Vapauttava 6513/SL/17
Helsingin Sanomat

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti käsitteli laajasti samaan konserniin kuuluvaa sarjakuvalehteä ja sen hahmoja. Jutut eivät olleet mainosmaisia. Konserniyhteydestä ei ollut erillisiä mainintoja, mutta lehtien yhteinen historia tuli selvästi esiin juttujen sisällössä. Lasten sivujen jutuissa konserniyhteyden mainitseminen olisi ollut suositeltavaa. Vapauttava äänin 11 – 1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6435/SL/16
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kulttuurihenkilön muistokirjoituksen. Lukijoilla oli oikeus saada tietää tunnetun henkilön kuolemasta, vaikka vainajaa ei ollut vielä virallisesti tunnistettu eikä omaiseen ollut oltu yhteydessä.

Vapauttava 6379/SL/16
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, konserniyhteys

Lehti julkaisi kolumnin, jossa esitettiin kärjekkäitä tulkintoja venäläismediasta. Oikaisun jälkeen juttuun ei jäänyt asiavirheitä. Jutussa ei myöskään ollut välttämätöntä tuoda esiin lehden konserniyhteyttä jutussa mainittuun esitutkintaan.

Vapauttava 6354/SL/16
Helsingin Sanomat

Verkkoarkistot

Lehti kertoi taloyhtiön ja asukkaan kiistasta. Jutuista selvisi turvakiellossa olleen asukkaan osoite. Lehti poisti tietoja verkkolehdestä mutta ei näköislehdestä. 

Langettava 6295/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys, virheen korjaus

Lehti kertoi, että tutkimuslaitos on aloittamassa uuden selvityksen tiedevilpistä. Jutussa käytettiin virheellisesti termiä ”läpimurtotapaus”, joka antoi väärän kuvan jutussa käsitellystä tutkimuksesta. Lehti ei pyydettäessä oikaissut tietoja.

Vapauttava 6287/SL/16
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, lasten esiintyminen mediassa, otsikko

Lehti käsitteli tunnettua rokotusten vastustajaa, vaikka tämä ei suostunut haastatteluun. Juttu ei loukannut hänen tai hänen lapsensa yksityiselämän suojaa. Lapsesta julkaistiin mahdollisimman vähän tunnistamiseen johtavia tietoja. Tiedoilla oli suuri yhteiskunnallinen merkitys.

Vapauttava 6278/SL/16
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti kertoi televisiossa esitettävästä dokumentista. Jutussa oli epätarkkuus, jonka lehti oikaisi verkkosivuillaan mutta ei printtilehdessä. Kyse ei kuitenkaan ollut olennaisesta asiavirheestä.

Langettava 6277/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys

Lehti kertoi tiedevilppiä selvittäneistä raporteista. Lehti antoi lukijoilleen virheellisen kuvan selvitysten sisällöstä, eikä oikaissut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 6157/SL/16
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu, valokuva, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi valokuvan Brysselin terrori-iskussa loukkaantuneista kahdesta ihmisestä. Julkaisemisella oli yhteiskunnallista merkitystä eikä se rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.

Vapauttava 6146/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys, kuvan harhaanjohtava käyttö, virheen korjaus, oma kannanotto

Lehti kertoi tiedevilppiepäilystä ja sen selvittämisestä valtion tutkimuslaitoksessa. Jutuissa esitettiin yksipuolisia tulkintoja, ja vilppiepäilyt kohdistuivat yhteen tutkijaan. Pelkkien epäilyjenkin käsitteleminen oli yhteiskunnallisesti merkittävää ja perusteltua. Vapauttava äänin 10-2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6112/SL/16
Helsingin Sanomat

Kuvan harhaanjohtava käyttö, oma kannanotto

Lehti kertoi tiedevilppiepäilystä ja sen selvittämisestä valtion tutkimuslaitoksessa. Lehdelle ei muodostunut velvollisuutta julkaista omaa kannanottoa tutkijalta, joka oli osallistunut yhteen mainituista tutkimuksista mutta jonka nimeä jutussa ei mainittu.

Vapauttava 6016/SL/15, 6025/SL/15, 6028/SL/15
Helsingin Sanomat

Oikeat tiedot, virheen korjaus

Lehti julkaisi kolumnin, jossa kirjoittaja käsitteli ilmastonmuutosta. Tekstissä ei ollut olennaisia asiavirheitä, vaan kyse oli kiistanalaisista näkemyksistä.

Vapauttava 5937/SL/15
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikoksen uhri

Helsingin Sanomat uutisoi laajassa jutussa kansalaisaktivistiin kohdistuneesta vainoamisesta ja häirinnästä sekä pelottelukäynneistä hänen kodissaan. Jutusta kävi ilmi kodin sijainti ja siinä oli mainintoja aktivistin puolisosta ja perheestä. Lehti ja kantelija neuvottelivat jutun verkkoversioiden poistamisesta.

Langettava 5835/SL/15, 5836/SL/15
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti julkaisi kartan, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti korjasi virheen seuraavan päivän lehdessä lyhyellä oikaisutekstillä. Korjaus oli tulkinnanvarainen eikä sen huomioarvo vastannut virheen vakavuutta.

Vapauttava 5797A-M/SL/15
Helsingin Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti pyysi lukijoilta pilkkanimiä virolaisista ja järjesti saamiensa ehdotusten perusteella lukijoilleen äänestyksen parhaista nimityksistä. Lehti osoitti huonoa harkintaa, mutta pakinanomaisessa tekstissä voi sananvapauden nimissä julkaista myös ironisia luonnehdintoja. Lisäksi lehti poisti jutun verkosta ja päätoimittaja pyysi anteeksi lukijoilta. Äänestyspäätös 6–4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 5794/SL/15
Helsingin Sanomat

Yksityiselämän suoja

Helsingin Sanomat julkaisi verkkosivullaan kontaktipalveluhuijauksesta kertovan jutun kuvituksena tunnistettavan kuvan yksityishenkilöstä. Hänellä ei ollut asian kanssa mitään tekemistä. Lehti poisti kuvan jutun yhteydestä kantelijan pyynnöstä, mutta ei poistanut sitä postauksestaan Facebook-sivullaan. 

Vapauttava 5769/SL/15
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen

Lehti kertoi koulukiusatun henkilökohtaisista kokemuksista. Juttu oli kuvitettu haastatellun vanhassa koulussa, joka mainittiin nimeltä. Koulun henkilökunta ei joutunut niin kielteiseen julkisuuteen, että siitä olisi syntynyt velvoite samanaikaiseen kuulemiseen tai oman kannanoton julkaisemiseen.

Vapauttava 5708/SL/15
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi tiedesivuillaan tekstin, jossa liikuttiin toden ja sepitteen rajamailla. Tekstin tyylistä oli kuitenkin pääteltävissä, että kyse ei ollut tieteelliseksi tarkoitetusta uutisesta.

Vapauttava 5694/SL/14
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus

Lehti julkaisi henkilöhaastattelun, jossa haastateltava kertoi perintöveron määräytymisestä omassa perheessään. Lehdellä oli oikeus julkaista epätarkkuuksista huolimatta haastateltavan kertomus, joka liittyi yhteiskunnassa käytävään perintöverokeskusteluun. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 5623/SL/14
Helsingin Sanomat

Piilomainonta, toimittajan asema

Lehden julkaisemassa blogipostauksessa kehuttiin mainosmaisesti luksushotellia matkakohteena. Kirjoituksen kritiikittömyys ja kirjoittajan ylistävät kommentit vaaransivat sekä hänen että julkaisijan riippumattomuuden ja ammattietiikan.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 5708/SL/15

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys

Ratkaistu: 20.5.2015

Lehti julkaisi tiedesivuillaan tekstin, jossa liikuttiin toden ja sepitteen rajamailla. Tekstin tyylistä oli kuitenkin pääteltävissä, että kyse ei ollut tieteelliseksi tarkoitetusta uutisesta.

Kantelu 7.1.2015

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien Tiede-sivun Viikon eläin -palstalla 12.12.2014 julkaistuun ”Kusimanse hämmentää Tampereella”-juttuun. Kantelun mukaan uutisessa kerrotaan eläimestä, jonka nimi on toimittajan mukaan ”kusimanse”. Nisäkkäiden nimistötoimikunta, jonka oikea nimi on nisäkäsnimistötoimikunta, olisi jutun mukaan päätynyt vuonna 2008 suosittamaan kyseistä nimen käyttöä. Lukijoille synnytetään sellainen käsitys, että eläimen suomenkielinen nimi olisi nykyään ”kusimanse” ja että eläimen oikea nimi ”mango” olisi vanhentunut.

Niin kutsuttu nisäkäsnimistötoimikunta on yksityishenkilöiden oma-aloitteinen ryhmä, joka kutsuu itseään toimikunnaksi eli komissioksi. Kantelijan mukaan kyse ei ole julkisesti asetetusta toimikunnasta. Toimikunta pyrkii nimellään johtamaan suurta yleisöä harhaan ja synnyttämään sellaisen käsityksen, että ryhmällä olisi virallinen asema. Kantelun mukaan ryhmän kannanotot ovat ainoastaan esittäjiensä mielipiteitä. Kantelija arvelee, että osa niistä (esimerkiksi tikutaku, kusimanse, pomppuli ja rattu) ei ole tarkoitettukaan vakavasti otettaviksi.

Kantelija vetoaa Journalistin ohjeiden kohtiin, joissa edellytetään totuudenmukaista tiedonvälitystä, lähdekritiikkiä ja toden sekä sepitteen erottamista toisistaan. Journalistin ei pidä osallistua harhaanjohtavien mielikuvien ylläpitämiseen. Ainoastaan Kotimaisten kielten keskuksella on oikeus suomen kielen huoltoon ja suositusten esittämiseen. Se onkin kantelun mukaan arvioinut toimikunnan nimiehdotuksia ja suhtautunut niihin torjuvasti. Tätä ei jutussa kerrota.

Kantelijan mukaan lehti ei ole korjannut vääriä tietoja eikä artikkelin synnyttämiä totuudenvastaisia mielikuvia. Lehti ei myöskään ole julkaissut kantelijan mielipidekirjoitusta, jossa pyrittiin selostamaan todellinen asiaintila.

Helsingin Sanomien vastaus 7.4.2015

Päätoimittaja Kaius Niemi vastaa, että Viikon eläin on Helsingin Sanomien tiedesivuilla ilmestyvä tyyliltään kepeä palsta, jossa esitellään lyhyesti ja humoristisella tyylillä jokin eläin. Eläimestä kerrottavat asiat pitävät kepeästä kerrontatyylistä huolimatta paikkaansa. Toisin kuin kantelija antaa ymmärtää, nisäkäsnimistötoimikunta ei kuitenkaan ole mikä tahansa sattumanvarainen ihmisryhmä. Se on tiedeyhteisön itsensä perustama ja koostuu suomalaisen eläintieteellisen tutkimuksen konkareista ja kärkinimistä.
 
Nisäkäsnimistötoimikunnan vuonna 2008 laatiman eri lajien suomenkielisen nimistön käyttöä ovat osaltaan suositelleet alan johtavat suomalaiset tieteelliset yhdistykset, Suomen nisäkästieteellinen yhdistys sekä Suomalainen Biologian seura Vanamo, joka osaltaan koordinoi eliöryhmien suomenkielisen nimistön kehittämistä. Helsingin Sanomat pitääkin Niemen mukaan nimistöehdotusta painavana.
Nisäkkäiden nimiä ei Niemen vastauksen mukaan Suomessa virallisteta millään tavalla. Kielenhuoltoelimillä ei siten ole eläinten nimien suhteen mitään juridista tai lopullista määräysvaltaa, vaan ne antavat ainoastaan suosituksia. Suomen kielen lautakunnan torjuva kanta ei siten ole velvoittava, eikä esimerkiksi sanomalehti ole siten kielessään sidottu siihen. Toimikunta-nimen käyttö ei myöskään edellytä Suomessa minkään julkisen tahon ”virallista hyväksyntää”.

Samaten nisäkäsnimistötoimikunta on laatinut kusimansen nimestä vain suosituksen, kuten Helsingin Sanomat jutussa Niemen mukaan muotoileekin. Jutussa ei väitetä, että mango nimenä olisi poistunut käytöstä, tai että kyseessä olisi juridispohjainen linjaus. Kieli elää ja kehittyy. Sama koskee tieteen termejä. Eläinlajien nimet ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa monin paikoin. Kielen käyttäjät lopulta ratkaisevat, vakiintuuko jokin eläinlajien nimike elävään kieleen vai ei.

Päätoimittaja Niemi katsoo, että toimittaja on pyrkinyt palstan humoristisesta tyylistä huolimatta totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Samoin lukijat ovat voineet erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Lisäksi tiedon lähteeseen eli nisäkäsnimistötoimikuntaan on suhtauduttu Journalistin ohjeiden edellyttämällä kriittisyydellä.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Helsingin Sanomat julkaisi Tiede-sivustonsa Viikon eläin -palstalla tekstin, joka oli otsikoitu seuraavasti: ”Kusimanse hämmentää Tampereella”. Tekstin alussa jääkiekkoseura Tapparaa kehotettiin vaihtamaan kirveensä eläinhahmoon, koska kärppä, ilves ja pelikaanikin pärjäävät sarjassa paremmin. Kirjoittaja tarjosi seuran symboliksi mangoa eli kusimansea, joka on kaukaista sukua kissapedoille ja kärpille. Tämän jälkeen kirjoittaja kertoi kusimansen taustasta ja perusti tietonsa muun muassa nisäkäsnimistötoimikunnan tietoihin.

Julkisen sanan neuvoston mielestä kirjoittaja käytti pakinanomaisessa tekstissään sekä totuudellista että mielikuvituksen tuottamaa aineistoa. Tyyliltään teksti oli leikittelevä ja humoristinen, mikä kävi lukijalle riittävän selväksi heti alusta alkaen. Neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei sekoittanut totta ja tarua lukijaa harhauttavalla tavalla, vaikka teksti julkaistiinkin tiedesivuilla.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Eeva Ruotsalainen, Pasi Kivioja, Heikki Kuutti, Heli Kärkkäinen, Venla Mäntysalo, Heikki Valkama ja Salla Vuorikoski.

Tämä päätös on avattu 3638 kertaa