6075/SL/16

Langettava

Lehti julkaisi juttuja arpajaisvoitoista. Ne perustuivat arpajaisia järjestävän yhtiön tiedotteisiin, joissa voittajia on haastateltu nimettöminä.

Kantelu 17.1.2016  

Kantelu kohdistuu 1., 5. ja 17.1.2016 Iltalehdessä julkaistuihin juttuihin ”Jouluyllätys: Helsinkiläisperhe raaputti arvasta jättipotin”, ”Eläkeläisrouvalle Viking Lotossa 3,3 miljoonaa: ’Ihanaa käydä ravintoloissa syömässä’” ja ”Arvasta paljastui 250 000 euron päävoitto – poika putosi tuolilta”.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016011720971775_uu.shtml

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016010520911611_uu.shtml

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016010120895902_uu.shtml  

Kantelun mukaan Iltalehti on kritiikittömästi julkaissut Veikkauksen mainossisältöiset tiedotteet. Twitter-keskustelussa Iltalehti itse myöntää, että koska voittaja esitellään nimettömänä, on kyseessä heidän Veikkaukselta saamansa tiedote. Kantelijan mielestä menettely rikkoo Journalistin ohjeiden kohtaa 16: ”Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.”  

Iltalehti nimittää kantelun mukaan mainosta tiedotteeksi ja hämärtää tietoisesti mainonnan ja toimituksellisen sisällön rajaa. Toimituksellisen työn rooli Veikkauksen tiedotteiden julkaisussa jää näyttämättä kokonaisuudessaan, vaikka jutun kirjoittajaksi onkin merkitty lehden toimittaja. Kantelun mukaan samankaltaiset julkaisut ovat korostuneet Iltalehden verkkosivuilla jo kauan. Toimittajan kirjoittamiksi ilmoitetut sisällöt ovat kantelun mukaan markkinointiyhteistyötä lehden ja Veikkauksen välillä.  

Journalistiseksi sisällöksi naamioitujen artikkelien julkaiseminen on kantelijan mukaan jatkuvaa ja jopa aikataulutettua, mikä osoittaa niiden todellisen motiivin markkinointikeinona toimitetun sisällön verhon taakse piiloutuen. Lukijalle jää epäselväksi, onko sisältö sponsoroitua ja kenen tuottamaa se aidosti on – Veikkauksen tiedote vai toimittajan kynästä?  

Iltalehden vastaus 25.1.2016  

Päätoimittaja Petri Hakala vastaa, että kantelu koskee Iltalehden julkaisemaa Viking Loton voitosta kertovaa ja Veikkauksen tiedottamaa ns. voittotarinaa. Voittotarinoiden julkaisu on ollut myös Poliisihallituksen tarkastelun kohteena, ja ratkaisuista on myös Iltalehti uutisoinut. Joulukuussa 2014 Poliisihallitus totesi voittotarinoiden liikkuvan rahapelien markkinointia säätelevän lain rajoilla etenkin silloin, kun niissä esitetään rahapelaaminen ratkaisuna taloudellisiin ongelmiin.  

Päätoimittaja Hakalan mukaan kaikkein tarkimmin arpajaishallinto otti tarkasteluun niin sanotut punaisen luokituksen pelit, joiden katsotaan aiheuttavan erityistä pelihaittojen vaaraa. Niihin kuuluvat muun muassa vedonlyöntipelit ja casino-pelit. ”Punaisten pelien” markkinoinnissa ei mielikuvamainontaa sallita laisinkaan. Vihreän luokituksen peleihin lasketaan esimerkiksi Lotto.  

Veikkaus päätti lopettaa punaisten peliensä voittajien haastattelujen julkaisemisen. Punaisia pelejä Veikkauksella ovat muun muassa nettiarvat, eBingo sekä muut nopearytmiset pelit. Vihreiden pelien eli Loton, Eurojackpotin, raaputusarpojen ja muiden hidasrytmisten pelien voittajien haastatteluja julkaistaan kuitenkin jatkossakin Iltalehden nettisivuilla. Kantelun kohteena oleva Viking Lotto lasketaan Hakalan vastauksen mukaan hidasrytmiseksi peliksi.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014121218922295_uu.shtml 

(IL 12.12.2014 ja päivitys 13.12.2014)

Hakala pitää edellämainittua tarkastelua sekä JSN:oon tehtyä kantelua tervetulleena ja tärkeänä linjanvetona. Tiedotusvälineen näkökulmasta voittotarinat ovat kiinnostavaa sisältöä pelkkien voittonumeroiden tai voittopaikkakunnan julkistamisen rinnalle. Samalla ne tuovat suomalaisissa suuria intohimoja herättävät lottopelit avoimen tarkastelun ja tiedottamisen piiriin. Miten lottovoittajan elämä muuttui, miten se vaikuttaa paikkakunnan elämään – tuoko se jopa uusia työpaikkoja tai muita yhteiskunnallisia vaikutuksia? Vuonna 2014 Eurojackpot-voitto osui Akaaseen yt-neuvotteluja käyvän metalliyrityksen työporukalle, jolloin kirjoitettiin mahdollisuudesta työpaikkojen säästymiseen niiltä, jotka eivät vapaaehtoisesti irtisanoutuneiden voittoporukkaan kuuluneet. Lähes poikkeuksetta voittajat haluavat pysyä anonyymeinä, jolloin ainoa väylä lisätietojen saamiseen on Veikkauksen tiedotuksen välittämä voittajahaastattelu. Iltalehti ei ole Hakalan vastauksen mukaan julkaissut kaikkia Veikkauksen välittämiä voittajatarinoita, vaan valinta on aina journalistinen.  

Eri yhteyksissä Iltalehti on tuonut esiin myös erilaisia rahapeleihin liittyviä ongelmia, kuten peliriippuvuus tai taloudelliset ongelmat. Iltalehti on kertonut myös suoraan ns. negatiivisia voittotarinoita kuten lottovoittajan joutuminen henkirikoksen kohteeksi, lottovoiton tuomat paineet perheeseen, perheriidat ja pahoinpitelyt sekä taloudellisen epäonnen pelko yhtäkkiä tulleen suuren rahamäärän vuoksi. Iltalehti on uutisoinut myös ulkomaisista vastaavien voittojen tuomista ikävistä tapahtumista, jotka ovat johtaneet jopa itsemurhaan asti.  

Ratkaisu

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.  

Iltalehti kertoi jutuissaan Veikkaus Oy:n erilaisten pelien voitoista ja voittajista. Jutut perustuivat Veikkauksen tiedotteisiin, joissa voittajat esiintyivät nimettöminä. Lehti ei ollut itse haastatellut heitä.  

Julkisen sanan neuvoston mielestä yhtiö pyrkii tiedotteillaan erilaisista pelivoitoista markkinoimaan omia tuotteitaan ja palveluitaan. Julkaisemalla voittajatarinoita ilman omaa toimituksellista panostaan lehti alistuu osaksi yhtiön markkinointia.  

Tiedotteiden käyttäminen journalistien tietolähteenä on normaali käytäntö. Mainostajan tuottamien anonyymien haastattelujen julkaiseminen on kuitenkin toimituksellisen päätösvallan luovuttamista ulkopuolisille, koska toimittaja ei voi päättää, mitä kysytään ja mitä materiaalia vastauksista valitaan julkaistavaksi eikä pysty varmistamaan niiden todenperäisyyttä.  

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.  

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Katariina Anttila, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Pasi Kivioja, Riitta Raatikainen, Heikki Kuutti, Paula Paloranta, Seppo Määttänen ja Johanna Vehkoo.