Vapauttava 6513/SL/17
Helsingin Sanomat

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti käsitteli laajasti samaan konserniin kuuluvaa sarjakuvalehteä ja sen hahmoja. Jutut eivät olleet mainosmaisia. Konserniyhteydestä ei ollut erillisiä mainintoja, mutta lehtien yhteinen historia tuli selvästi esiin juttujen sisällössä. Lasten sivujen jutuissa konserniyhteyden mainitseminen olisi ollut suositeltavaa. Vapauttava äänin 11 – 1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6435/SL/16
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kulttuurihenkilön muistokirjoituksen. Lukijoilla oli oikeus saada tietää tunnetun henkilön kuolemasta, vaikka vainajaa ei ollut vielä virallisesti tunnistettu eikä omaiseen ollut oltu yhteydessä.

Vapauttava 6379/SL/16
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, konserniyhteys

Lehti julkaisi kolumnin, jossa esitettiin kärjekkäitä tulkintoja venäläismediasta. Oikaisun jälkeen juttuun ei jäänyt asiavirheitä. Jutussa ei myöskään ollut välttämätöntä tuoda esiin lehden konserniyhteyttä jutussa mainittuun esitutkintaan.

Vapauttava 6354/SL/16
Helsingin Sanomat

Verkkoarkistot

Lehti kertoi taloyhtiön ja asukkaan kiistasta. Jutuista selvisi turvakiellossa olleen asukkaan osoite. Lehti poisti tietoja verkkolehdestä mutta ei näköislehdestä. 

Langettava 6295/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys, virheen korjaus

Lehti kertoi, että tutkimuslaitos on aloittamassa uuden selvityksen tiedevilpistä. Jutussa käytettiin virheellisesti termiä ”läpimurtotapaus”, joka antoi väärän kuvan jutussa käsitellystä tutkimuksesta. Lehti ei pyydettäessä oikaissut tietoja.

Vapauttava 6287/SL/16
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, lasten esiintyminen mediassa, otsikko

Lehti käsitteli tunnettua rokotusten vastustajaa, vaikka tämä ei suostunut haastatteluun. Juttu ei loukannut hänen tai hänen lapsensa yksityiselämän suojaa. Lapsesta julkaistiin mahdollisimman vähän tunnistamiseen johtavia tietoja. Tiedoilla oli suuri yhteiskunnallinen merkitys.

Vapauttava 6278/SL/16
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti kertoi televisiossa esitettävästä dokumentista. Jutussa oli epätarkkuus, jonka lehti oikaisi verkkosivuillaan mutta ei printtilehdessä. Kyse ei kuitenkaan ollut olennaisesta asiavirheestä.

Langettava 6277/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys

Lehti kertoi tiedevilppiä selvittäneistä raporteista. Lehti antoi lukijoilleen virheellisen kuvan selvitysten sisällöstä, eikä oikaissut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 6157/SL/16
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu, valokuva, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi valokuvan Brysselin terrori-iskussa loukkaantuneista kahdesta ihmisestä. Julkaisemisella oli yhteiskunnallista merkitystä eikä se rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.

Vapauttava 6146/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys, kuvan harhaanjohtava käyttö, virheen korjaus, oma kannanotto

Lehti kertoi tiedevilppiepäilystä ja sen selvittämisestä valtion tutkimuslaitoksessa. Jutuissa esitettiin yksipuolisia tulkintoja, ja vilppiepäilyt kohdistuivat yhteen tutkijaan. Pelkkien epäilyjenkin käsitteleminen oli yhteiskunnallisesti merkittävää ja perusteltua. Vapauttava äänin 10-2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6112/SL/16
Helsingin Sanomat

Kuvan harhaanjohtava käyttö, oma kannanotto

Lehti kertoi tiedevilppiepäilystä ja sen selvittämisestä valtion tutkimuslaitoksessa. Lehdelle ei muodostunut velvollisuutta julkaista omaa kannanottoa tutkijalta, joka oli osallistunut yhteen mainituista tutkimuksista mutta jonka nimeä jutussa ei mainittu.

Vapauttava 6016/SL/15, 6025/SL/15, 6028/SL/15
Helsingin Sanomat

Oikeat tiedot, virheen korjaus

Lehti julkaisi kolumnin, jossa kirjoittaja käsitteli ilmastonmuutosta. Tekstissä ei ollut olennaisia asiavirheitä, vaan kyse oli kiistanalaisista näkemyksistä.

Vapauttava 5937/SL/15
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikoksen uhri

Helsingin Sanomat uutisoi laajassa jutussa kansalaisaktivistiin kohdistuneesta vainoamisesta ja häirinnästä sekä pelottelukäynneistä hänen kodissaan. Jutusta kävi ilmi kodin sijainti ja siinä oli mainintoja aktivistin puolisosta ja perheestä. Lehti ja kantelija neuvottelivat jutun verkkoversioiden poistamisesta.

Langettava 5835/SL/15, 5836/SL/15
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti julkaisi kartan, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti korjasi virheen seuraavan päivän lehdessä lyhyellä oikaisutekstillä. Korjaus oli tulkinnanvarainen eikä sen huomioarvo vastannut virheen vakavuutta.

Vapauttava 5797A-M/SL/15
Helsingin Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti pyysi lukijoilta pilkkanimiä virolaisista ja järjesti saamiensa ehdotusten perusteella lukijoilleen äänestyksen parhaista nimityksistä. Lehti osoitti huonoa harkintaa, mutta pakinanomaisessa tekstissä voi sananvapauden nimissä julkaista myös ironisia luonnehdintoja. Lisäksi lehti poisti jutun verkosta ja päätoimittaja pyysi anteeksi lukijoilta. Äänestyspäätös 6–4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 5794/SL/15
Helsingin Sanomat

Yksityiselämän suoja

Helsingin Sanomat julkaisi verkkosivullaan kontaktipalveluhuijauksesta kertovan jutun kuvituksena tunnistettavan kuvan yksityishenkilöstä. Hänellä ei ollut asian kanssa mitään tekemistä. Lehti poisti kuvan jutun yhteydestä kantelijan pyynnöstä, mutta ei poistanut sitä postauksestaan Facebook-sivullaan. 

Vapauttava 5769/SL/15
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen

Lehti kertoi koulukiusatun henkilökohtaisista kokemuksista. Juttu oli kuvitettu haastatellun vanhassa koulussa, joka mainittiin nimeltä. Koulun henkilökunta ei joutunut niin kielteiseen julkisuuteen, että siitä olisi syntynyt velvoite samanaikaiseen kuulemiseen tai oman kannanoton julkaisemiseen.

Vapauttava 5708/SL/15
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi tiedesivuillaan tekstin, jossa liikuttiin toden ja sepitteen rajamailla. Tekstin tyylistä oli kuitenkin pääteltävissä, että kyse ei ollut tieteelliseksi tarkoitetusta uutisesta.

Vapauttava 5694/SL/14
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus

Lehti julkaisi henkilöhaastattelun, jossa haastateltava kertoi perintöveron määräytymisestä omassa perheessään. Lehdellä oli oikeus julkaista epätarkkuuksista huolimatta haastateltavan kertomus, joka liittyi yhteiskunnassa käytävään perintöverokeskusteluun. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 5623/SL/14
Helsingin Sanomat

Piilomainonta, toimittajan asema

Lehden julkaisemassa blogipostauksessa kehuttiin mainosmaisesti luksushotellia matkakohteena. Kirjoituksen kritiikittömyys ja kirjoittajan ylistävät kommentit vaaransivat sekä hänen että julkaisijan riippumattomuuden ja ammattietiikan.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 5794/SL/15

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Yksityiselämän suoja

Ratkaistu: 23.9.2015

Helsingin Sanomat julkaisi verkkosivullaan kontaktipalveluhuijauksesta kertovan jutun kuvituksena tunnistettavan kuvan yksityishenkilöstä. Hänellä ei ollut asian kanssa mitään tekemistä. Lehti poisti kuvan jutun yhteydestä kantelijan pyynnöstä, mutta ei poistanut sitä postauksestaan Facebook-sivullaan. 

Kantelu 30.3.2015

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien hs.fi sivulla 29.3.2015 julkaistuun juttuun kontaktipalveluhuijauksesta. Jutun kuvituksena on älypuhelimen näyttö, jota selataan peukalolla. Peukalon alla on puolet kantelijan Facebook-profiilikuvasta, jota hän on käyttänyt myös Tinder-sovelluksessa.

Kantelija kertoo saaneensa asiasta lukuisia yhteydenottoja tuttaviltaan ja ystäviltään. Hän katsoo tulleensa asiattomasti liiteyksi Helsingin Sanomien juttuun ja se aiheutti hänelle mielipahaa.

Kantelija vetoaa Journalistin ohjeiden kohtaan 30, jonka mukaan kaikki, mikä on julkista ei ole aina julkaistavissa

Helsingin Sanomien vastaus 10.6.2015

Päätoimittaja Kaius Niemen mukaan Helsingin Sanomien uutinen Tinder-palveluun kohdistuneesta huijauksesta on ollut ajankohtainen ja yleisöä kiinnostava. Päätoimittajan mukaan on tavanomaista, että juttuja kuvitetaan yleisillä aihekuvilla, joilla ei ole suoraa tai täysimääräistä yhteyttä tekstiin. 

Kyseisen jutun kuvitus tehtiin päätoimittajan mukaan seuraavasti: toimittaja avasi Tinderin omilla tunnuksillaan, otti puhelimen käteensä ja käytti sovellusta peukalollaan, minkä kuvaaja kuvasi. 

Kuvaksi valittiin päätoimittajan mukaan otos, jossa oli vähiten tunnistettavuutta. Julkaistun kuvan päällä on kännykkää pitävä peukalo, kuvan henkilö ei katso kameraan ja kasvot näkyvät kuvasta vain osittain. Toimituksessa oli siten nimenomaan pyritty ratkaisuun, jossa kuva ei yksilöidy kehenkään. Mitään viittausta kuvan henkilöön ei ole. Jutusta tai asiayhteydestä ole tehtävissä johtopäätöstä, että kuvituksessa osittain näkyvä henkilö liittyisi juttuun millään tavoin.

Päätoimittaja kertoo, että kun kantelija otti kuvasta yhteyttä toimitukseen, toimitus arvioi, että ainakin teoriassa voisi olla mahdollista, että joku kantelijan profiilikuvan nähnyt saattaisi yhdistää kuvan kantelijaan. Koska kyse oli yleisluontoiseksi tarkoitetusta kuvituskuvasta eikä keskeisestä osasta kyseisen jutun sisältöä, toimitus poisti kuvan verkosta kantelijalle aiheutuneen mielipahan vuoksi. 

Päätoimittajan mukaan toimitus päätyi poistamaan kuvan edellä mainitusta syystä, eikä sen takia, että kuvan julkaisu olisi ollut ristiriidassa journalistin ohjeiden kanssa tai että Helsingin Sanomat olisi loukannut kantelijan yksityisyyttä. 

Päätoimittajan mukaan kuvassa ei ole mitään sellaista, mikä paljastaisi tietoja kantelijan yksityiselämästä tai loukkaisi sitä. Lisäksi Helsingin Sanomat katsoo, ettei henkilö ollut tunnistettavissa kuvasta etenkään laajemmalle yleisölle. Jutun aihe ei Helsingin Sanomien mukaan myöskään ollut vastaavalla tavalla arkaluonteinen kuin esimerkiksi JSN:n päätöksessä 5582/SL/14, jossa alaikäisen henkilön kuva oli liitetty alastonkuviakäsittelevään juttuun. 

Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat on käyttänyt kuvassa julkista profiilikuvaa tavalla, joka on tarkoitettu yleisluontoiseksi eikä yksilöitäväksi kehenkään. Vaikka kantelija ja osa hänen tuttavistaan on saattanut tunnistaa hänen kuvansa, se ei tarkoita että tunnistaminen olisi laajamuotoista, tai että se loukkaisi näissä olosuhteissa yksityisyyden suojaa. 

Päätoimittajan mukaan kuva on irrallinen kuvituskuva, eikä se liity itse jutun sisältöön millään tavalla. Lukijalle asiaa selventää se, että kuvaan ei viitata jutussa lainkaan, eikä kuva sisällä aiheeseen liittyvää kuvatekstiä.

Helsingin Sanomat ei anna jutussa ymmärtää, että kuvassa esiintyvä henkilö olisi joutunut huijauksen kohteeksi. Helsingin Sanomat ei näin ollen ole julkaissut henkilön yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia tietoja epäasiallisesti.

Ratkaisu

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

hs.fi-verkkosivulla julkaistussa jutussa kerrottiin hakkereista, jotka rakensivat netissä toimivaan Tinder-kontaktipalveluun naispuolisia valeprofiileja. Valeprofiilit yhdistivät miespuolisia palvelun käyttäjiä kontaktiin toistensa kanssa. 

Jutun yhteydessä julkaistiin kuvituskuva. Siinä näkyi kahden naispuolisen Tinder-käyttäjän profiilikuva. Kantelijan kasvoista näkyi puolet ja hän katsoi suoraan kameraan. Toinen kuvassa käytetyistä henkilöstä oli tehty tunnistamattomaksi. Kuvassa ei ollut kuvatekstiä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tässä päätöksessä otetaan kantaa journalistisen etiikan näkökulmasta uudenlaiseen tunnistettavuusongelmaan: mihin vedetään raja yksityisen ja julkisen aineiston välille Facebookissa, Tinderissä ja muissa niidenkaltaisissa sosiaalisen median yhteisöpalveluissa.  Esimerkiksi Tinder hyödyntää käyttäjiensä Facebook-profiileja, mistä syystä mahdollisesti yksityisiksi tarkoitetut tiedot voivat helposti levitä laajallekin. Toimitusten on tämän takia oltava aina erityisen tarkkoja hyödyntäessään yhteisöpalveluaineistoa jutuissaan ja kuvissaan.

Helsingin Sanomat käytti kuvituskuvana kantelijan Tinderissä julkaisemaa Facebook-profiilikuvaa. Vaikka toimitus oli yrittänyt tehdä kuvan tunnistamattomaksi, kantelija oli siitä tunnistettavissa lähi- ja tuttavapiirissään. Lisäksi ne, jotka olivat nähneet hänen Facebook- ja Tinder-profiilikuvansa, saattoivat helposti tunnistaa hänet. Neuvosto pitää mahdollisena, että kantelijan tunnistaneiden henkilöiden määrä voi olla huomattava, koska hänellä oli yli 500 Facebook-ystävää ja osa heistä on voinut jakaa kuvaa eteenpäin verkossa. Kantelun kohteena olevaa juttua ja kuvaa on jaettu myös Helsingin Sanomien Facebook-sivulta, jolla kuva oli vielä nähtävissä 15.9.2015.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat käytti harkitsemattomasti kantelijan kuvaa ja yhdisti hänet tarpeettomasti ikävään asiayhteyteen, johon hän ei liittynyt millään tavalla. Neuvosto pitää raskauttavana myös sitä, että Helsingin Sanomat jätti kantelijan kuvan Facebook-sivulleen, vaikka se oli poistanut kuvan kantelijan pyynnöstä nettisivultaan.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:

Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Kalle Heiskanen, Hannu Helineva, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Heikki Kuutti, Heli Kärkkäinen, Venla Mäntysalo, Seppo Määttänen ja Heikki Vento.

Tämä päätös on avattu 2291 kertaa