tämä on kertonut matkastaan tarkasti ja yhtenevästi niin toimittajalle kuin myös hänen kanssaan Suomessa tekemisissä oleville henkilöille, joita myös on haastateltu juttua tehtäessä. Haastateltava on esittänyt matkastaan myös dokumentteja.

Se seikka, että hänen kuvaamiaan tapauksia on raportoitu toisaalla, ei tee niistä epäuskottavia. Päinvastoin se todistaa päätoimittajan mukaan, että hänen kuvaamansa tapaukset eivät ole yksittäisiä. Toimituksella on hallussaan kopio haastateltavan asiakaskortista vastaanottokeskuksessa. Lisäksi haastateltava on toimittanut allekirjoittamansa todistuksen, jossa hän todistaa antaneensa ko. haastattelun Iltalehdelle ja toimittajalle. Lisäksi hän vakuuttaa jutun vastaavan kertomustaan matkan tapahtumista.

Toimituksella ei ollut mitään perusteita kyseenalaistaa haastateltavan kertomuksen todenmukaisuutta. Tietolähteeseen on suhtauduttu tässä tapauksessa erityisen kriittisesti, koska kyseessä on hyvin arka ja kiistanalainen puheenaihe. Toimittaja on Hakalan mukaan juttua tehdessään kunnioittanut jokaisen ihmisarvoa eikä ole jutussa tuonut esiin etnistä alkuperää, vakaumusta tai näihin verrattavia ominaisuuksia asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

JSN pyytää myös haastattelusta mahdollisesti tehtyä nauhoitusta kuunneltavaksi. Kaikkeen yllä olevaan viitaten päätoimittaja Petri Hakala toteaa, että nauhoite on toimituksen hallussa ja lähdesuojan piirissä.

 

Ratkaisu

 

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

 

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

 

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

 

JO 14: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu. 

Jos yhteiskunnallisesti merkittävien tietojen julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on suotavaa avata yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.

 

JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

Iltalehti julkaisi turvapaikanhakijan anonyymin haastattelun. Tämä kertoo kääntyneensä muslimista kristityksi jo kotimaassaan ja joutuneensa sen vuoksi vainon kohteeksi. Haastateltu arvosteli jutussa voimakkaasti muslimien käyttäytymistä niin kotimaassa kuin pakomatkalla ja kertoo tarinoita, joissa on muslimivastaisessa keskustelussa toistettuja elementtejä. Jutun alussa kerrottiin, että lehti oli luvannut haastatellulle anonymiteetin ja lähdesuojan turvallisuussyistä ja että haastattelun saaminen edellytti pidättäytymistä haastatellun kuvien julkaisemisesta. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että lehdellä oli riittävät perusteet haastattelun julkaisemiseen nimettömänä. Sen sijaan neuvosto arvostelee Iltalehden menettelyä niiltä osin, kun se koskee lähteen ja häneltä saatujen tietojen luotettavuuden avaamista lukijalle. Vastauksessaan neuvostolle päätoimittaja kertoo uskottavasti, että lehti on noudattanut huolellisuutta lähdehenkilön taustojen ja haastattelumateriaalin tarkistamisessa. Lukijansa Iltalehti kuitenkin jätti vaille tätä informaatiota. 

Myös kuvien käyttö on lukijan kannalta huolimatonta. Kuvien teksteistä saa sen käsityksen, että kuvissa on haastateltu, vaikka hän on edellyttänyt, että kuvia hänestä ei käytetä. Kuvissa ei myöskään mainita mitään lähdettä.

Neuvosto on huolestuneena pannut merkille, että suomalaisessa mediassa on alkanut esiintyä maahanmuuttajiin ja muslimeihin kohdistuvia erityisen kielteisiä väitteitä, jotka perustuvat ainoastaan nimettömiin lähteisiin. Tiedotusvälineiden tulisi käyttää suurta harkintaa tällaisten tarinoiden julkaisemisessa. Ainakin niiden pitäisi avata yleisölle Journalistin ohjeiden 14 kohdan mukaisesti se, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu. Erityisen tärkeää tämä on sodan ja vainojen uhreja sekä turvapaikanhakijoita haastateltaessa, koska he ovat haavoittuvassa asemassa ja saattavat painottaa kertomuksiaan kuulijoiden toivomusten mukaisiksi.

Julkisen sanan neuvoston on kuitenkin tulkinnoissaan puolustettava sananvapautta. Lehti on tarkastanut haastattelumateriaalin huolellisesti. Lähdesuojakohdan avaussuositus lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuudesta ei ole ehdoton. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Hannu Helineva, Liina Matveinen, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Heikki Kuutti, Maria Kaisa Aula, Paula Paloranta, Juha Honkonen. 

 

Tämä päätös on avattu 3739 kertaa