Vapauttava 6461/PL/17
Lapuan Sanomat

Haastattelu, kielteinen julkisuus, rikosepäillyn tunnistaminen

Paikallislehti haastatteli mökkikylän asukasta välikohtauksesta, jonka tämä oli itse tuonut julkisuuteen aiemmassa mielipidekirjoituksessaan. Haastateltavalle oli kerrottu, missä asiayhteydessä hänen lausumiaan käytetään. Haastateltavan asumisjärjestelyn luvallisuuden käsitteleminen oli asiayhteyden takia perusteltua, ja hän sai esittää oman näkemyksensä aiheesta jo samassa yhteydessä.

Vapauttava 6116/SL/16
Iltalehti

Lähdesuoja, lähdekritiikki, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi Suomeen tulleen turvapaikanhakijan anonyymin haastattelun pakomatkasta ja pakenemisen syistä. Päätoimittajan vastauksesta kävi ilmi, että lehti oli ollut lähdetietojen tarkastamisessa huolellinen.

Langettava 5603/YLE/14
Yle, Silminnäkijä

Samanaikainen kuuleminen

Kantelija joutui Yleisradion Silminnäkijässä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Yle laiminlöi samanaikaisen kuulemisen eikä kuullut kantelijaa jälkeenpäinkään. Lisäksi ohjelmassa käytettiin vanhentunutta tietoa, vaikka uudempaakin oli saatavissa.

Vapauttava 5352/SL/13
Helsingin Sanomat

Lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, uhrien hienotunteinen kohtelu

Lehden uutinen sisälsi lento-onnettomuuden silminnäkijöiden haastattelun. Eläkeläispariskunnan kokemukset olivat aitoja, vaikka ne saattoivatkin tuntua epäuskottavilta. Kokonaisuus hahmottui lukijalle muista jutuista.

Vapauttava 5247/YLE/13
Yle.fi, uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen

Yle Uutisten verkkosivuilla julkaistiin uutinen, jonka mukaan musiikkifestivaalin järjestysmiehet muun muassa potkivat yleisöä turva-aidan kaatumisen jälkeisessä tilanteessa. Uutinen perustui silminnäkijän kertomukseen. Festivaalijärjestäjää kuultiin samassa yhteydessä ja hän kiisti väitetyn järjestyksenvalvojien väkivallan.

Vapauttava 4245/YLE/10
Yle, TV2Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös oikeita tietoja, samanaikaista kuulemista ja haastattelua koskevassa asiassa. Silminnäkijän jaksossa suhtauduttiin kantelijaan kriittisesti, mutta sen edustajia kuultiin samanaikaisesti riittävän perusteellisesti.
Vapauttava 4193, 4199/YLE/09
Yle, TV2 SilminnäkijäJulkisen sanan neuvoston antama vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja lähteiden käyttöä koskevassa asiassa. Nimettömään lähteeseen perustuva väite on erittäin vakava, mutta neuvoston mielestä Ylellä oli omien selvitystensä perusteella riittävät perusteet väitteelle.
Vapauttava 3988/4/08
Nelonen Kauhajoen koulusurmaajan tallettamien videoiden esittäminen ei vaarantanut rikoksen uhrien hienovaraista kohtelua. Kanava ei myöskään luovuttanut journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. Päätös sisältää myös muita periaatteellisesti tärkeitä näkökohtia.
Vapauttava 3662/KL/06
AlueviestiKahdessa uutisessa kerrottiin epäilyistä, joiden mukaan etniseen vähemmistöön kuuluneet henkilöt olisivat ryöstäneet miehen ja kioskin. Molemmissa uutisissa yleisöä pyydettiin antamaan tapahtumista vihjeitä poliisille. Neuvosto korosti, että etnisen alkuperän kertominen edellyttää aina tarkkaa harkintaa, mutta näissä tapauksissa taustaa ei tuotu esiin halventavalla tavalla tai asiaankuulumattomasti. Vapauttava.
Langettava 3366/AL/04
Katso!Katso!-lehti julkaisi silminnäkijähavaintoihin perustuneen uutisen julkisen raittiuslupauksen tehneen kansanedustajan väitetystä alkoholinkäytöstä. Kannen otsikosta sai virheellisen vaikutelman, että kansanedustaja olisi myöntänyt juomisen. Lisäksi kannessa väitettiin varauksettomasti, että kansanedustaja oli ”retkahtanut”. Langettava.
Vapauttava 3251/SL/03
Ilta-SanomatIlta-Sanomat kertoi uutisessaan Unkarissa tapahtuneesta linja-auton ja junan yhteentörmäyksestä. Kantelu kohdistui kuvaan, jossa oli surmansa saaneiden turistien ruumiita. Kuvan julkaisemiselle oli riittävät journalistiset perusteet, ja uhrit olivat kuvasta vain vaikeasti tunnistettavissa. Vapauttava.
Vapauttava 3191/SL/02
Helsingin SanomatHelsingin Sanomat kertoi rikosuutisessaan ”arabimiesten” tekemistä maksuvälinepetoksista. Etnisen taustan mainitseminen oli neuvoston mielestä perusteltua muun muassa siksi, että kyse oli osittain ratkaisemattomasta rikossarjasta, jonka kaikkia uhreja ei ollut vielä tavoitettu. Uutisen ja siinä kerrottujen yksityiskohtien avulla he kykenivät yhdistämään rikokset niihin, joiden uhreiksi he olivat joutuneet. Vapauttava.
Vapauttava 3028/YLE/01
Yleisradio TV2
Vapauttava 2776/YLE/99
Yleisradio TV2Yleisradio esittämässä Silminnäkijä-ohjelmassa kerrottiin prostituutiosta norjalaisissa pikkukylissä. Kantelijan mökkikylä osoitettiin kartan "prostituutioreitiltä" muiden Finnmarkin paikkakuntien ohella. Ohjelmassa näytettiin kuvaa mökkikylästä, sen rakennuksista ja alueella olleista autoista. Lisäksi ohjelmassa näytettiin katkelmia kantelijan ja toimittajien välisestä keskustelusta. Ohjelman tekijät eivät tarvinneet erikseen lupaa rakennusten ja autojen kuvaamiseen tai kuvatun materiaalin esittämiseen. Myös haastattelusta kieltäytymisen sai näyttää, koska ohjelmassa käsitellyllä asialla oli yleistä merkitystä. Neuvoston mielestä ohjelmantekijöillä oli riittävät perusteet päätyä ohjelmassa esitettyyn näkemykseen. Yleisradion ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.
Vapauttava 2614/YLE/98
YLE, TV2TV 2:n Silminnäkijä-ohjelmassa tarkasteltiin kriittisesti lasten urheiluharrastusta. Keskustelua käytiin pääosin yleisellä, teoreettisella tasolla. Kautta ohjelman näytettiin kuvituksena urheilevia ja voimistelevia lapsia. Kantelijan poika näkyi kahdessa välähdyksessä, painiottelun tiimellyksessä ja ottelun jälkeen itkuisena haastateltavana. Nämä jaksot olivat peräisin arkistosta. Neuvosto totesi lähtökohtana olevan, että kerran annettu kuvauslupa kattaa kuvatun aineiston arkistokäytön. Välähdykset pienestä painijasta olivat itsessään hellyttäviä, eivätkä leimanneet pikkupoikaa tai hänen vanhempiaan. Kun myöskään ohjelmassa esitetyt kriittiset kommentit eivät kohdistuneet siinä esiintyneisiin lapsiin tai heidän vanhempiinsa, ei Ylen katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.
Vapauttava 2577/AL/97
IltalehtiIltalehti uutisoi kaupungin kadulla sattuneesta välikohtauksesta, jossa tunnettu viihdetaitelija oli silminnäkijöiden kertoman mukaan syyllistynyt väkivaltaiseen käytökseen sivullisia kohtaan. Taitelijan tunnettuisuuden huomioon ottaen neuvosto katsoi, että hänen yksityiselämänsä suoja ei ulottunut tällaiseen, julkisella paikalla sattuneeseen välikohtaukseen. Viihdetaitelija on lisäksi useissa eri tiedotusvälineissä kertonut yksityiselämästään, joten hänen yksityiselämänsä suoja on voimakkaasti kaventunut. Lehti tarjosi hyvän journalistisen tavan mukaisesti hänelle mahdollisuutta kertoa omat näkemyksensä tapahtuneesta. Viihdetaitelija katsoi myös, että lehden valokuvaaja oli rikkonut hänen kotirauhaansa kuvaamalla keittiön ikkunan läpi asuntoon. Lehti kiisti tämän, eikä neuvosto voinut osapuolten ristiriitaisten kertomusten vuoksi ottaa kantaa asiaan. Lehden uutisoinnin ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Langettava 5603/YLE/14

Vastaaja: Yle, Silminnäkijä

Asia: Samanaikainen kuuleminen

Ratkaistu: 25.2.2015

Kantelija joutui Yleisradion Silminnäkijässä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Yle laiminlöi samanaikaisen kuulemisen eikä kuullut kantelijaa jälkeenpäinkään. Lisäksi ohjelmassa käytettiin vanhentunutta tietoa, vaikka uudempaakin oli saatavissa.

Kantelu 26.9.2014

Kantelu kohdistuu Yleisradion TV2:ssa 18.9.2014 esitettyyn Silminnäkijä-ohjelman jaksoon ”Ruplakeitto”. Kantelijayritys pitää ohjelmassa esitettyjä väitteitä harhaanjohtavina ja väärinä. Jutussa on kerrottu rahanpesusta ja jutun kuvituksena on käytetty kantelijan kylpylätyömaata ja loma-asuntoja. Yhtiön nimi näkyy kuvissa. Samalla luodaan kuva, että asunnot lojuvat tyhjillään ja annetaan ymmärtää, että siihen liittyy jotain epäilyttävää. Väitteet rahanpesusta ja muusta rikollisesta toiminnasta kantelija kokee erittäin loukkaavina.

Kantelun mukaan työt kylpylätyömaalla käynnistyivät elokuun lopussa pihatöillä ja syyskuussa aloitettiin kaikki muut työvaiheet. Parhaillaan (26.9.2014) työmaalla on lähes kymmenen miestä töissä. Rakennustyömaan viranomaisluvat ovat kunnossa ja sopimukset kaikkien kohteen rakentamiseen osallistuvien kanssa on tehty.

Työt olivat kantelijan mukaan keskeytyneinä kevättalvella 2014 useamman kuukauden pääurakoitsijan konkurssin takia. Silminnäkijän kuvat on otettu kesällä aikaan, jolloin uuden rakennusorganisaation kasaus oli käynnissä, eikä sopimuksia töiden jatkamisesta ollut vielä tehty. Työmaamme pihamaalla ei kantelijan mukaan ”ruostu hotelliin tilattuja koneita”, vaan kyseessä ovat kylpylän toiseen kerrokseen rakennustöiden jatkuessa asennettavat ilmanvaihtokoneet.

Ruplakeitto -ohjelma on aiheuttanut kantelijalle runsaasti negatiivista julkisuutta ja yrityksen liiketoiminnalle selvää vahinkoa. Kantelija ihmettelee, miksi yhtiöön ei oltu yhteydessä missään vaiheessa. Yle ei pyytänyt kuvauslupaa eikä kertonut, että juttua ollaan tekemässä. Se on selvästi vastoin hyvää journalistista tapaa, jonka mukaan erittäin kielteiseen julkisuuteen joutuvaa pitäisi kuulla samassa yhteydessä.

Yleisradio on hylännyt kantelijan oikaisuvaatimuksen. Kantelija ei ole vaatinut vastineen eli oman kannanoton julkaisemista.

Yleisradion vastaus 20.10.2014

Päätoimittaja Atte Jääskeläinen vastaa, että Ylen Silminnäkijä-ohjelma käsitteli jaksossaan Ruplakeitto (ensiesitys 18.9.2014 Yle TV2) mekanismia, jolla venäläinen raha kulkeutuu euroalueelle. Osa rahasta on normaalia sijoitus- ja liiketoimintaa. Osan alkuperä on kysymyksenalainen, eikä sitä pystytä selvittämään Suomen viranomaistoimin.

Huoli rahanpesusta on kansainvälinen. Hiljattain OCCRP (Organized Crime and Corrpution Reporting Project) paljasti, miten moldovalais-latvialaisen rahanvaihtojärjestelmän kautta kulki vuodessa 400 miljoonan euron arvosta jäljittämättömiä ruplia ulos Venäjältä. Silminnäkijä-ohjelmassa kerrottiin toisesta merkittävästä reitistä, niin sanotusta Tallinnan haarasta. Osa tästä rahasta päätyy suomalaiseen elinkeinoelämään. Erityisesti on kasvanut venäläisessä omistuksessa olevien lomakohteiden määrä.

Paikallisesti monet hankkeet ovat herättäneet keskustelua, sillä venäläisessä omistuksessa olevia kohteita on jäänyt tyhjilleen tai rakennustyöt ovat pysähtyneet. Heitteille jääneiden kiinteistöjen ns. haamuomistajat aiheuttavat monin paikoin ongelmia paikallisviranomaisille.

Laajan ja monimutkaisen ilmiön käsittelyssä on Jääskeläisen mielestä journalistisesti perusteltua havainnollistaa sitä myös yksittäistapausten kautta. Ohjelman yksi esimerkki venäläisomistuksessa olevasta kohteesta oli Zander Port Oy:n omistama kylpylä-hotellihanke. Sen aiempi pääurakoitsija United Construction Finland ajautui konkurssiin vuoden 2014 keväänä. Konkurssi johti viranomaistutkintaan. Tapauksella on yleistä merkitystä erityisesti siksi, että kyseinen hanke on saanut myös yhteiskunnan tukea.

Juttua varten oli saatu luottamuksellista tietoa yhtiön sisäisestä rahaliikenteestä ja kirjeenvaihdosta. Tietojen varmistamiseksi toimittaja kävi havainnoimassa tilannetta paikan päällä 18.8.2014. Paikkaan oli päätoimittajan mukaan avoin pääsy. Rakennustoiminta oli lopetettu koko alueella, ilmastointilaitteita oli taivasalla. Lomakylä näytti autiolta lukuun ottamatta yhtä Suomen rekisterissä olevaa henkilöautoa. Toimittaja ja kuvaaja eivät tarkoituksella pitäneet vierailun aikana kiirettä, koska tavallisesti vastaavissa tilanteissa varsin nopeasti joku tulee tiedustelemaan ulkopuolisten vierailun tarkoitusta ja näin asianomaisiin saadaan yhteys. Nyt ketään ei näkynyt missään vaiheessa.

Jääskeläisen mukaan toimittaja yritti samaan aikaan tavoittaa puhelimitse Zander Port Oy:n johtoa heidän internetissä antamansa numeron kautta 18.8.2014 ja 19.8.2014. Vastausta ei saatu. Koska pääurakoitsija oli asetettu konkurssiin, työmaa seisoi, eikä yhtiön edustajiin saatu yhteyttä puhelimitse, syntyi vahva vaikutelma siitä, että yrityksellä ei ollut toimintaa käynnissä.

Vaikka tiedossamme oli yksityiskohtaista tietoa kyseisestä hankkeesta, Yle ei Jääskeläisen mukaan kertonut niitä ohjelmassa kovin laajasti, koska ohjelman tarkoitus oli kertoa laajemmin ruplanvaihtojärjestelmästä, ei yksittäisen yrityksen toiminnasta. Kyseinen lomakohde oli pienessä roolissa, mutta siitä huolimatta Yle piti huolta samanaikaisesta kuulemisesta ja tietojen oikeellisuuden tarkistamisesta.

Ohjelma eteni editointiin, joka valmistui 5.9.2014. Ohjelman ennakkotiedote lehdistölle julkaistiin 10.9.2014. Seuraavana päivänä 11.9.2014 Zander Port Oy tiedotti, että työmaa on käynnistynyt uudelleen. Yhtiö ilmoitti poikkeuksellisesti itse ryhtyvänsä pääurakoitsijaksi. Rakennustyöt alkoivat Jääskeläisen vastauksen mukaan siis yllättäen uudelleen tilanteessa, jossa ohjelma oli jo teknisesti viimeisteltynä lähetysjärjestelmässä ja sisällöltään valmis.
 
Silminnäkijä kuuluu ajankohtaisdokumenttien ohjelmatyyppiin, joka edellyttää valmistumista hyvissä ajoin ennen ohjelman lähettämistä. Ohjelmat perustuvat kuvaus- ja editointihetken tilanteiseen, ja dokumenttityyppisessä tuotannossa ei pystytä kertomaan viime hetken tietoja. Niitä on päätoimittajan mukaan kuitenkin seurattu päivittäistuotannossa, joten yleisön tietoon on saatettu Ylen uutisissa 12.9.2014 kylpylän rakentamisen jatkuminen.

Ohjelman esittämisen jälkeen Zander Port Oy esitti 26.9.2014 oikaisupyynnön, jossa oli lueteltu viisi asiakohtaa. Jääskeläinen vastasi yhtiölle 1.10.2014, että Zander Port Oy:n esittämät vaatimukset eivät antaneet aihetta oikaisuun.

Ratkaisu

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeenpäin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

Yleisradion TV 2:ssa esitetty Silminnäkijän jakso ”Ruplakeitto” kertoi rahanpesusta, kuittikaupasta, veronkierrosta ja yhteiskunnan tukien väärinkäytöstä. Kantelijayritys mainittiin ja näytettiin ohjelmassa nimeltä. Sen rakennuskohteita käytettiin runsaasti kuvituksena. Yrityksen edustajaa ei kuultu ohjelmassa. Toimittaja ei myöskään kertonut katselijoille, oliko yrityksen johtoa yritetty tavoittaa. Osa ohjelmassa esitetyistä tiedoista oli vanhentunutta. Yleisradiolla oli tieto tästä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että kantelijayritys joutui siitä esitettyjen tietojen ja ohjelman kokonaisuuden vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kantelijan lisäksi ohjelmassa mainittiin ohimennen vain eräs toinen yritys nimeltä. Kantelijayritys oli näkyvästi esillä omalla nimellään, ja sen rakennuskohteita käytettiin laajasti kuvituksena. Tämän vuoksi kielteinen julkisuus leimasi nimenomaan kantelijan, vaikka ohjelmassa käytiin epäkohtia läpi laajasti ja ennen kaikkea yleisellä tasolla.

Yleisradion olisikin pitänyt kuulla kantelijaa samassa yhteydessä. Mikäli kantelijan edustajia ei yrityksistä huolimatta ollut tavoitettu, tästä olisi pitänyt informoida katsojia. Myös jälkikäteinen kuuleminen olisi ollut mahdollista viimeistään siinä vaiheessa, kun kantelija oli yhteydessä Yleisradioon.

Neuvosto pitää raskauttavana seikkana sitä, että Yle esitti ohjelman, vaikka se tiesi jakson sisältävän kantelijan kannalta epäedullista, vanhentunutta tietoa. Siitä olisi voinut kertoa katselijoille ohjelman esittämisen yhteydessä. Tämä olisi ollut omiaan lieventämään erittäin kielteistä julkisuutta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio TV 2 on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa sille huomautuksen.


Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Katariina Anttila, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Pasi Kivioja, Niklas Vainio, Heli Kärkkäinen, Venla Mäntysalo, ja Heikki Vento.

Tämä päätös on avattu 2845 kertaa