5932/SL/15

Langettava

Iltalehti julkaisi blogin, jossa kehuttiin kritiikittömästi yhtä kahvinkeitintä. Jutussa luvattiin arpoa keitin juttua kommentoineiden lukijoiden kesken. Yhteistyö keitinvalmistajan kanssa mainittiin vasta lopussa, tekstin sisällä. Tekstin sisältä avautui useita linkkejä myyjän sivulle. Kyseessä oli blogin muotoon kirjoitettu mainos. 

Kantelu 3.9.2015

Kantelu kohdistuu Iltalehden 1.9.2015 julkaisemaan blogiin Kahvi ja sen keitin.

http://blogit.iltalehti.fi/mari-moilanen/2015/09/01/kahvi-ja-sen-keitin/

Jutussa kehutaan yhtä kahvinkeitinmerkkiä kritiikittömästi ainoana mahdollisena kahvinkeittimenä. Jutun lopussa on lukijakilpailu, jossa arvotaan kyseinen kahvinkeitin osallistujien kesken. Blogin lopussa on teksti Yhteistyössä kahvinkeitinmerkin kanssa. Tuotteen nimi toimii linkkinä, josta avautuu sen valmistajan sivu, jossa on heti ostokehotus.

Kantelijan mukaan kyseessä on piilomainonta. Uutissisällön näköistä artikkelia ei ole selvästi merkitty mainokseksi. Raja on tarkoituksellisesti hämärretty. Jutun lopussa oleva yhteistyö-merkintä jää kantelijan mukaan monelta huomaamatta

Iltalehden vastaus 6.10.2015

Päätoimittaja Petri Hakalan mukaan kyseessä on toimituksen ulkopuolisen kirjoittajan blogi ja hänen omalla tahollaan sopimansa yhteistyökuvio. Blogi on toimituksessa rutiinitoimena nostettu Iltalehden etusivulle. Tässä vaiheessa on jäänyt huomaamatta, että kirjoitus sisältää kaupallista yhteistyötä.

Iltalehti on ohjeistanut ulkopuolisia bloggaajiaan kertomaan kaupallisesta yhteistyöstä selkeästi eli heti kirjoituksen alussa. Tältä osin kyseinen blogi ei ole noudattanut Iltalehden käytäntöä.

”Olemme muistuttaneet kaikkia osapuolia toimintatavoistamme ja varmistaneet prosessiemme toimivuutta.”

Ratkaisu

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Lausuma medialle mainonnan merkitsemisestä 2015

Iltalehden nettisivullaan julkaisemassa blogissa lehden ruokatoimittaja kehui kritiikittömästi ja mainosmaisesti nimeltä mainittua kahvinkeitintä. Blogista oli myös tehty nosto lehden verkkopalvelun etusivulle.

Bloggaaja kuvaili tekstissä omia kokemuksiaan ja mieltymyksiään, joihin kyseinen keitin sopi jopa värinsä vuoksi: ”Mutta (—-) kahvinkeitin on jotain aivan muuta. Se hehkuu aivan syötävän herkullisissa väreissä ja sitä katselee ihan mielikseen.”

”(¬—-) hehkuu ihastuttavissa väreissä. Nyt kysynkin heti kärkeen, että minkä värisellä laitteella sinä haluaisit kahviasi aamuisin keitellä? Heitä kommentti postauksen perään ja osallistut yhden, hemaisevan värisen keittimen arvontaan. Ties vaikka pian keittiössäsi pörisi turkoosi, vihreä, oranssi, keltainen, punainen tai liila (—-). Katso täältä värivalikoimaa.”

Keittimen nimi mainittiin postauksessa seitsemän kertaa ja siinä oli neljä linkkiä keittiminen valmistajan nettisivuille. Sen sijaan postausta ei ollut merkitty mainokseksi, kuten JSN:n ”Lausuma medialle mainonnan merkitsemisestä 2015” edellyttää.

Iltalehden julkaisema blogipostaus hämärsi markkinoinnin ja journalismin rajaa sekä oli omiaan heikentämään tiedonvälityksen uskottavuutta. Journalistin ohjeiden mukaan ”ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä”. Bloggaus tai mikään muukaan journalismin laji ei vapauta itsesääntelyyn sitoutuneita tiedotusvälineitä noudattamasta Journalistin ohjeita ja myös niiden piilomainontakohtaa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Jussi Lankinen, Marko Forss, Pasi Kivioja, Riitta Raatikainen, Niklas Vainio, Paula Paloranta, Seppo Määttänen ja Johanna Vehkoo.