Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6500/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Yle haastatteli uutislähetyksessä julkisuuden henkilöä, joka vaikutti päihtyneeltä. Haastattelu ei loukannut kenenkään ihmisarvoa eikä sekoittanut tosiasioita ja sepitettä.

Lausuma 6450/L/17
Pääministeri Juha Sipilä

Sananvapauden rajoittaminen

Langettava 6316/R/16
Radio Suomipop

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Vahvasti päihtynyttä julkisuuden henkilöä haastateltiin suorassa radiolähetyksessä. Hänen ihmisarvoaan ei kunnioitettu, eikä yleisö voinut erottaa tosiasioita sepitteestä.

Lausuma 6114/L/16
Viranomainen

Sananvapauden rajoittaminen

Lausuma 5980/L/15
Posti Group Oyj

Sananvapauden rajoittaminen

Langettava 5919/TV/15
MTV Uutiset

Lainaaminen

MTV:n verkkojuttu perustui pari tuntia aiemmin julkaistuun Seiskan juttuun. Vaikka MTV:n jutussa oli omaakin tiedonhankintaa, alkuperäinen lähde olisi pitänyt mainita ja liittää juttuun linkki. Nämä puuttuivat MTV:n jutusta.

Langettava 5765/SL/15
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi tunnetun artistin vuokraavan vanhaa asuntoaan. Juttu perustui olennaisilta osin toisen hankkimiin tietoihin, mutta lehti ei kertonut tästä uutisensa yhteydessä.

Vapauttava 5391/SL/13
Ilta-Sanomat

Piilomainonta, journalistinen päätösvalta

Lehti kertoi useissa nettijutuissaan pikaruokaketjun lanseeraamisesta Suomeen. Kysymys ei ollut piilomainonnasta.

Lausuma 5362/L/13
Lausuma piilomainonnasta
Vapauttava 4899/L/12
Lausunto oikeusministeriölle

Julkisen sanan neuvoston lausunto Oikeusministeriön työryhmämietinnöstä 24/2012 ”Sananvapausrikokset, vainoaminen ja viestintärauhan rikkominen”.

Vapauttava 4621/AL/11
Hymy

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös journalistista päätösvaltaa, virheen korjaamista ja nettikeskustelua koskevassa asiassa. Viihdetaiteilijan blogin perusteella tehtyä nettiuutista muokattiin kertomatta tästä muutoksesta yleisölle. Koska kysymys ei ollut olennaisen virheen korjaamisesta, lehden toimintaa voi pitää hyväksyttävänä. Uutista seurannutta nettikeskustelua toimitus moderoi yksipuolisesti. Kyseessä kuitenkin oli aineisto, jonka julkaisemisesta tai julkaisematta jättämisestä toimitus päättää itsenäisesti. (Kantelu on tehty ennen Journalistin ohjeiden liitteen ”Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla” voimaantuloa 1.10.2011, joten liitettä ei tässä ratkaisussa sovelleta.)

Vapauttava 4616/SL/11
Pohjolan Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös nettikeskustelua koskevassa asiassa. Kantelijan nimi yhdistettiin asiattomasti nettikeskustelussa taponyrityksestä kertovaan uutiseen. Toimitus kuitenkin poisti asiattoman viestin saatuaan siitä tiedon. (Kantelu on tehty ennen Journalistin ohjeiden liitteen ”Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla” voimaantuloa 1.10.2011, joten liitettä ei tässä ratkaisussa sovelleta.)

Langettava 4605/SL/11
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä ja lainaamista koskevassa asiassa. Lehti kertoi etusivun pääjuttuna ja sisäsivun aukeamalla Nokian toimitusjohtajan uuden asunnon sijainnin ja kuvaili yksityiskohtia asunnosta ja naapurien reaktioista. Lehti mainitsi sisäsivun jutun lopussa tiedon alkuperäislähteestä, mutta ei lainkaan etusivulla.

Vapauttava 4604B/SL/11
Ilta-Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös toisen työn käyttämistä koskevassa asiassa. Lehti kertoi riittävän selvästi toisesta lehdestä saamastaan juttuideasta heti oman juttunsa alussa. Jutun painopiste oli uusissa haastatteluissa, joten lähdemaininta etusivulla ei ollut tarpeen.

Langettava 4604A/SL/11
Ilta-Sanomat

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä ja lainaamista koskevassa asiassa. Lehti kertoi jutussaan Nokian toimitusjohtajan uuden asunnon sijainnin ja kuvaili yksityiskohtia asunnosta. Lehti ei maininnut jutussaan sijaintitiedon lähdettä, vaikka se perustui toisen lehden edellispäivänä julkaisemiin tietoihin.

Vapauttava 4512/SL/11
Keskisuomalainen

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös verkkokeskustelua koskevassa asiassa. Lehden nettikeskustelupalstalla julkaistiin asiattomia kommentteja. Toimitus laiminlöi palstan valvonnan, mutta poisti asiattomat kommentit saatuaan tiedon kantelusta. 

Langettava 4476/SL/10
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä koskevassa asiassa. Juttu perustui toisen lehden tietoihin niin ratkaisevasti, että lähde olisi pitänyt mainita jo lööpissä ja etusivulla.
(Päätös perustuu vuoden 2005 ohjeisiin. Uudet Journalistin ohjeet otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa.)

Langettava 4454/TV/10
MTV3


Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä koskevassa asiassa. Tv-kanavan verkkosivulla julkaistiin yöllä uutinen, josta puuttuivat lähdeviittaukset. Lähde lisättiin heti seuraavana aamuna, kun juttua täydennettiin ja lähdeviittauksen puuttuminen huomattiin. Kanava ei kuitenkaan kertonut jutun puutteista ja niiden korjaamisesta katsojilleen. Lähdettä ei myöskään mainittu riittävän selvästi.
(Päätös perustuu vuoden 2005 ohjeisiin. Uudet Journalistin ohjeet otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa.)

Langettava 4431/SL/10
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä koskevassa asiassa. Lehti käytti verkkosivuillaan julkaistussa urheilu-uutisessa toisen sivuston julkaisemia tietoja, mutta jätti lähteen mainitsematta. Toimitus huomasi laiminlyönnin, mutta ei lisännyt uutiseen lähdettä, vaan poisti koko uutisen.

<< 1 2 3 >> 

Lausuma 6114/L/16

Vastaaja: Viranomainen

Asia: Sananvapauden rajoittaminen

Ratkaistu: 9.3.2016

Lausuntopyyntö 24.2.2016

Kantelija pyytää Julkisen sanan neuvoston lausuntoa viranomaisen toiminnasta, jossa hänen mielestään rajoitetaan sananvapautta. Kantelija on toimittaja, joka on tehnyt rikosilmoituksen uhkaaviksi kokemistaan puheluista ja tekstiviesteistä. Hän sai uhkaukset kirjoitettuaan 24.11.2015 uutisen Kempeleessä tapahtuneesta raiskauksesta.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/143187-poliisi-kempeleen-epaillyt-raiskaajat-15-17-vuotiaita

Poliisi aloitti rikosilmoituksen perusteella laittomasta uhkauksesta ja kunnianloukkauksesta esitutkinnan, mutta tutkinnanjohtaja esitti syyttäjälle sen lopettamista vähäisyysperusteella. Syyttäjä linjasi päätöksessään seuraavasti: ”Poliitikot, toimittajat ja monet muutkin tahot joutuvat ottamaan työnsä puolesta julkisesti kantaa aihealueeseen, ja asemansa perusteella heidän edellytetäänkin oikeudellisessa mielessä sietävän enemmän loukkaavia kommentteja kuin jonkun julkisuudelta suojassa työtään tekevän henkilön.”

Kantelija kysyy, eivätkö toimittajiin kohdistuva uhkailu ja kunnianloukkaus ole – päinvastoin kuin syyttäjä linjaa – erityisen vakavia? Siinä ei hyökätä vain yksittäistä toimittajaa kohtaan, vaan sananvapautta vastaan. Toimittajille voi pahimmassa tapauksessa tulla pelko kirjoittaa tietyistä aiheista ja näkökulmista. Toimittajan pelottelu on vakava teko demokratiaa ja journalismin puolueettomuutta vastaan, eikä sitä saa vähätellä.

Kantelijan mielestä toimittaja ei ole julkisuuden henkilö eikä journalismi ole poliitikon työhön rinnastettavaa, kuten syyttäjä kertoo päätöksessään. Miten uhkaavia viestejä ja puheluita toimittajalle voidaan pitää vähäisenä tekona, kantelija kysyy.

Lausuma

Julkisuudessa käytävän yhteiskunnallisen keskustelun sävy on viime aikoina koventunut ja kärjistynyt. Sen sijaan että kritiikki kohdistuisi asioihin, se suuntautuu enenevässä määrin mielipiteitä ja faktoja esittävään henkilöön ja jopa hänen lähipiiriinsä.

Neuvosto on Journalistin ohjeita tulkitessaan ollut sitä mieltä, että julkisuudessa esiintyvien henkilöiden on asemansa perusteella siedettävä tavanomaista kovempaa kritiikkiä. Neuvosto on hyväksynyt myös henkilöön kohdistuvan kärkevänkin arvostelun, jos kritiikki kohdistuu taloudellisen, yhteiskunnallisen tai poliittisen vallan käyttäjään.

Myös toimittaja lasketaan yleensä tähän joukkoon. Hänen ammattinsa ja työnsä tulokset ovat lähtökohtaisesti julkisia ja niiden kuuluu olla kaikkien arvioitavissa. Mitä vaikutusvaltaisemmassa asemassa toimittaja on, sitä enemmän hänen on siedettävä työrooliinsa liittyvää ikävääkin kritiikkiä. 

Julkisen sanan neuvosto on kuitenkin huolissaan toimittajiin ja heidän perheisiinsä kohdistuvien vihaviestien ja suoran ja epäsuoran uhkailun lisääntymisestä. Uhkailu vaikuttaa koko työyhteisöön. Se on otettava toimituksissa vakavasti, siihen on puututtava välittömästi ja siitä kärsiviä toimittajia on tuettava työnjohdollisin keinoin.

Toimittajan henkilöön kohdistuvalla uhkailulla on kuitenkin myös laajempia haittavaikutuksia, jotka kohdistuvat koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Epäasiallinen palaute ja suoranainen uhkailu saattavat vähentää tai kokonaan estää tiettyjen asioiden käsittelyn mediassa. Tämä on ollut jo aiemmin nähtävissä, kun jotkut tutkijat ovat pidättäytyneet kommentoimasta julkisuudessa araksi kokemiaan aihealueita. Tietoinen tai tiedostamaton itsesensuuri on uhka sananvapaudelle sekä yhteiskunnalliselle keskustelulle ja sitä kautta koko demokraattiselle yhteiskuntajärjestykselle.

Tämä on suomalaiseen yhteiskuntaan kohdistuva vakava uhka, johon viranomaisten tulisi puuttua.

Näyttää kuitenkin siltä, että poliisi ja syyttäjät eivät ole suhtautuneet asiaan riittävän vakavasti. Poliisille on tehty rikosilmoituksia toimittajiin kohdistuneesta uhkailusta, mutta jo esitutkintaa on syyttäjän päätöksellä rajoitettu sillä perusteella, että journalistin ammatissa kovia puheita tulee sietää enemmän kuin normaalisti.

Kantelijaa koskevassa esitutkinnan rajoituspäätöksessä muun muassa todetaan, että ”loukkaus on tapahtunut sellaisen aihealueen piirissä, jonka tällä hetkellä yleisesti tiedetään herättävän voimakkaita mielipiteitä”, ja jotka ”lausutaan usein näkemyksiltään vastakkaiselle taholle monia henkilökohtaisestikin loukkaavalla tavalla”. JSN:n mielestä teksti suorastaan kehottaa toimittajia vaikenemaan sellaisista aihealueista, jotka herättävät voimakkaita mielipiteitä.

Neuvosto korostaa sitä, että toimittajan työ sekä sen tulokset ovat julkisia ja kaikkien arvioitavissa sekä kritisoitavissa rankkaankin sävyyn, mutta toimittajan henkilöön ja hänen lähipiiriinsä kohdistuviin uhkauksiin viranomaisten on suhtauduttava nykyistä vakavammin. Muutoin ne nousevat vakavaksi sananvapauden esteeksi. Julkisen sanan neuvosto edellyttääkin, että poliisi ja syyttäjä suhtautuvat nykyistä aktiivisemmin tällaisiin sananvapautta uhkaaviin rikoksiin. 

Julkisen sanan neuvoston perussopimuksen mukaan neuvoston tehtävänä on tulkita paitsi hyvää journalistista tapaa myös puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Perussopimus antaa neuvostolle myös valtuudet käsitellä viranomaisen ja yksityisen pyrkimyksiä rajoittaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. JSN haluaa tällä kannanotollaan kiinnittää huomiota perustuslaissa turvatun sananvapauden rajoittamiseen.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Heikki Kuutti, Venla Mäntysalo, Paula Paloranta, Heikki Valkama ja Juha Honkonen.

Tämä päätös on avattu 5737 kertaa