Vapauttava 6098/YLE/16
Yleisradio

Lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, virheen korjaus

Yleisradio kertoi uutisessaan poliisin varautumisesta mahdolliseen turvapaikanhakijoiden joukkokokoontumiseen Helsingin keskustassa. Yhtenä lähteenä oli Suomen Uutiset, mutta juttu perustui pääosin viranomaislähteisiin. Yle seurasi uutistapahtumaa ja kirjoitti siitä jatkojutun. 

Langettava 4979/R/12
Radio NRJ

Piilomainonta, journalistinen päätösvalta, sepitteellinen aineisto

Kanavalla esiteltiin mainoshahmo oikeana musiikkiartistina. Toimitus hämärsi harkitusti journalistisen ja markkinointiaineiston rajaa ja johti yleisöä harhaan. Neuvoston mielestä kanava luovutti journalistista päätösvaltaansa mainostajalle.

Vapauttava 6098/YLE/16

Vastaaja: Yleisradio

Asia: Lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, virheen korjaus

Ratkaistu: 18.5.2016

Yleisradio kertoi uutisessaan poliisin varautumisesta mahdolliseen turvapaikanhakijoiden joukkokokoontumiseen Helsingin keskustassa. Yhtenä lähteenä oli Suomen Uutiset, mutta juttu perustui pääosin viranomaislähteisiin. Yle seurasi uutistapahtumaa ja kirjoitti siitä jatkojutun. 

Kantelut 6. ja 7.2.2016

Ensimmäinen kanteluista kohdistuu 5.2.2016 Yle Uutisten verkkosivuilla julkaistuun uutiseen ”Poliisi vahvistaa joukkojaan Helsingissä lauantaina – ’Uudenvuoden tapahtumat voivat toistua’"

http://yle.fi/uutiset/poliisi_vahvistaa_joukkojaan_helsingissa_lauantaina__uudenvuoden_tapahtumat_voivat_toistua/8653250

Kantelijan mielestä jutussa ei ole tehty riittävästi taustatyötä sen selvittämiseen, onko Suomen Uutisten väitteillä vastaanottokeskuksissa kiertävistä "raiskaustapahtumasuunnitelmista" mitään totuuspohjaa. Artikkelissa Suomen Uutisten väitteet esitetään kyseenalaistamatta ikään kuin luotettavana lähteenä, ja poliisin lausunnoista erityisesti johdantoon on valittu yksipuolisesti ne, jotka tukevat näitä väitteitä. 

Vasta artikkelin viimeisessä kappaleessa mainitaan erillinen, maahanmuuttajiin mitenkään liittymätön tapahtuma, linkaten Helsingin Sanomien Nytin juttuun (http://nyt.fi/a1454649790691?ref=hs-art-top-3). Kantelun mukaan vaikuttaakin melko ilmeiseltä, että Suomen Uutiset on Ylen lähteenä käyttämässään uutisessa joko tahattomasti tai tarkoitushakuisesti liittänyt tämän tapahtuman maahanmuuttajiin saadakseen sen sopimaan julkaisun maahanmuuttokriittiseen linjaan. Ylen haastatteleman poliisin lausunnot eivät ota kantaa puoleen eivätkä toiseen ("On kahtalaista tietoa").

Väärinkäsityksen tai vääristelyn mahdollisuus olisi kantelijan mielestä pitänyt tuoda huomattavasti voimakkaammin Ylen jutussa esiin ja pyrkiä tarkistamaan Suomen Uutisten käyttämiä tietolähteitä – etenkin kun aihe on varsin tulenarka ja tunteita herättävä. Ylen artikkelista ei muodostu kuvaa, että Suomen Uutisiin olisi oltu lainkaan yhteydessä, jolloin koko huolestuttavalta kuulostava artikkeli vaikuttaa kantelijan mukaan hyvin heppoisin perustein laaditulta.

Toisen kantelun mukaan Ylen toimittaja ei ole tarkistanut jutun tietoja tai taustoja, vaan käyttänyt kritiikittä Suomen Uutisten tietoja. Toimittaja ei myöskään tuo esiin, ettei tietoja ole tarkistettu. Kantelija katsookin, että Yle rikkoo tässä Journalistin ohjeiden kohtaa 10 eli tietojen tarkistamista. 

Toimittaja on kantelun mukaan rikkonut myös lähdekritiikkiä edellyttävää Journalistin ohjeiden kohtaa 12. Suomen Uutiset on perussuomalaisten lehti ja sillä on selkeästi poliittisia intressejä kirjoittaa maahanmuuttajavastaisia uutisia.

Uutisen aiheena ollut huhu on lähtenyt liikkeelle www.rooshv.com -sivuston koolle kutsumasta feminismiä vastustavien tapahtumasta (tapahtumakutsu: http://www.rooshv.com/full-city-listing-and-meeting-points-for-international-meetup-day-on-february-6). Kokoontumisen piti olla Kolmen sepän patsaalla 6.2. kello 20, mutta Suomen Uutisissa se on kantelun mukaan muuttunut turvapaikanhakijoiden kokoontumiseksi. Ylen uutisessa puhutaan "pro-raiskaus" -tapahtumasta, eikä kerrota, että sillä tarkoitetaan nimenomaisesti feminismin vastustajien tapahtumaa. Lukijoille saattaa jäädä käsitys, että kyseessä on turvapaikanhakijoiden tapahtuma, koska muualla uutisessa puhutaan vain turvapaikanhakijoista.

Kantelija lähetti pyynnön virheen korjauksesta sähköpostitse uutisen kirjoittaneelle toimittajalle sekä Ylen uutistoimitukseen. Uutis- ja ajankohtaistoiminnan sisältöpäällikkö vastasi, ettei uutisessa ole korjattavaa. Kantelija katsookin, että myös Journalistin ohjeiden kohdan 20 tulleen rikotuksi, koska uutisen virheitä ei ole pyynnöstä huolimatta korjattu.

Yleisradion vastaus 2.3.2016

Päätoimittaja Atte Jääskeläisen vastaa, että Yle on julkaissut samaan aihekokonaisuuteen liittyen 5.–6. helmikuuta 2016 kaksi uutista, jotka on myös linkitetty toisiinsa:

1) http://yle.fi/uutiset/poliisi_vahvistaa_joukkojaan_helsingissa_lauantaina__uudenvuoden_tapahtumat_voivat_toistua/8653250 

2) http://yle.fi/uutiset/helsingin_poliisi_keskustassa_ei_merkkeja_tavallisuudesta_poikkeavasta/8654585 

Kanteluissa esitetyt väitteet, joiden mukaan Yle olisi kritiikittä käyttänyt Suomen Uutisten tietoja ja jättänyt taustatyöt tekemättä, eivät pidä paikkaansa. Yle on hankkinut ja tarkistanut omat tietonsa ensisijaiselta lähteeltä, Helsingin poliisilaitoksen rikosylitarkastajalta ja pohjannut alkuperäisessä uutisessa esitetyt arviot hänen kertomaansa.

Ylen haastattelussa rikosylitarkastaja kertoi useaan otteeseen, että Helsingin poliisi varautuu lauantaina 6. helmikuuta kaupungin keskustassa uudenvuodenyön kaltaisiin tapahtumiin (eli joukkoahdisteluun) eikä hän pidä mahdottomana vastaavien tapahtumien toistumista. Joukkoahdistelussa on kyse verraten uudesta ja tuntemattomasta rikollisuuden muodosta Euroopassa. Ilmiön jäsentäminen ja tapahtumien mittasuhteiden hahmottaminen on päätoimittaja Jääskeläisen mukaan ollut viranomaisille eri puolilla Eurooppaa iso haaste. Uudenvuodenyön joukkoahdistelu Kölnissä havahdutti rajulla tavalla ilmiön olemassaoloon. Tätä taustaa vasten helsinkiläisille oli annettava tulossa olevan viikonlopun osalta mahdollisimman tarkkaan selvitetty ja viranomaisarvioihin pohjautuva kuva pääkaupungin turvallisuustilanteesta. 

Haastatellun rikosylitarkastajan mukaan poliisilla oli käytössään tiedustelutietoa eri lähteistä. Poliisi oli hankkinut tietoa mm. vastaanottokeskuksista, ja noiden tietojen perusteella se oli päättänyt vahvistaa joukkojaan, kuten uutisessa raportoidaan. Tiedustelutietoihin viittaamisen ohella poliisi kuitenkin Jääskeläisen vastauksen mukaan huomautti, että sillä on myös tietoja, joiden perusteella kyseessä saattaisikin olla vain huhu tai juoru. Molemmat arviot tuotiin jutussa avoimesti esiin rikosylitarkastajan sitaatissa.  Ylen toimittaja myös kysyi, ottaako poliisi huhut tosissaan ja onko poliisilla tietoa, että tällaisia viestejä todella olisi kiertänyt vastaanottokeskuksissa. Nämä kysymykset ja vastaukset kirjoitettiin juttuun sellaisinaan.

Jääskeläinen painottaa, että poliisi varautui uhkakuvaan tosissaan ja oli jo tehnyt päätöksen lisätä miehitystään Helsingin keskustassa. Poliisin toiminta oli selkeästi poikkeuksellista. Avoimen tiedonvälityksen hengessä yleisöllä oli oikeus tietää millaiseen uhkaan poliisi varautui. Helsingin keskustassa liikkui viikonloppuna ratsupoliiseja, runsaasti poliisiautoja ja ylimääräisiä jalkapartioita. Tämän poikkeuksellisen tilanteen kertominen oli tiedotusvälineen perustehtävä. 

Se, että poliisi vahvistaa joukkojaan Helsingin keskustassa, olisi voitu kertoa myös ilman, että Suomen Uutisten alkuperäistä uutista olisi mainittu. Ylen uutinen olisi Jääskeläisen mukaan tuolloin edelleen pitänyt paikkansa. Se, että väitetyistä viesteistä vastaanottokeskuksissa oli uutisoinut juuri perussuomalainen Suomen Uutiset, oli asiayhteyden kannalta kuitenkin niin olennainen tieto, että se piti kertoa. Hyvää journalistista tapaa noudattaen oli myös korrektia mainita, että ensimmäisenä väitetystä liikehdinnästä kertoi juuri Suomen Uutiset.  

Yle pyrki jatkamaan perjantaina 5. helmikuuta julkaistua uutista jo lauantaina 6. helmikuuta päivällä, jolloin toimittaja soitti useisiin Helsingin ja lähialueiden vastaanottokeskuksiin. Yhdestä keskuksesta arveltiin, että joukkokokoontumiseen viittaavaa liikehdintää olisi suunnitteilla.  Selkeää kokonaiskuvaa ei kuitenkaan ollut tuossa vaiheessa mahdollista muodostaa. Saadakseen mahdollisimman tarkan kuvan tilanteesta Yle Uutiset seurasi tapahtumia lauantai-iltana Helsingin keskustassa. Jo otsikoinnista kävi Jääskeläisen mukaan ilmi, että poliisin mukaan Helsingin keskustassa ei lauantai-iltana lopulta ollut merkkejä mistään tavallisuudesta poikkeavasta.

Toinen kantelijoista kertoo kantelussa pyytäneensä virheen korjaamista tiedotusvälineeltä. Hän on kuitenkin liittänyt mukaan sähköpostikirjeenvaihdon, jonka Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan sisältöpäällikkö on käynyt erään toisen henkilön kanssa. Ylen järjestelmistä ei löydy merkintää, että kantelija olisi pyytänyt virheen korjaamista.

Jääskeläisen vastauksen mukaan Yle Uutiset teki kunnollisen taustatyön sen selvittämiseksi, mitä Helsingin keskustassa oli mahdollisesti tapahtumassa ja miten poliisi tilanteeseen varautui. Yle myös seurasi tilanteen loppuun saakka. Jutut pohjautuivat Ylen omaan taustatyöhön ja poliisin tilannearvioon. Yleisöllä oli oikeus tietää poliisin varautumisesta poikkeukselliseen viikonloppuun.

Ratkaisu

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 13: Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Yle Uutiset kertoi verkkojutussaan Helsingin keskustassa mahdollisesti järjestettävästä turvapaikanhakijoiden joukkokokoontumisesta. Jutussa viitattiin uutislähteenä Suomen Uutisiin, joka ei kuulu JSN:n perussopimuksen piiriin.

Yleisradion uutinen perustui kuitenkin pääosin viranomaislähteeseen eli Helsingin poliisin rikosylitarkastajan haastatteluun. Hän vahvisti, että poliisi varautuu kokoontumiseen. Yle teki seuraavana päivänä aiheesta seurantajutun.

Julkisen sanan neuvoston mielestä Ylellä oli riittävät perusteet uutiselleen, vaikka joukkokoontumista ei loppujen lopuksi järjestettykään. Toimitus lisäksi tarkisti julkaisemansa tiedot viranomaislähteistä. Yle myös seurasi uutistapahtumaa julkaisemalla seuraavana päivänä uutisen, jossa kerrottiin, että tavallisuudesta poikkeavaa ei Helsingissä tapahtunut. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Niklas Vainio, Paula Paloranta, Heikki Valkama ja Johanna Vehkoo.

Huomio!

Neuvoston päätöstä on korjattu 20.5.2016. Ratkaisuosan ensimmäisen kappaleen lopusta on poistettu suluissa oleva lause: ”Yle Uutiset kertoi verkkojutussaan Helsingin keskustassa mahdollisesti järjestettävästä turvapaikanhakijoiden joukkokokoontumisesta. Jutussa viitattiin uutislähteenä Suomen Uutisiin, joka ei kuulu JSN:n perussopimuksen piiriin (ja jonka uutinen osoittautui perättömäksi).

Tämä päätös on avattu 3841 kertaa