Vapauttava 5694/SL/14
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus

Lehti julkaisi henkilöhaastattelun, jossa haastateltava kertoi perintöveron määräytymisestä omassa perheessään. Lehdellä oli oikeus julkaista epätarkkuuksista huolimatta haastateltavan kertomus, joka liittyi yhteiskunnassa käytävään perintöverokeskusteluun. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 5618/SL/14
Iltalehti

Virheen korjaus

Lehti sekoitti talousuutisessaan julkisten menojen osuuden ja suhteen bruttokansantuotteesta. Toimitus ei korjannut virhettä, vaikka kantelija sitä pyysi.

Langettava 5571/SL/14
Helsingin Uutiset

Virheen korjaaminen

Lehden kolumnisti kirjoitti, että julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta on pian 60 prosenttia. Virhettä ei korjattu pyynnöstä huolimatta.

Langettava 5571/SL/14

Vastaaja: Helsingin Uutiset

Asia: Virheen korjaaminen

Ratkaistu: 13.11.2014

Lehden kolumnisti kirjoitti, että julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta on pian 60 prosenttia. Virhettä ei korjattu pyynnöstä huolimatta.

Kantelu 26.8.2014

Kantelu kohdistuu Helsingin Uutisissa 9.8.2014 julkaistuun kolumniin "Hallitsematon itsepetos”.
http://www.helsinginuutiset.fi/blogi/231073-hallitsematon-itsepetos

Tekstissä käsitellään julkisia menoja ja bruttokansantuotetta. Kantelijan mukaan kolumnin lause ”Julkiset menot ovat pian 60 prosenttia kansantuotteesta” johtaa kansantalouden tilinpidon peruskäsitteitä tuntemattoman lukijan virheelliseen käsitykseen bruttokansantuotteen koostumuksesta. Kantelija huomauttaa, että bruttokansantuote, eli tuotannon arvoa kuvaava kansantuote ei koostu julkisista ja yksityisistä menoista vaan yksityisestä ja julkisesta arvonlisäyksestä.

Kantelijan viittaa http://tietotrenditblogi.stat.fi/mag/article/51/

Kantelija pyysi sähköpostitse toimitusta korjaamaan perättömän tiedon, mutta kantelijan viesteihin ei reagoitu.


Helsingin Uutisten vastaus 22.9.2014

Päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä vetoaa kolumnin kirjoittajan asiantuntemukseen ja siihen, että julkisen sektorin koon vertailemisesta bruttokansantuotteeseen on tullut päätoimittajan mukaan yleinen ja hyväksytty tapa.

Päätoimittaja viittaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savelan kahteen kirjoitukseen vuodelta 2002 sekä Uudessa Suomessa 15.1.2014 julkaistuun uutiseen presidentti Sauli Niinistön twiittauksesta. Sekä presidentti että yliaktuaari muotoilivat ajatuksensa samoin kuin Helsingin Uutisten kolumnisti.

Päätoimittajan mukaan ei ole kyse tahallisuudesta eivätkä kaikki yllämainitut, mukaan lukien lehden kolumnisti, syyllisty väärän tiedon välittämiseen. Päätoimittajan mukaan kyseessä on julkisten menojen suuruuden vertaaminen bruttokansantuotteeseen. Samalla tavalla päätoimittajan mukaan ”voidaan verrata Helsingin Stadionin tornin olevan 22 prosenttia Eiffel-tornin korkeudesta”. Tämä on päätoimittajan mukaan vakiintunut tapa esittää erilaisia kokoluokkia.

Päätoimittaja katsoo, että kolumnistin kirjoituksessa ei ollut eikä ole mitään korjattavaa, koska kyseessä on kantelijan mielipide asiasta.


Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

Lehden kolumnissa väitettiin, että julkiset menot ovat pian 60 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Lehti ei korjannut virhettä kantelijan pyynnöstä huolimatta.

Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun 27.1.2014 kirjoituksessaan ”Miten mitata julkisen sektorin kokoa” Tilastokeskuksen Tieto&trendi  -asiantuntijalehdessä http://tietotrenditblogi.stat.fi/mag/article/51/. Samassa julkaisussa  asiasta kirjoitti myös Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savela, johon myös päätoimittaja viittaa,  artikkelissaan  13.12.2013.http://tietotrenditblogi.stat.fi/julkiset-menot-ja-viel%C3%A4-isommat-yksityiset/
Yliaktuaari Savela toteaa, että ”Tarkkaan ottaen on harhaanjohtavaa sanoa, että julkisten menojen osuus bkt:stä olisi 57 prosenttia, koska bkt ei koostu julkisista ja yksityisistä menoista. Bruttokansantuote koostuu yksityisestä ja julkisesta arvonlisäyksestä. Viime vuonna julkinen sektori tuotti 20 prosenttia bruttokansantuotteesta ja yksityinen sektori 80 prosenttia.

Yliaktuaari muistuttaa vielä, että ”Kun verrataan julkisia menoja bruttokansantuotteeseen, on kyse kahden tunnusluvun suhteesta, ei osuudesta.”

Julkisen sanan neuvoston mielestä bruttokansantuotetta ja julkisia menoa käsiteltäessä suhteen ja
 -osuuden sekoittaminen toisiinsa, kuten kolumnissa tapahtui, antaa yleisölle väärän kuvan asioiden mittasuhteista. Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta on noin 20 prosenttia ja niiden suhde bruttokansantuotteeseen melkein 60 prosenttia.Kyseessä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata viimeistään silloin, kun sitä pyydettiin. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Uutiset on rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Jyrki Huotari, Timo Huovinen, Ulla Järvi, Riitta Kalliokoski, Pasi Kivioja, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen, Heikki Valkama ja Salla Vuorikoski.

Tämä päätös on avattu 8006 kertaa