Vapauttava 6828/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa ystävät muistelivat kuollutta julkisuuden henkilöä. Jutussa, lehden kannessa tai lööpissä ei ollut tarpeen mainita tiedotusvälinettä, joka oli kertonut henkilön kuolemasta ensimmäisenä. 

Vapauttava 6827/MTV/18
MTV

Yksityisyyden suoja

MTV esitti televisiossa julkisuuden henkilöiden perhe-elämää heidän kotonaan esittelevän ohjelman. Osallistuessaan ohjelmaan julkisuuden henkilö otti riskin siitä, että asunnon sijainti saattaa käydä ohjelmasta ilmi.

Langettava 6757/MTV/18
MTV

Otsikko, muu esittely

MTV mainosti keskusteluohjelmaansa televisiossa kanavajuonnoilla, joissa väitettiin, että kantelija olisi yksi ohjelman vieraista. Väitteelle ei löytynyt ohjelman sisällöstä katetta.

Vapauttava 6496/AL/17
Suomen Kuvalehti

Journalistinen päätösvalta, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti kertoi jutussaan Asianajajaliiton tutkivan alkoholia työaikana nauttineen asianajajan toimia. Jutussa haastateltiin kirkkovaltuuston jäseniä, koska kyseinen asianajaja kuului kirkkovaltuustoon. Haastateltavien lausumia käytettiin totuudenmukaisesti. Asianajajaa ei tarvinnut kuulla samassa yhteydessä, koska kyseessä oli jatkojuttu, joka kommentoi aiempaa juttua, jossa häntä oli haastateltu. 

Langettava 5785/MTV/15
MTV3 Katsomo

Ihmisarvon kunnioittaminen

MTV3:n Katsomo-sivustolla mainostettiin keskusteluohjelmaa kansanryhmän etnistä alkuperää halventavalla väitteellä. Väitteen poistaminen ei riittänyt korjaamaan tapahtunutta vahinkoa.

Langettava 5659/SL/14
Iltalehti

Piilomainonta

Ilmoittaja julkaisi Iltalehden verkkosivulla tuottamaansa aineistoa, joka jäljitteli Iltalehden ulkoasua ja jutuntekotapaa. Sponsoroitu sisältö -merkintä ei riittänyt erottamaan ilmoitusta journalistisesta sisällöstä.

Langettava 5411/TV/14
MTV, Kymmenen uutiset

Virheen korjaus

STT:n tekemässä ja MTV:n julkaisemassa uutisessa oli olennainen virhe. Toimitus ei sitä korjannut kantelijan pyynnöstä ja STT:n oikaisusta huolimatta.  
   

Vapauttava 5284/SL/13
Helsingin Sanomat

Haastattelu

Lehti haastatteli entistä pitkäaikaisasunnotonta. Toimitus korjasi jutun virheet jälkikäteen. Neuvoston mielestä lehden olisi ollut reilua lähettää haastatellulle hänen sitaattinsa luettavaksi etukäteen. Se ei kuitenkaan rikkonut Journalistin ohjeita. 

Vapauttava 5282/TV/13
MTV3.fi

Haastattelu

Toimittaja haastatteli poliitikkoa tv-uutisissa ja kertoi myöhemmin verkossa julkaistussa kolumnissaan muun muassa haastatellun käyttäytymisestä haastattelutilanteessa. Menettelytapa ei loukannut haastatellun oikeuksia.

Vapauttava 5161/TV/13
MTV3.fi

Piilomainonta, konserniyhteys

Verkkosivulla julkaistiin uutinen saman konsernin elokuvapalvelusta. Sen sisältö oli osin kritiikitöntä, mutta konserniyhteys tehtiin lukijoille selväksi. Kysymys ei ollut piilomainonnasta. 

Langettava 5159/SL/13
Iltalehti

Otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietolähteen käyttö

Lehden lööppi ja etusivu kertoivat vauvan kuolleen rokotteen seurauksena. Jutusta ei löytynyt katetta väitteelle. 

Langettava 5149/TV/13
MTV3

Otsikko

Tv-kanavan teksti-tv:n uutisen otsikko "Tytöt ja media huono yhdistelmä" oli yleisluontoinen lausahdus. Jutussa ei ollut otsikon lupaamaa sisältöä, eikä teksti tarkentanut otsikkoa millään tavalla.

Vapauttava 4897/TV/12
MTV3, uutiset

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös nimen suojasta ja epäillyn asemasta. Kantelijan entisen sukunimen näyttäminen uutisen kuvituksessa ei paljastanut hänen nykyistä henkilöllisyyttään. Uutisesta kävi selvästi ilmi, että kyseessä oli vasta epäily.

Vapauttava 4872/TV/12
MTV3, 45 minuuttia

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös tietojen hankkimisesta ja haastattelusta. Jutussa kerrottiin laittomia ylitöitä tekevän taksinkuljettajan aiheuttamista riskeistä ja taksien valvontaan liittyvistä puutteista. Neuvoston mielestä haastattelut oli tehty asianmukaisesti eikä haastatteluaineistoa käytetty Journalistin ohjeiden vastaisesti.

Vapauttava 4837/TV/12
MTV3.fi

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös oikeita tietoja ja piilomainontaa koskevassa asiassa. Tv-kanava muokkasi nettiuutista kertomatta asiasta lukijoille. Kyse ei kuitenkaan ollut olennaisen asiavirheen korjauksesta, jolloin siitä olisi pakko kertoa. Viihdesivustolla julkaistu uutinen kertoi markkinointikampanjan aiheuttamasta hämmingistä, joten sille oli journalistiset perusteet.

Langettava 4767/TV/11
MTV3

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös piilomainontaa koskevassa asiassa. Maajussille morsian -ohjelmassa annettiin yhden elintarvikeyrityksen tuotteille silmiinpistävän paljon näkyvyyttä. Kysymys oli piilomainonnasta.

Langettava 4720/TV/11
MTV3

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös piilomainontaa ja toimittajan ammatillista asemaa koskevassa asiassa. Urheilutoimittajan esiintyminen tv-mainoksissa selostamansa autokilpailun mainoskatkoilla hämärsi kaupallisen ja toimituksellisen aineiston rajan. Myös journalistinen päätösvalta joutui kyseenalaiseen valoon.

Vapauttava 4692/SL/11
Satakunnan Kansa

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös arkaluonteisen rikoksen alaikäisen uhrin henkilöllisyyden suojaa koskevassa asiassa. Lehti saattoi kertoa alaikäisiin kohdistuvista rikosnimikkeistä poikkeuksellisen yksityiskohtaisesti, koska kysymyksessä oli yhteiskunnallisesti merkittävä rikosvyyhti.

Langettava 4669/TV/11
MTV3, Makuja

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös piilomainontaa koskevassa asiassa. MTV3.fi referoi nettisivuillaan karppaukseen kielteisesti suhtautunutta juttua. Samassa yhteydessä julkaistiin leipomon mainontaa. Kun mainoskampanja loppui, poistui juttukin yleisön saatavilta.

Vapauttava 4592B-G/YLE+SL+TV/11
Yle, Iltalehti, Ilta-Sanomat, MTV3, Helsingin Sanomat, Etelä-Suomen Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös sanan ”persu” käyttöä koskevassa asiassa. Neuvosto ei voi eikä halua kieltää yksittäistä sanaa. Sanaa on käytetty vailla halventavaa tai loukkaavaa tarkoitusta kantelijan esiin nostamissa tapauksissa.

<< 1 2 3 4 5 >> 

Langettava 5659/SL/14

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Piilomainonta

Ratkaistu: 25.3.2015

Ilmoittaja julkaisi Iltalehden verkkosivulla tuottamaansa aineistoa, joka jäljitteli Iltalehden ulkoasua ja jutuntekotapaa. Sponsoroitu sisältö -merkintä ei riittänyt erottamaan ilmoitusta journalistisesta sisällöstä.

Kantelu 20.11.2014

Kantelu kohdistuu Iltalehden nettisivulla 20.11.2014 julkaistuun juttuun otsikolla ”Esittelyssä: vuoden odotetuin automallisto”. Kantelijan mukaan lukijan kiinnostus herää heti: millä perusteella lehti on valinnut Volkswagenin vuoden odotetuimmaksi autoksi.

Kantelija ounastelee, että kyseessä ei kuitenkaan liene lehden toimituksellinen aineisto, sillä jutun yläpuolella lukee erillisessä laatikossa sponsoroitu sisältö.

Kantelijan mukaan juttu on taitettu samoin tekstityypein ja typografisin muotoiluin kuin sen ympärillä oleva aineisto. Aihetta tukee iso kuva, jossa on kuvateksti.

Kantelijan mielestä on olemassa vaara, että lukija sekoittaa mainoksen lehden toimitettuun sisältöön ja epäilee että siihen on pyrittykin, koska materiaali on taitettu samalla tavalla kuin verkkosivun muu sisältö.

Kantelijan mielestä kyseessä on piilomainonta.

Iltalehden vastaus 17.12.2014

Päätoimittaja Kari Kivelä toteaa, että yhä useampi yritys tuottaa osana tuotteidensa ja palveluidensa esittelyä toimintaympäristöönsä, asiakkaisiinsa tai palveluihinsa liittyvää sisältöä. Medioilta ja mainosvälineiltä nämä yritykset puolestaan ostavat päätoimittajan mukaan palveluja, joissa tuodaan esille yritysten itsensä tuottamaa sisältöä. Päätoimittajan mukaan yritykset näissä tapauksissa ostavat medialta muuta palvelua kuin tavanomaista kampanjamainontaa.

Päätoimittaja kertoo, että ns. natiivimainonta on yksi markkinoinnin muoto, jossa sisältöä tarjotaan samassa muodossa kuin sisältöä tarjoava media sitä tarjoaa, mutta samalla kuluttajalle tehdään selväksi, kuka on vastuussa viestistä. Päätoimittajan mukaan natiivimainonnassa erotetaan aina mainonnallinen viestintä toimituksellisesta sisällöstä.

Päätoimittajan mukaan Iltalehti on erotellut aineiston selvästi toimituksellisesta sisällöstä käyttämällä Sponsoroitu sisältö -tunnusta, tavaramerkin tunnusta ja mainostajan allekirjoitusta materiaalissa. Tapa on päätoimittajan mukaan yhtenäinen ja sitä noudattavat mm. New York Times, Huffington Post, Guardian tai Suomessa myös Sanoma Oy ja MTV3.

Päätoimittaja toteaa, että ilmoittaja käyttää aineistossaan samaa typografiaa kuin Iltalehti. Päätoimittajan mukaan tapa on yleisesti käytössä natiivimainonnassa. Hänen mukaansa sama tapa on ollut käytössä myös painetun median ns. advertoriaaleissa, joissa on voitu käyttää samaa ulkoasua kuin media, jossa se on julkaistu.

Päätoimittaja asettaa myös kyseenalaiseksi sen, voiko media kieltää joidenkin typografioiden käytön mainonnassaan. Päätoimittajan mukaan Iltalehden mainonnan ostamisen ehdot eivät edes anna oikeutta edellyttää, että mainonnan typografiaa olisi muutettava.

Ratkaisu

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Ote piilomainontalausumasta vuodelta 2013:

Tiedonvälityksen uskottavuutta turvataan tekemällä lukijoille, katsojille ja kuuntelijoille selväksi, missä kulkee journalismin ja kaupallisen sisällön välinen raja. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun ilmoituksille ja kaupalliselle yhteistyölle haetaan vakuuttavuutta journalistisia sisältöjä muistuttavilla ratkaisuilla.

Iltalehti julkaisi nettisivullaan ilmoittajan tuottamaa aineistoa, jossa käytettiin samoja fontteja ja samaa tyyliä kuin sitä ympäröivissä lehden omissa jutuissa. Aineiston yläpuolella palkissa oli teksti: Sponsoroitu sisältö. Sama teksti oli myös tekstin alussa.

Journalistin ohjeet edellyttävät, että toimitus pitää ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston rajan selvänä. Julkisen sanan neuvosto on toistuvasti korostanut, että lukijan on pystyttävä vaivattomasti erottamaan toimituksen tekemän tai tuottaman sisällön ja ulkopuolisten maksaman aineiston välinen raja. Tämä on neuvoston mielestä erityisen tärkeää journalismin uskottavuuden säilyttämiseksi varsinkin nyt, kun media kokeilee uusia yhteistyömuotoja ilmoittajien ja muiden yhteistyökumppaniensa kanssa ja kun mainostaja yrittää hyödyntää mediabrändien uskottavuutta uusilla tavoilla, esimerkiksi natiivimainonnalla.

Neuvosto on kiinnittänyt verkossa julkaistujen juttujen ja mainosten erottuvuuteen erityistä huomiota. Ratkaisuissa on korostettu, kuinka tärkeää se on tiedotusvälineiden luotettavuuden ja uskottavuuden kannalta. Aiheesta on järjestetty toimituksille opastukseksi kaksi seminaaria.

Pelkkä merkintä ”Sponsoroitu sisältö” ei kerro riittävän selkeästi yleisölle, että termin alla julkaistaan ilmoittajien tuottamaa maksettua sisältöä, jota ei tehdä journalistisin perustein. Neuvosto toteaa, että tässä tapauksessa sponsoroitu sisältö tarkoitti ilmoittajan ostamaa julkaisutilaa ja kaupallista sisältöä, joka olisi pitänyt erottaa journalistisesta sisällöstä ilman erehtymisen vaaraa.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Iltalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa sille huomautuksen.


Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Liina Matveinen, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Heikki Kuutti, Heli Kärkkäinen, Maria Kaisa Aula, Heikki Valkama ja Heikki Vento.

Tämä päätös on avattu 4893 kertaa