Vapauttava 6513/SL/17
Helsingin Sanomat

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti käsitteli laajasti samaan konserniin kuuluvaa sarjakuvalehteä ja sen hahmoja. Jutut eivät olleet mainosmaisia. Konserniyhteydestä ei ollut erillisiä mainintoja, mutta lehtien yhteinen historia tuli selvästi esiin juttujen sisällössä. Lasten sivujen jutuissa konserniyhteyden mainitseminen olisi ollut suositeltavaa. Vapauttava äänin 11 – 1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6435/SL/16
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kulttuurihenkilön muistokirjoituksen. Lukijoilla oli oikeus saada tietää tunnetun henkilön kuolemasta, vaikka vainajaa ei ollut vielä virallisesti tunnistettu eikä omaiseen ollut oltu yhteydessä.

Vapauttava 6379/SL/16
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, konserniyhteys

Lehti julkaisi kolumnin, jossa esitettiin kärjekkäitä tulkintoja venäläismediasta. Oikaisun jälkeen juttuun ei jäänyt asiavirheitä. Jutussa ei myöskään ollut välttämätöntä tuoda esiin lehden konserniyhteyttä jutussa mainittuun esitutkintaan.

Vapauttava 6354/SL/16
Helsingin Sanomat

Verkkoarkistot

Lehti kertoi taloyhtiön ja asukkaan kiistasta. Jutuista selvisi turvakiellossa olleen asukkaan osoite. Lehti poisti tietoja verkkolehdestä mutta ei näköislehdestä. 

Langettava 6295/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys, virheen korjaus

Lehti kertoi, että tutkimuslaitos on aloittamassa uuden selvityksen tiedevilpistä. Jutussa käytettiin virheellisesti termiä ”läpimurtotapaus”, joka antoi väärän kuvan jutussa käsitellystä tutkimuksesta. Lehti ei pyydettäessä oikaissut tietoja.

Vapauttava 6287/SL/16
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, lasten esiintyminen mediassa, otsikko

Lehti käsitteli tunnettua rokotusten vastustajaa, vaikka tämä ei suostunut haastatteluun. Juttu ei loukannut hänen tai hänen lapsensa yksityiselämän suojaa. Lapsesta julkaistiin mahdollisimman vähän tunnistamiseen johtavia tietoja. Tiedoilla oli suuri yhteiskunnallinen merkitys.

Vapauttava 6278/SL/16
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti kertoi televisiossa esitettävästä dokumentista. Jutussa oli epätarkkuus, jonka lehti oikaisi verkkosivuillaan mutta ei printtilehdessä. Kyse ei kuitenkaan ollut olennaisesta asiavirheestä.

Langettava 6277/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys

Lehti kertoi tiedevilppiä selvittäneistä raporteista. Lehti antoi lukijoilleen virheellisen kuvan selvitysten sisällöstä, eikä oikaissut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 6157/SL/16
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu, valokuva, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi valokuvan Brysselin terrori-iskussa loukkaantuneista kahdesta ihmisestä. Julkaisemisella oli yhteiskunnallista merkitystä eikä se rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.

Vapauttava 6146/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys, kuvan harhaanjohtava käyttö, virheen korjaus, oma kannanotto

Lehti kertoi tiedevilppiepäilystä ja sen selvittämisestä valtion tutkimuslaitoksessa. Jutuissa esitettiin yksipuolisia tulkintoja, ja vilppiepäilyt kohdistuivat yhteen tutkijaan. Pelkkien epäilyjenkin käsitteleminen oli yhteiskunnallisesti merkittävää ja perusteltua. Vapauttava äänin 10-2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6112/SL/16
Helsingin Sanomat

Kuvan harhaanjohtava käyttö, oma kannanotto

Lehti kertoi tiedevilppiepäilystä ja sen selvittämisestä valtion tutkimuslaitoksessa. Lehdelle ei muodostunut velvollisuutta julkaista omaa kannanottoa tutkijalta, joka oli osallistunut yhteen mainituista tutkimuksista mutta jonka nimeä jutussa ei mainittu.

Vapauttava 6016/SL/15, 6025/SL/15, 6028/SL/15
Helsingin Sanomat

Oikeat tiedot, virheen korjaus

Lehti julkaisi kolumnin, jossa kirjoittaja käsitteli ilmastonmuutosta. Tekstissä ei ollut olennaisia asiavirheitä, vaan kyse oli kiistanalaisista näkemyksistä.

Vapauttava 5937/SL/15
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikoksen uhri

Helsingin Sanomat uutisoi laajassa jutussa kansalaisaktivistiin kohdistuneesta vainoamisesta ja häirinnästä sekä pelottelukäynneistä hänen kodissaan. Jutusta kävi ilmi kodin sijainti ja siinä oli mainintoja aktivistin puolisosta ja perheestä. Lehti ja kantelija neuvottelivat jutun verkkoversioiden poistamisesta.

Langettava 5835/SL/15, 5836/SL/15
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti julkaisi kartan, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti korjasi virheen seuraavan päivän lehdessä lyhyellä oikaisutekstillä. Korjaus oli tulkinnanvarainen eikä sen huomioarvo vastannut virheen vakavuutta.

Vapauttava 5797A-M/SL/15
Helsingin Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti pyysi lukijoilta pilkkanimiä virolaisista ja järjesti saamiensa ehdotusten perusteella lukijoilleen äänestyksen parhaista nimityksistä. Lehti osoitti huonoa harkintaa, mutta pakinanomaisessa tekstissä voi sananvapauden nimissä julkaista myös ironisia luonnehdintoja. Lisäksi lehti poisti jutun verkosta ja päätoimittaja pyysi anteeksi lukijoilta. Äänestyspäätös 6–4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 5794/SL/15
Helsingin Sanomat

Yksityiselämän suoja

Helsingin Sanomat julkaisi verkkosivullaan kontaktipalveluhuijauksesta kertovan jutun kuvituksena tunnistettavan kuvan yksityishenkilöstä. Hänellä ei ollut asian kanssa mitään tekemistä. Lehti poisti kuvan jutun yhteydestä kantelijan pyynnöstä, mutta ei poistanut sitä postauksestaan Facebook-sivullaan. 

Vapauttava 5769/SL/15
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen

Lehti kertoi koulukiusatun henkilökohtaisista kokemuksista. Juttu oli kuvitettu haastatellun vanhassa koulussa, joka mainittiin nimeltä. Koulun henkilökunta ei joutunut niin kielteiseen julkisuuteen, että siitä olisi syntynyt velvoite samanaikaiseen kuulemiseen tai oman kannanoton julkaisemiseen.

Vapauttava 5708/SL/15
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi tiedesivuillaan tekstin, jossa liikuttiin toden ja sepitteen rajamailla. Tekstin tyylistä oli kuitenkin pääteltävissä, että kyse ei ollut tieteelliseksi tarkoitetusta uutisesta.

Vapauttava 5694/SL/14
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus

Lehti julkaisi henkilöhaastattelun, jossa haastateltava kertoi perintöveron määräytymisestä omassa perheessään. Lehdellä oli oikeus julkaista epätarkkuuksista huolimatta haastateltavan kertomus, joka liittyi yhteiskunnassa käytävään perintöverokeskusteluun. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 5623/SL/14
Helsingin Sanomat

Piilomainonta, toimittajan asema

Lehden julkaisemassa blogipostauksessa kehuttiin mainosmaisesti luksushotellia matkakohteena. Kirjoituksen kritiikittömyys ja kirjoittajan ylistävät kommentit vaaransivat sekä hänen että julkaisijan riippumattomuuden ja ammattietiikan.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 5937/SL/15

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Yksityisyyden suoja, rikoksen uhri

Ratkaistu: 9.3.2016

Helsingin Sanomat uutisoi laajassa jutussa kansalaisaktivistiin kohdistuneesta vainoamisesta ja häirinnästä sekä pelottelukäynneistä hänen kodissaan. Jutusta kävi ilmi kodin sijainti ja siinä oli mainintoja aktivistin puolisosta ja perheestä. Lehti ja kantelija neuvottelivat jutun verkkoversioiden poistamisesta.

Kantelu 8.5.2015

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomissa ja sen verkkopalvelussa 23.8.2016 suomeksi ja englanniksi julkaistuun juttuun ”Helsinkiläinen verkkoaktivisti: Venäjän tiedustelu on käynyt salaa kodissani”.

http://www.hs.fi/sunnuntai/a1440127945366

http://www.hs.fi/sunnuntai/a1440295938024

Jutussa kerrotaan haastatellun ja tämän perheen kokemasta, useita vuosia kestäneestä häirinnästä, pelottelusta ja seuraamisesta.

Kantelija on haastatellun entinen puoliso, joka on jutussa kerrottujen tapahtumien aikana asunut jutussa kuvaillussa asunnossa, joka on ollut hänen kotinsa useita vuosia.

Kantelijan mukaan asiasta oli tärkeää kertoa, mutta hän olisi halunnut lehden rajaavan juttunsa koskemaan vain hänen puolisonsa kokemuksia tämän toimistolla.

Kantelijan mukaan juttu tehtiin vastoin hänen tahtoaan. Kantelija kertoo, että jutun kirjoittaja puhelinkeskustelussa oli kuitenkin luvannut olla mainitsematta häntä ja hänen lapsiaan jutussa ja noudattavansa hienotunteisuutta asian käsittelyssä niin, ettei siitä aiheudu haittaa tai kärsimystä haastateltavan läheisille. Kantelijan mukaan Helsingin Sanomat kuitenkin julkaisi tietoja, jotka loukkaavat hänen yksityisyydensuojaansa. 

Kantelija katsoo olevansa perheineen arkaluonteisen rikoksen uhri ja hänen mukaansa hänen mainitsemisensa nimettömänäkin johtaa tunnistamiseen. Kantelija katsoo, että jutussa kerrottiin hänen kotinsa sijainti niin tarkasti, että se ja tiedot kodissa tapahtuneista asioista ovat kantelijan mukaan aiheuttaneet hänelle ja hänen lähipiirilleen kärsimystä ja vaikeuttaneet myös hänen ammattinsa harjoittamista luottamukseen perustuvassa psykoterapeutin ammatissa. Kantelijalla on myös ollut vastaanotto asunnossaan.

Kantelija kertoo kieltäytyneensä useista asiaa koskevista haastattelupyynnöistä. Hänen mukaansa asiasta ei tee julkista se, että tapahtumista on kerrottu amerikkalaisen Harper´s Magazinen 6.8.2016 julkaisemassa blogissa, jossa käsitellään Suomen tilannetta Venäjän naapurivaltiona. 

http://harpers.org/blog/2015/08/perfect-compromise/

Kantelija vaati ensi Helsingin Sanomia poistamaan verkkopalvelustaan jutun molemmat versiot. Kantelijan mukaan asiasta käytiin pitkiä neuvotteluja. Lehti olisi suostunut niiden jälkeen poistamaan jutusta yhteensä noin 20 riviä tekstiä, jos kantelija olisi kirjallisesti sitoutunut pidättäytymään kantelun tekemisestä Julkisen sanan neuvostolle. Siihen kantelija ei suostunut. Kantelija olettaa, että Helsingin Sanomat on toiminnallaan tähdännyt siihen, että hän luopuisi oikeudestaan saattaa asia JSN:n tarkastelun kohteeksi. 

Helsingin Sanomien vastaus 9.2.2016

Päätoimittaja Kaius Niemi katsoo, että artikkeli on käsitellyt yhteiskunnallisesti merkittävää ja haasteellista aihetta, josta yleisöllä on oikeus saada laajasti tietoa. ”Maamme kansalaisiin kohdistuvaa seurantaa tai perheisiin kohdistuvaa häirintää on voitava käsitellä avoimesti julkisuudessa.”

”HS:n mukaan niin artikkelin aiheen käsittelyssä kuin artikkelin julkaisun jälkikäteiseen arviointiin tai artikkelin jälkikäteisen korjaamiseen tai muuttamiseen liittyvissä kysymyksissä korostuu Journalistin ohjeiden kohta 1 ja erityisesti kohdan 2 jälkimmäinen lause: journalistista päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. Ohjeiden kohdan 1 merkitys korostuu uutisaiheissa, joilla on erityistä yhteiskunnallista merkitystä esimerkiksi kansainvälisen tai lähialueiden kehityksen vuoksi.

Artikkelista ja sen taustalla olevista tapahtumista HS korostaa, että kyse on Suomen oloissa aivan poikkeuksellisista epäilyistä, vieraan vallan Suomen kansalaisiin Suomen maaperällä kohdistamasta häirinnästä ja vakoilusta. Artikkelin taustalla olevilla tapahtumilla on myös huomattavaa kansainvälistä yhteiskunnallista merkitystä ja journalistista uutisarvoa.”

HS toteaa, että jutussa haastateltu kantelijan puoliso on täysivaltainen henkilö päättämään omista asioistaan ja arvioimaan myös puolisonsa tai perheensä tilannetta mahdollisen uhan, kärsimyksen tai vahingon osalta. HS:llä on ollut täydet syyt uskoa, että haastateltava olisi myös ilmaissut huolensa, mikäli artikkelin julkaisu loukkaisi hänen puolisonsa tai perheenjäseniensä yksityiselämää tai aiheuttaisi heille vahinkoa, ottaen myös huomioon asian edellä kuvatun poikkeuksellisen yhteiskunnallisen merkityksen. Kantelijan puoliso on kertonut toimitukselle ennen artikkelin julkaisua pitävänsä kantelijan ajan tasalla, eikä ole ilmaissut toimitukselle mitään ongelmista. Toimituksella ei ole ollut syytä olettaa toisin jutuntekoprosessin aikana.

Päätoimittajan mukaan kantelijan kuvaamat asiat, ilmoitukset siitä, että kantelija ei salli artikkelissa mainittavan kantelijan tai hänen miehensä nimeä, lapsiaan, asuinpaikkaansa tai sitä, että artikkelin kuvaamat asiat ovat tapahtuneet kantelijan kodissa sekä kantajan etukäteiset kommentit artikkelin sisällöstä), ovat lähtökohtaisesti asioita, joiden julkistamisesta tai julkistamatta jättämisestä toimitus tekee ratkaisun sen jälkeen, kun se on punninnut kokonaisuutta journalistisista ja Journalistin ohjeiden näkökulmista.

Päätoimittajan mukaan toimitus joutuu yhteiskunnallisesti merkittävän asian uutisoinnissa harkitsemaan useita erilaisia tärkeitä näkökulmia, jotka ovat usein osaksi myös vastakkaisia. Itsenäisen päätösvallan säilyttääkseen toimitusten on oltava tavallista tarkempia kaikkia etu- tai jälkikäteisiä julkaistuun sisältöön liittyviä vaikuttamisyrityksiä kohtaan, varsinkin silloin kun kyseessä on yhteiskunnallisesti merkittävä ja tärkeä uutisaihe. 

Helsingin Sanomat katsoo toimineensa artikkelin valmistelussa ja artikkelin julkaisuun liittyvissä päätöksissä johdonmukaisesti, mukaan lukien harkinnassa jälkikäteisissä keskusteluissa kantelijan esiintuomien artikkelin digitaalisten versioiden poistamisvaatimusten osalta. 

Päätoimittajan mukaan toimitus on tuonut kantelijan kanssa käydyissä keskusteluissa johdonmukaisesti esiin sen, että alkuperäinen artikkeli on tehty Journalistin ohjeita noudattaen. Kuultuaan kantelijaa useita kertoja, HS on ollut valmis ottamaan huomioon asian inhimillisen puolen kantelijan mainitseman pitkäkestoisen digitaalisen jäljen osalta liitteessä kuvatulla tavalla. Kantelija on toivonut artikkelin digitaalisia versioita koskevien poistamisvaatimusten yhteydessä, että käsitellyn asian häntä tai hänen perhettään koskevat viittaukset eivät nousisi esiin vuosia myöhemmin internetin hakukoneiden kautta. Kantelija on myös tuonut toistuvasti esiin halunsa välttää asian jatkokäsittelyyn liittyvän julkisuuden.

Päätoimittajan mukaan on mahdollista, että uutisessa, jolla on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä, voi myös ns. lähipiiri altistua julkisuudelle silloin, kun on olemassa toimituksellisesti vahvat perustelut kertoa esimerkiksi siitä, millaisia asioita voi maassamme tapahtua tavalliselle perheelle. HS katsoo, että kantelijan esittämät alkuperäiset rajaukset artikkeliin olisivat johtaneet siihen, että kyseisten artikkelin osien kuvaamasta todellisuudesta ei yleisöllä olisi ollut oikeutta vastaanottaa tietoa, eikä siten aiheeseen liittyvä laajempi keskustelu saisi tarvittaessa mahdollisuutta.

Päätoimittajan mukaan HS ei pyrkinyt estämään kantelijalta mahdollisuutta saattaa asia JSN:n tarkasteluun, vaan pyrkimyksenä oli tarjota hänelle toiseksi vaihtoehdoksi kevyempi tie kohtuullisen lopputuloksen saavuttamiseen. Luottamuksellisen sovintoehdotuksen tavoitteena oli minimoida kantelijan asiassa kohtaama julkisuus kantelijan toiveen mukaisesti pitäen samalla kiinni toimituksen harkintavallasta. HS:n toimituksen näkökulmasta ratkaisu olisi varmistanut sen, ettei kertaalleen sovittua asiaa päädyttäisi myöhemmin käsittelemään muilla foorumeilla, myöskään kantelijan mahdollisten mielenmuutosten jälkeen. Luottamuksellisuudessa oli siten lisäksi kyse myös tarpeesta varmistaa toimituksen työrauha.

Ratkaisu

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

JO 34: Arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyys on suojattava, ellei sillä ole poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä.

Ote periaatelausumasta yksityiselämästä:

Neuvosto toteaa, että yksityiselämän suoja - josta on säännöstö myös rikoslaissa - koskee periaatteessa kaikkia kansalaisia. Se merkitsee yksilön oikeutta halutessaan pitää tietyt henkilökohtaiset asiansa poissa julkisuudesta. Tiedotusvälineiden kannalta se merkitsee sitä, ettei yksilön suojattuun piiriin kuuluvista asioista yleensä saa julkaista tietoja ilman hänen suostumustaan. Yksityiselämänä suojattavaa aluetta ei ole mahdollista määritellä täsmällisesti. Sen laajuus riippuu monista tekijöistä ja voi vaihdella samankin yksilön kohdalla. Lausuntopyynnössä tarkoitetun kysymyksen osalta erityistä merkitystä on henkilön aseman ja tiedotusvälineiden tehtävien tarkastelulla.

Helsingin Sanomien juttu kansalaisaktivistiin kohdistuneesta häirinnästä lähti liikkeelle amerikkalaisessa Harper´s Magazinessa aiemmin samassa kuussa julkaistusta jutusta, jossa kansalaisaktivisti useiden muiden haastateltujen joukossa kertoi itseensä kohdistuneesta vainosta ja vakoilusta. Helsingin Sanomat teki jutun aktivistin kokemuksista. Jutussa tuotiin esille yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa. 

Kantelija oli haastattelun aikana aktivistin puoliso. Hän on asunut häirinnän tapahtumavuosina asunnossa, joka kuvaillaan Helsingin Sanomien jutussa. Kantelija oli myös pitänyt terapiavastaanottoa kyseisessä asunnossa. Kantelija kokee olevansa rikoksen uhri, jonka yksityisyyden suojaa on jutulla rikottu, vaikka häntä ei mainita siinä nimeltä. Kantelijan mukaan kodin paikannettavuus aiheuttaa haittaa hänen luottamuksellisuuteen perustuvalle elinkeinolleen perheterapeuttina sekä hänen lapsilleen ja yksityiselämälleen. Kantelijan mukaan jutun tekemiseen olisi pitänyt pyytää hänen lupansa. 

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Helsingin Sanomien ei tarvinnut kysyä kantelijan lupaa jutun julkaisemiseen. Haastateltavalla oli oikeus kertoa asioistaan ja lehti noudatti hienotunteisuutta perheen muita jäseniä kohtaan. 

Helsingin Sanomien jutussaan julkaisemia tietoja haastateltavan asuinpaikasta ja perheestä ei ollut kuitenkaan julkaistu aiemmin. Jutussa kerrottiin haastateltavan ja hänen perheenä asuinpaikka ja kuvailtiin hänen kotiaan niin tarkasti, että se on paikannettavissa helposti. Jutussa oli myös viittauksia haastateltavan silloiseen puolisoon. Näitä asioita ei ollut mainittu Harper´s Magazinen jutussa.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että silloinkin kun henkilöä koskevan tiedon julkistaminen on perusteltua, sen ei tule ulottua pitemmälle kuin asian käsittelemiseksi on välttämätöntä. Tässä tapauksessa perheeseen ja kotiin kohdistuvan poliittisesti motivoidun häirinnän uutisoiminen oli sen yhteiskunnallisen merkityksen kannalta olennaista. Perheen asuinpaikan kuvailu niin, että se oli helposti tunnistettavissa ei kuitenkaan olisi ollut tarpeellista. 

Neuvosto ymmärtää kantelijan huolen asuinpaikkatietonsa paljastumisesta. Kyseessä ei kuitenkaan ole niin arkaluonteinen asia, että neuvosto antaisi siitä syystä kantelusta langettavan ratkaisun.

Neuvoston on kuitenkin vaikea ohittaa Helsingin Sanomien jutun jälkipuinnissa kantelijalle tekemää sopimusehdotusta, jossa lehti tarjoutui poistamaan noin 20 riviä jutun verkkoversioista, jos kantelija olisi muun muassa suostunut luopumaan oikeudestaan kannella lehdestä Julkisen sanan neuvostolle. Neuvosto piti tätä arveluttavana yrityksenä puuttua kantelijan oikeuteen hakea JSN:n ratkaisu, mutta neuvosto ymmärtää, että tämä on tapahtunut osana neuvotteluprosessia, jossa on pyritty molempia osapuolia tyydyttävään sovintoratkaisuun. Lehti ei myöskään ole tässä tapauksessa pyrkinyt puuttumaan itse kantelun käsittelyyn. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Heikki Kuutti, Venla Mäntysalo, Paula Paloranta, Heikki Valkama ja Juha Honkonen. 

Heikki Kuutin eriävä mielipide vapauttavan päätöksen perusteista:

Yhdyn neuvoston vapauttavaan päätökseen. Mielestäni neuvosto ei voi toimivaltansa puitteissa kuitenkaan ottaa kantaa kantelijan ja kantelun kohteena olevan toimituksen mahdollisiin keskinäisiin sopimuksiin tai niiden sisältöihin.

Tämä päätös on avattu 2057 kertaa