Vapauttava 6538/SL/17
Helsingin Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan juutalais- ja maahanmuuttovastaisuudesta. Koska ehdokas oli esittänyt julkisuudessa hyvin kärjekkäitä mielipiteitä, hän oli altistanut omankin persoonansa kärkevälle kritiikille. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei erittäin kielteistä. Lisäksi lehti toi jutussa esille kantelijan oman näkemyksen hänen tiedotteensa perusteella.

Vapauttava 6513/SL/17
Helsingin Sanomat

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti käsitteli laajasti samaan konserniin kuuluvaa sarjakuvalehteä ja sen hahmoja. Jutut eivät olleet mainosmaisia. Konserniyhteydestä ei ollut erillisiä mainintoja, mutta lehtien yhteinen historia tuli selvästi esiin juttujen sisällössä. Lasten sivujen jutuissa konserniyhteyden mainitseminen olisi ollut suositeltavaa. Vapauttava äänin 11 – 1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6496/AL/17
Suomen Kuvalehti

Journalistinen päätösvalta, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti kertoi jutussaan Asianajajaliiton tutkivan alkoholia työaikana nauttineen asianajajan toimia. Jutussa haastateltiin kirkkovaltuuston jäseniä, koska kyseinen asianajaja kuului kirkkovaltuustoon. Haastateltavien lausumia käytettiin totuudenmukaisesti. Asianajajaa ei tarvinnut kuulla samassa yhteydessä, koska kyseessä oli jatkojuttu, joka kommentoi aiempaa juttua, jossa häntä oli haastateltu. 

Vapauttava 6435/SL/16
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kulttuurihenkilön muistokirjoituksen. Lukijoilla oli oikeus saada tietää tunnetun henkilön kuolemasta, vaikka vainajaa ei ollut vielä virallisesti tunnistettu eikä omaiseen ollut oltu yhteydessä.

Vapauttava 6379/SL/16
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, konserniyhteys

Lehti julkaisi kolumnin, jossa esitettiin kärjekkäitä tulkintoja venäläismediasta. Oikaisun jälkeen juttuun ei jäänyt asiavirheitä. Jutussa ei myöskään ollut välttämätöntä tuoda esiin lehden konserniyhteyttä jutussa mainittuun esitutkintaan.

Vapauttava 6354/SL/16
Helsingin Sanomat

Verkkoarkistot

Lehti kertoi taloyhtiön ja asukkaan kiistasta. Jutuista selvisi turvakiellossa olleen asukkaan osoite. Lehti poisti tietoja verkkolehdestä mutta ei näköislehdestä. 

Langettava 6295/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys, virheen korjaus

Lehti kertoi, että tutkimuslaitos on aloittamassa uuden selvityksen tiedevilpistä. Jutussa käytettiin virheellisesti termiä ”läpimurtotapaus”, joka antoi väärän kuvan jutussa käsitellystä tutkimuksesta. Lehti ei pyydettäessä oikaissut tietoja.

Vapauttava 6287/SL/16
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, lasten esiintyminen mediassa, otsikko

Lehti käsitteli tunnettua rokotusten vastustajaa, vaikka tämä ei suostunut haastatteluun. Juttu ei loukannut hänen tai hänen lapsensa yksityiselämän suojaa. Lapsesta julkaistiin mahdollisimman vähän tunnistamiseen johtavia tietoja. Tiedoilla oli suuri yhteiskunnallinen merkitys.

Vapauttava 6278/SL/16
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti kertoi televisiossa esitettävästä dokumentista. Jutussa oli epätarkkuus, jonka lehti oikaisi verkkosivuillaan mutta ei printtilehdessä. Kyse ei kuitenkaan ollut olennaisesta asiavirheestä.

Langettava 6277/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys

Lehti kertoi tiedevilppiä selvittäneistä raporteista. Lehti antoi lukijoilleen virheellisen kuvan selvitysten sisällöstä, eikä oikaissut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 6157/SL/16
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu, valokuva, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi valokuvan Brysselin terrori-iskussa loukkaantuneista kahdesta ihmisestä. Julkaisemisella oli yhteiskunnallista merkitystä eikä se rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.

Vapauttava 6146/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys, kuvan harhaanjohtava käyttö, virheen korjaus, oma kannanotto

Lehti kertoi tiedevilppiepäilystä ja sen selvittämisestä valtion tutkimuslaitoksessa. Jutuissa esitettiin yksipuolisia tulkintoja, ja vilppiepäilyt kohdistuivat yhteen tutkijaan. Pelkkien epäilyjenkin käsitteleminen oli yhteiskunnallisesti merkittävää ja perusteltua. Vapauttava äänin 10-2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6112/SL/16
Helsingin Sanomat

Kuvan harhaanjohtava käyttö, oma kannanotto

Lehti kertoi tiedevilppiepäilystä ja sen selvittämisestä valtion tutkimuslaitoksessa. Lehdelle ei muodostunut velvollisuutta julkaista omaa kannanottoa tutkijalta, joka oli osallistunut yhteen mainituista tutkimuksista mutta jonka nimeä jutussa ei mainittu.

Vapauttava 6016/SL/15, 6025/SL/15, 6028/SL/15
Helsingin Sanomat

Oikeat tiedot, virheen korjaus

Lehti julkaisi kolumnin, jossa kirjoittaja käsitteli ilmastonmuutosta. Tekstissä ei ollut olennaisia asiavirheitä, vaan kyse oli kiistanalaisista näkemyksistä.

Vapauttava 5937/SL/15
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikoksen uhri

Helsingin Sanomat uutisoi laajassa jutussa kansalaisaktivistiin kohdistuneesta vainoamisesta ja häirinnästä sekä pelottelukäynneistä hänen kodissaan. Jutusta kävi ilmi kodin sijainti ja siinä oli mainintoja aktivistin puolisosta ja perheestä. Lehti ja kantelija neuvottelivat jutun verkkoversioiden poistamisesta.

Langettava 5835/SL/15, 5836/SL/15
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti julkaisi kartan, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti korjasi virheen seuraavan päivän lehdessä lyhyellä oikaisutekstillä. Korjaus oli tulkinnanvarainen eikä sen huomioarvo vastannut virheen vakavuutta.

Vapauttava 5797A-M/SL/15
Helsingin Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti pyysi lukijoilta pilkkanimiä virolaisista ja järjesti saamiensa ehdotusten perusteella lukijoilleen äänestyksen parhaista nimityksistä. Lehti osoitti huonoa harkintaa, mutta pakinanomaisessa tekstissä voi sananvapauden nimissä julkaista myös ironisia luonnehdintoja. Lisäksi lehti poisti jutun verkosta ja päätoimittaja pyysi anteeksi lukijoilta. Äänestyspäätös 6–4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 5794/SL/15
Helsingin Sanomat

Yksityiselämän suoja

Helsingin Sanomat julkaisi verkkosivullaan kontaktipalveluhuijauksesta kertovan jutun kuvituksena tunnistettavan kuvan yksityishenkilöstä. Hänellä ei ollut asian kanssa mitään tekemistä. Lehti poisti kuvan jutun yhteydestä kantelijan pyynnöstä, mutta ei poistanut sitä postauksestaan Facebook-sivullaan. 

Vapauttava 5769/SL/15
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen

Lehti kertoi koulukiusatun henkilökohtaisista kokemuksista. Juttu oli kuvitettu haastatellun vanhassa koulussa, joka mainittiin nimeltä. Koulun henkilökunta ei joutunut niin kielteiseen julkisuuteen, että siitä olisi syntynyt velvoite samanaikaiseen kuulemiseen tai oman kannanoton julkaisemiseen.

Vapauttava 5708/SL/15
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi tiedesivuillaan tekstin, jossa liikuttiin toden ja sepitteen rajamailla. Tekstin tyylistä oli kuitenkin pääteltävissä, että kyse ei ollut tieteelliseksi tarkoitetusta uutisesta.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6016/SL/15, 6025/SL/15, 6028/SL/15

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Oikeat tiedot, virheen korjaus

Ratkaistu: 21.12.2015

Lehti julkaisi kolumnin, jossa kirjoittaja käsitteli ilmastonmuutosta. Tekstissä ei ollut olennaisia asiavirheitä, vaan kyse oli kiistanalaisista näkemyksistä.

Kantelut 23. ja 30.11.2015

Kantelut kohdistuvat Helsingin Sanomissa 17.11.2015 julkaistuun kolumniin ”Sulavat palsat ja palavat suot [ – olemme viimeinen sukupolvi, joka voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen]”.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1447657888819

6016/SL/15

Kantelijan mukaan kolumnissa on poikkeuksellisen paljon virheellistä tietoa, joka johtaa lukijoita räikeästi harhaan. Kantelija lähetti toimitukselle 17.11.2015 mielipidekirjoituksensa, jonka julkaisua hän toivoi. Kun tekstiä ei julkaistu, kantelija kysyi 19.11.2015, miksi hänen Mielipide-palstalle lähettämäänsä kirjoitusta ei ole julkaistu. Seuraavana päivänä 20.11.2015 kantelija nimesi mielipidekirjoituksensa JSN:n kanteluohjeiden mukaiseksi virheen korjausta koskevaksi ilmoitukseksi ja pyysi edelleen mielipidekirjoituksensa julkaisemista vastineena kolumnistin kirjoitukseen.

Toimitus vastasi kantelijalle, että se ei löydä kolumnista sellaisia olennaisia asiavirheitä, jotka vaatisivat oikaisua. Kantelijan kirjoitusta ei toimituksen vastauksen mukaan ollut mahdollista julkaista mielipidepalstalla runsaan tarjonnan vuoksi.

6025/SL/15

Toimittaja-kolumnistin kolumnissa on kantelun mukaan rikottu seuraavia kohtia: 1, 8, 10, 11,12 ja 20: Lukijoilla on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, eikä heille tule tarjoilla ideologisesti värittynyttä, virheellistä ja liioiteltua kuvaa kyseisistä tapahtumista. Jutussa on useita olennaisia asiavirheitä, joiden oikaisemiseen lehti ei suostunut, vaikka niiden yksityiskohtia avattiin sähköpostitse useampaan otteeseen. Kantelijan ensimmäiseen yhteydenottoon lehti ei edes vastannut ennen viittä päivää myöhempää uutta tiedustelua, joten mahdollinen oikaisu ei olisi tapahtunut viipymättä.

Kolumnissa esitetyt lukuisat virheet on eritelty kantelun liitteissä, jotka on lähetetty toimitukseen korjauspyyntöinä. Kriittisimpiä kantelun mukaan ovat väittämät, jotka koskevat El Niñoa ja ilmastonmuutoksen nyt jo nähtävillä olevia vaikutuksia.

Kantelija laskee seuraavat kolumnin väittämät virheellisiksi: Lapin lintujen määrän vähentyminen, palsojen sulaminen, Indonesian metsäpalojen päästövaikutus, ilmastonmuutoksen voimistama El Niño, makean veden ja viljelysmaan ehtyminen, merenpinnan nousu, sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen, ilmastopakolaisuus, Golfvirran muutokset, Jumala ompi linnamme -virren veisaaminen ilmastoneuvottelijoille ja ilmastonmuutoksen hukkuminen julkisuudessa pienempien kriisien ja kohujen alle.

Kantelija on ollut yhteydessä toimitukseen ja pyytänyt virheiden korjausta. Toimitus on vstannut, että se ei oikaise kirjoittajan tulkintoja.

6028/SL/15

Kantelu kohdistuu kolumnissa seuraavaan virkkeeseen: ”Mitään parannusta ei kuitenkaan tapahtunut ennen kuin ilmastonmuutoksen voimistama kuiva ja kuuma El Niño -sääilmiö palasi tänä vuonna kuvioihin monen vuoden tauon jälkeen.” Tässä kolumnisti tekee kantelun mukaan selvän asiavirheen, koska ilmastonmuutoksen ei tiedetä voimistaneen El Niño -sääilmiötä. Asiaa on tutkittu, mutta mitään näyttöä tällaisesta kytkennästä ei ole.

Kantelija pyysi lehteä korjaamaan virheen. Toimituksen vastauksen mukaan virhe ei ole niin oleellinen, että se pitäisi korjata. Helsingin Sanomat viittasi WMO:n johtajan Michel Jarraudin epämääräiseen lausuntoon sekä yhteen tutkimukseen, jonka mukaan tietokonemallinnuksissa oli havaittu, että ilmastonmuutos saattaa joskus tulevaisuudessa vaikuttaa El Niñojen esiintymisfrekvenssiin – ei siis "voimistumiseen".

Kantelija täydensin oikaisupyyntöään keskeisen tutkimuksen tekijän Wenju Cain vastauksella. Sen mukaan lehdessä esitetty väite tämän vuoden El Niñon voimistumisesta ei voi perustua ainakaan tähän tutkimukseen – ja muita tutkimuksia sen enempää kirjoittaja itse kuin Helsingin Sanomatkaan ei ole maininnut väitteen tueksi. 

Toimitus kieltäytyi uudelleen oikaisusta, mutta ilmoitti yllättäen, että Helsingin Sanomat hake lisätietoa Ilmatieteen laitokselta. Kantelijan mielestä tämä oli Journalistin ohjeiden kiertämistä, koska virhe oli tehty eikä sitä voinut paikkailla hakemalla myöhästyneenä lisätietoa kolmansista lähteistä. Kantelija jätti kantelunsa 30.11. siinä uskossa, että lisätietoa ei tule, koska väitettä tukevaa evidenssiä ei ole. Ohjeiden mukaan virheellinen tieto on oikaistava viipymättä.

Suomen Ilmatieteen laitos ei kantelijan mukaan myöskään ole El Niño -ilmiön tutkijana merkittävä taho, mikä on täysin ymmärrettävää Suomen ja Tyynenmeren keskiosien maantieteellisen etäisyyden vuoksi.

Helsingin Sanomien vastaus 9.12.2015

Päätoimittaja Kaius Niemi kertoo, että Helsingin Sanomat vastaa kaikkiin kolmeen kolumnia koskevaan kanteluun samalla vastauksella, koska ne käsittelevät samoja Journalistin ohjeiden kohtia.

Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla julkaistussa kolumnissa kirjoittaja kuvaa omia kokemuksiaan Kohtuus vaarassa -seminaarista, jossa luontokuvaaja Jorma Luhta oli esitellyt Lapin luonnosta kertovia valokuviaan. Luontokuvaaja ”halusi näyttää, miten ilmastonmuutoksen merkit näkyvät pohjoisen arassa luonnossa”.  Luhta katsoo esimerkiksi suokukkojen, vesipääskyjen ja muiden palsasoilla viihtyvien lintulajien vähentyneen voimakkaasti.

Kolumnisti vertaa sulavia palsoja Siperian ikiroutaan. Sulaminen on hänen mukaansa vakava viesti ilmastonmuutoksen nopeasta etenemisestä. 

Kirjoituksen toisena konkreettisena esimerkkinä ovat palavat suot. Kolumnisti kertoo Indonesiassa riehuneista tulipaloista, ”joiden päästöt ovat kuukausien ajan olleet suurempia kuin kaikki Yhdysvaltain päästöt yhteensä”.  Kirjoittajan viesti on, että ”me olemme ensimmäinen sukupolvi, joka kokee ilmastonmuutoksen vaikutukset ja viimeinen, joka voi enää tehdä asialle mitään”.

Kolumnin ajankohtaisena pontimena oli pian alkamassa ollut Pariisin ilmastokokous, jossa tavoitellaan kattavaa kansainvälistä ilmastosopimusta. Kirjoittaja korostaa kokouksen tärkeyttä ja näkee toivoa ilmassa, jotta sopimus on mahdollista saada aikaan. Suuret sijoittajat ovat alkaneet vetäytyä fossiilisesta energiasta, ja valtiotkin ovat jo etukäteen tehneet sitoumuksia päästövähennyksiksi.

Kirjoittaja on laatinut tekstinsä tietoisena siitä, että ilmastonmuutos on kiistanalainen kysymys, jonka tieteellisistä perusteista vallitsee eriäviä näkemyksiä. Monet aihepiiriin liittyvät yksityiskohdat vaativat runsaasti lisätutkimusta, minkä käsityksen kolumnista tehdyt perusteelliset kantelut osaltaan vahvistavat.

Kantelija (6016/SL/15) lähestyi heti kolumnin julkaisun jälkeen toimitusta ”vastinekirjoitukseksi” tarkoitetulla tekstillään. Kirjoituksen ytimessä oli käsitys siitä, että kolumnisti oli ”hurmoshenkisesti pelotellut ilmastonmuutoksella”. Kantelijan mukaan arktiset suot toimivat lämpiminä aikoina toisin kuin kolumnisti esittää: ne pikemminkin sitovat kuin vapauttavat metaania.  Tilastot eivät kantelun mukaan tue liioin väitettä ääri-ilmiöiden lisääntymisestä, ja ilmastotekojen merkitys on olematon.

Helsingin Sanomat ei julkaissut Järvisen kirjoitusta, koska lehdellä ei ollut esimerkiksi vastineoikeuden puitteissa julkaisemiseen velvollisuutta. Pari päivää myöhemmin kantelija lähetti toimitukselle sähköpostin, jossa hän pyysi korjaamaan vastinetarjouksessaan esittämänsä ”asiavirheet”. 

Pääkirjoitustoimituksen esimies vastasi kantelijan oikaisupyyntöön todeten, ettei kolumnissa ollut sellaisia olennaisia asiavirheitä, jotka vaatisivat oikaisua. Runsaan tarjonnan vuoksi myöskään Järvisen mielipidekirjoitusta ei päätetty julkaista, mikä kantelijalle myös kerrottiin.

Kantelija (6025/SL/15) toimitti lehdelle oikaisupyynnön, jossa hän kiinnitti huomiota lukuisiin tekstin kohtiin, joissa hän näki asiavirheitä. Hän tarjoutui myös kirjoittamaan aiheesta ”vastineen”.  Kantelija perää pitkässä listassaan tieteellisiä perusteita kuten tilastollisia todisteita tai tutkimusviitteitä useisiin tekstikohtiin, kuten muun muassa tietoihin palsasoiden sulamisesta.  Indonesian metsäpaloja ei hänkään kiistä, mutta muistuttaa palojen johtuvan pitkälti biopolttoaineeksi tarvittavan palmuöljyn viljelyn lisääntymisestä. 

Helsingin Sanomat vastasi kantelijalle todeten, ettei kolumnissa ollut oikaisua vaativia olennaisia asiavirheitä. Sen sijaan kyse on enemmänkin näkemyseroista ja eri lähdetietoihin nojaamisesta. Hänelle tarjottiin myös mahdollisuutta kirjoittaa aiheesta lehteen tiivis mielipidekirjoitus.

Kantelija (6028/SL/15) vaati lehteä oikaisemaan kolumnissa esiintyneen tiedon ilmastonmuutoksen ja El Niño -ilmiön välisestä yhteydestä.  Hän oli kysynyt erikseen asiasta Australian ympäristökeskuksen tutkijalta Wenju Cailta, jonka mukaan ”ei voida sanoa”, että vuoden 2015 El Niño olisi aiheutunut tai voimistunut ilmastonmuutoksen vuoksi.

Kantelijalle tarjottiin Kaius Niemen vastauksen mukaan mahdollisuutta mielipidekirjoitukseen. Oikaisua lehti ei katsonut aiheelliseksi, koska kyse on tulkinnanvaraisesta tiedosta – ei selvästä ja olennaisesta asiavirheestä.

Päätoimittaja katsoo, että kirjoittaja käsitteli kolumnissaan ajankohtaista, poliittisesti mielipiteitä jakavaa ja siten kiistanalaista kysymystä. Maailmassa vallitsee näkemyseroista ja osin ristiriitaisista tutkimustiedoista huolimatta varsin suuri konsensus ilmastomuutoksen olemassaolosta. Olennaista tässä on muistuttaa siitä, että kirjoittaja käsittelee aihetta kolumnistin vapaudella. Tämä antaa kolumnistille tekstissään vapauksia tulkintoihin, omiin, tosiasioihin nojaaviin näkemyksiin ja uutistekstiä vapaampaan lähteytykseen esimerkiksi tutkimustietojen osalta. 

Niemen mielestä median tehtävänä on käsitellä ilmastomuutosta informatiivisin ja ymmärrettävin käsittein. Kyse ei ole faktojen sivuuttamisesta, vaan erittäin monimutkaisten ja epävarmojenkin tutkimustietojen, oletusten ja mallinnosten kiteytyksestä niin, että lukijalle syntyy edes ilmiön suurista linjoista ja keskeisistä syy-seuraus-suhteista ymmärrettävä kuva. 

Niin Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan kuin Yhdysvaltain valtamerten- ja ilmastontutkimuslaitos NOAA:n mukaan viime vuosi oli maailmassa lämpimämpi kuin kertaakaan tilastoidussa historiassa.  Niemi muistuttaa, että Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan vuodesta 2015 saattaa tulla kaikkien aikojen lämpimin. Lukuisissa tieteellisissä raporteissa ja aihetta käsittelevissä uutisissa on todettu muun muassa sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen. Kelvollisen viljelysmaan ja makean veden ehtymistä voidaan kiistatta pitää uhkina ihmiskunnalle. 

Ilmastonmuutos on paitsi tiedettä myös politiikkaa. Myös siihen liittyvä keskustelu on väistämättä poliittisesti latautunutta. Eri koulukunnat löytävät myös tarkoitusperiinsä parhaiten soveltuvaa dataa näkemystensä perusteiksi. Kun kolumnisti pyrkii tarjoamaan lukijalle yleiskuvan kehityksestä, jää yksityiskohdissa varmasti kritiikille alttiita kohtia. Tutkimustiedon nyansseihin ja erilaisiin aikasarjoihin vetoaminen ei kuitenkaan tee ilmastonmuutosta käsitellyttä kolumnia tai sen yksittäisiä luonnehdintoja virheellisiksi, ideologisesti värittyneiksi tai liioitteleviksi.

Kantelijat ovat puuttuneet erityisesti El Ninõ -ilmiön ja ilmastonmuutoksen väliseen yhteyteen, johon kolumnisti viittaa. Ilmatieteen järjestö WMO:n arvion mukaan El Ninõ -ilmiö on kuluvana vuonna pahin yli 15 vuoteen. Järjestön pääsihteerin Michel Jarraudin lausunnon mukaan ilmiön voimistuminen on yhteydessä meren pintaveden lämpötilan nousuun. El Niño itsessään ei ole ilmastonmuutoksen synnyttämä, mutta se voi yhdessä ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen kanssa vaikuttaa tavalla, jota ei vielä täysin tunneta. Kyse on päätoimittaja Niemen mukaan ilmiöiden vuorovaikutuksesta ja niiden muutoksesta. Myös Nature Climate Change -julkaisun artikkelissa kerrotaan mallinnoksista, joiden mukaan El Ninõn esiintymistiheys voi kasvaa ilmaston lämpenemisen takia.

Sään ääri-ilmiöiden esiintymisestä on käytössä varsin kiistatonta tietoa. Ääri-ilmiöiden, kuten tulvien, kuivuuden, metsäpalojen ja myrskyjen lisääntymiseen viittasi muun muassa Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas HS:n haastattelussa (20.9.2015).  Taalas siirtyy WMO:n pääsihteeriksi 1.1.2016.

Helsingin Sanomat katsoo, että kolumnistin esittämälle luonnehdinnalle ”ilmastomuutoksen voimistama kuiva ja kuuma El Niño -sääilmiö” on riittävät, tuoreimpiin tutkimuslinjoihin nojaavat perusteet.  Vaikka kyse on oletuksista ja mallinnoksista, on kirjoittajalla ollut kaikki syyt pitää näkemystä luotettavana. Näin siitä huolimatta, että tutkijoilla ei ole kantelijan (6028/SL/15) peräämää yksiselitteistä, mitattavaa todistusaineistoa maapallon lämpenemisen vaikutuksesta vuoden 2015 El Niñoon. Kolumnin tekstikokonaisuuden kannalta tämä lause ei myöskään ollut kolumnin keskeinen tai perustava väite.

Lapissa nähtävien ilmastomuutoksen vaikutuksen osalta kolumnisti on niin ikään pyrkinyt tarkistamaan tiedot. Valokuvaaja Jorma Luhdan taltioimien kokemusten osalta kuvaukset ovat selkeästi lähteytettyjä ja kontekstoituja. Esimerkiksi pohjoisten suolintujen vähenemisen osalta kirjoittaja haastatteli myös Helsingin yliopiston professoria, Luonnontieteellisen keskusmuseon johtajaa Leif Schulmania, joka on tutkinut palsasoita. Palsasoiden sulamisen osalta tilanteesta on kerrottu esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen julkaisemassa Ilmasto-oppaassa, jonka yhteydestä löytyy myös laaja tieteellisten lähdeviitteiden luettelo.

Indonesian metsäpaloja ei esimerkiksi kantelijakaan (6025/SL/15) kiistä. Palojen syiden osalta kyse on kantelijan omista mielipiteistä, ei asiavirheiden korjauksesta. Ihmisten ilmastotietoisuuden ja Pariisin ilmastoneuvottelijoiden saattelun osalta kolumnin viestit olivat selkeästi kolumnistin näkemyksiä. Kantelijoilla on täysi vapaus olla asioista eri mieltä. Oikaisun aiheita kanteluissa viitatut tekstikohdat eivät päätoimittajan vastauksen mukaan synnytä.

Ilmastotekojen eli muutosta jarruttavien toimenpiteiden välttämättömyydestä kolumnistin näkemykset ovat yhtäpitäviä WMO:n pääsihteerin Michel Jarraudin lausunnon kanssa. ”Kasvihuonekaasupäästöt, jotka aiheuttavat ilmastonmuutoksen, voivat olla hallittavissa. Meillä on tarvittava tieto ja työkalut, jotta voimme toimia. Meillä on mahdollisuus. Tulevilla sukupolvilla ei ole”, Jarraud totesi marraskuussa järjestön lehdistötiedotteen mukaan.

Helsingin Sanomat katsoo kolumnin perustuneen luotettavana pidettyyn tietoon. Kirjoituksessa ei ole oleellisia, korjausta vaativia asiavirheitä. Kyse ei ole uutisjutusta, vaan kolumnista, jossa tyylilaji on vapaampi ja jossa voidaan esittää myös kolumnistin omia näkemyksiä. Verrattuna tavanomaiseen uutistekstiin kolumni on lehtikirjoitusten lajityyppinä keskustelevampi ja nojaa kirjoittajan omiin näkemyksiin. Päätoimittaja Niemi muistuttaa myös, että ilmastonmuutoksen tutkimus on tieteenhaarana vahvasti politisoitunut, ja monista peruskysymyksistä ei ole löydettävissä koko tiedemaailmaakaan tyydyttävää aukotonta, yhtä ja ainoaa totuutta.

Toimitus on Niemen mukaan vastannut saamiinsa oikaisupyyntöihin asiallisesti ja viipymättä. Oikaisupyyntöjen esittäjille on esitetty perustellut vastaukset. Automaattista oikeutta oman kannanoton julki saamiseen ei kirjoitus kantelijoiden osalta ole synnyttänyt.

Niemi katsoo, että kantelun kohteena olevassa asiassa on toimittu Journalistin ohjeiden ja hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Kirjoittaja ja HS ovat pyrkineet totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, harjoittaneet riittävää lähdekritiikkiä sekä pyrkineet muutenkin tarkistamaan esitetyt tiedot hyvän journalistisen tavan mukaisesti. 

Ratkaisu

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Helsingin Sanomien kolumnisti käsitteli ilmastonmuutosta ja sen näkyviä merkkejä sekä vaikutuksia. Kirjoittajan mielestä ilmasto lämpenee ja vaikuttaa luontoon ja sitä kautta ihmisen oloihin. Kirjoittajan mukaan muun muassa ikiroudassa olevien turvekumpareiden eli palsojen sulaminen on vakava viesti ilmastonmuutoksen nopeasta etenemisestä. Kolumnisti on myös sitä mieltä, että ilmastonmuutos on voimistanut kuivaa ja kuumaa El Niño -sääilmiötä. Kantelijoiden mukaan kolumnistin väittämät olivat suurelta osin olennaisia asiavirheitä, jotka lehden olisi pitänyt heidän pyyntöjensä perusteella korjata. Lehti ei julkaissut oikaisua.

Kolumni on mielipidekirjoitus, jossa kirjoittaja käsittelee yleensä ajankohtaisia asioita omasta näkökulmastaan. Kirjoittajan tulkinnat ja arviot tekevät kolumnista persoonallisen. Kolumnin ilmaisutapa voi olla yksinkertaistava ja kärjekäskin, mutta se ei vapauta kirjoittajaa ja julkaisijaa noudattamasta Journalistin ohjeita. 

Kantelija (6016/SL/15) lähetti päätoimittajalle vastineeksi kutsumansa mielipidekirjoituksen, jota lehti ei julkaissut. Tämän jälkeen kantelija lähestyi toimitusta nimeämällä aikaisemman mielipidekirjoituksensa oikaisupyynnöksi ja vaati edelleen kirjoituksensa julkaisemista.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että kantelussa ei ollut kyse virheenkorjauspyynnöstä, vaan kantelijan Helsingin Sanomille tarjoamasta mielipidekirjoituksesta. Päätoimittajalla on oikeus päättää, mitä hän julkaisee tai jättää julkaisematta, joten toimitus saattoi journalistisen päätösvaltansa perusteella hylätä sille tarjotun poleemisen kirjoituksen.

Lehden ja kantelijoiden välillä on ollut näkemysero ilmastonmuutoksesta ja sen syistä. Julkisen sanan neuvosto ei lähde erotuomariksi, vaan arvioi tässä vain toimituksen toimintaa Journalistin ohjeiden perusteella.

Kantelijat (6025/SL/15 ja 6028/SL/15) yksilöivät kolumnista joitakin kohtia, joita he pitivät olennaisina asiavirheinä. Neuvoston mielestä ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä, vaan kantelijat olivat eri mieltä kuin kolumnisti. Koska kyse oli tulkinnanvaraisista näkemyseroista, Helsingin Sanomille ei voinut syntyä velvollisuutta julkaista oikaisuja. Siitä huolimatta lehti tarjosi kahdelle kantelijalle mahdollisuutta kommentoida kolumnia. Kantelijat eivät tarttuneet tarjoukseen.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun teki:

Puheenjohtaja Risto Uimonen

Tämä päätös on avattu 2870 kertaa