Vapauttava 6887/SL/18
Kauppalehti

Virheen korjaus, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi verkkosivujensa yritystietosivulla tietoja yrityksestä. Tiedot päivittyivät sivuille viranomaislähteistä. Vaikka kyse oli toimituksellisesta aineistosta, tiedotusvälineen oli perusteltua ohjata korjauspyyntö ensisijaisesti viranomaiselle. Tässä tapauksessa lehden verkkosivulla ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 6734/SL/17
Kauppalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli kriittisesti verotusta koskevia tuomioistuinratkaisuja. Jutussa haastateltu asianajaja oli edustanut jutussa käsitellyn riidan osapuolta. Tätä ei tuotu esille jutussa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6709/AL/17
Seura

Yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan veropetosepäilystä, joka kohdistui suuren suomalaiskonsernin omistajaan. Henkilö oli jutusta tunnistettavissa. Se oli perusteltua henkilön aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

 

Langettava 6484/SL/17
Kauppalehti

Tietojen tarkistaminen, lainaaminen, otsikko, virheen korjaus

Talouslehti kertoi tutkijoiden olevan varmoja, että äskettäin havaitut radiosignaalit olisivat avaruusolentojen lähettämiä. Tiedot perustuivat toisen käden lähteeseen, jota oli referoitu virheellisesti ja harhaanjohtavasti, ja jota ei ollut merkitty selvästi lähteeksi.

Vapauttava 6353/SL/16
Aamulehti

Virheen korjaus

Verkkolehden juttu käsitteli Talvivaaran yrityssaneerausohjelmaa. Jutussa käytettiin yrityssaneerauksen käsitettä epämääräisesti, mutta se ei ollut olennainen asiavirhe. 

Langettava 6271/SL/16
Kauppalehti

Piilomainonta, toimittajan asema

Lehti julkaisi blogitekstin yrittäjän tietoturvasta. Blogin kirjoittaja oli mukana yrityksessä, joka myy tietoturvatuotteita. Teksti oli mainosmainen, ja siinä oli kaksi linkkiä yrityksen verkkosivuille. 

Langettava 6220/SL/16
Kauppalehti

Tietojen tarkistaminen, kuvan harhaanjohtava käyttö, virheen korjaaminen, totuudellinen tiedonvälitys

Talouslehti väitti verkkosivuillaan, että hammastahnan fluoridi heikentää lasten älykkyysosamäärää. Juttu antoi lukijalle väärää ja vahingollista tietoa.

Vapauttava 6187/SL/16
Kauppalehti

Ihmisarvo

Lehti julkaisi tyyliltään kevyen ja pakinanomaisen kirja-arvion, jossa 1930-luvun suojeluskunnat ja sotaväki yhdistettiin fasismiin ja alkoholin käyttöön. Teksti ei kuitenkaan loukannut kenenkään ihmisarvoa.

Langettava 5452/SL/14
Kauppalehti

Virheen korjaus, lähdekritiikki

Lehden juttu perustui kaksi kuukautta vanhaan tiedotteeseen. Tämän vuoksi siinä oli virheellistä tietoa, jota lehti ei korjannut, vaikka sai siitä tiedon. Myös lähdekritiikissä oli toivomisen varaa.

Vapauttava 5128/SL/13
Kauppalehti

Oikuedenkäynnin seuraaminen

Lehti raportoi yli 10 vuotta kestäneen esitutkinnan ja oikeudenkäynnin viimeisistä vaiheista vajavaisesti. Toimitus korjasi kuitenkin myöhemmin laiminlyöntinsä ja seurasi oikeudenkäynnin muutoksenhakuprosessin loppuun saakka.

Vapauttava 4433/SL/10
Kauppalehti

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös oikeita tietoja koskevassa asiassa. Lehti teki jutun yksittäisten henkilöiden tuomien uusien autojen verotuksesta. Juttu perustui tullin ja ministeriön virkamiesten tietoihin ja sen hetkisiin tulkintoihin. Toimittajalla oli syytä uskoa virkavastuulla puhuvia henkilöitä. Lehti ei syyllistynyt sananvapauden rajoittamiseen poistaessaan nettikeskustelusta kantelijan puheenvuoron, joka oli lehden omien sääntöjen vastainen.
(Päätös perustuu vuoden 2005 ohjeisiin. Uudet Journalistin ohjeet otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa.)

Langettava 4216A/SL/09
KauppalehtiJulkisen sanan neuvoston äänin 8-3 antama langettava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja samanaikaista kuulemista koskevassa asiassa. Lehdessä kerrottiin, että yritys esittää markkinointikirjeessään tekaistua tietoa aikakauslehdessä julkaistusta tuotetestistä. Tieto ei pidä paikkaansa. Virhe on niin merkittävä, että sen korjaaminen jälkikäteen ei olisi riittänyt poistamaan syntynyttä vahinkoa. Eriävä mielipide.
Vapauttava 4190/SL/09
KauppalehtiJulkisen sanan neuvoston vapauttava päätös valokuvaa koskevassa asiassa. Jutusta käy riittävän selvästi ilmi, että kuvat ovat esitellystä kirjasta. Myös kirjan nimi, tekijä ja kustantaja on mainittu.
Vapauttava 4024/SL/08
IltalehtiPääministerin seuralaisen on kestettävä julkista arvostelua, joka kohdistuu hänen tyyliinsä ja pukeutumiseensa sekä parin esiintymiseen virallisissa tilaisuuksissa ja julkisuudessa ylipäätään.
Vapauttava 3214/MTV/02
MTV3MTV3:n Kymmenen uutiset raportoi öljyn hinnan noususta. Uutisen lopussa ankkuri sanoi: ”Aiheesta lisää huomisen Kauppalehdessä”. Uutisessa oli kyse Kauppalehden hankkimasta tiedosta, joten MTV3:n piti tuoda esille uutisen lähde, siis toimitus joka oli tiedon hankkinut. Viittaukselle Kauppalehteen oli journalistiset perusteet, eikä kyse ollut piilomainonnasta. Vapauttava.
Vapauttava 2963/SL/00
Kauppalehti
Vapauttava 2957/SL/00
KauppalehtiPäätoimittaja kommentoi kantelijan yleisönosastokirjoitusta omassa kolumnissaan. Vaikka kolumni oli kantelijaa käsitelleissä kohdissa tyylitön, se ei kuitenkaan kohdistunut kantelijaan sillä tavoin, että hänelle olisi sen johdosta syntynyt vastineoikeus. Vapauttava.
Vapauttava 2487/SL/97
KauppalehtiKauppalehden artikkelissa käsiteltiin lentoliikenteen ongelmia ja asetettiin vastuu lentoliikenteen myöhästymisistä Helsingin lennonjohdolle. Lennonjohtajiin kohdistettiin voimakasta kritiikkiä ilman, että heidän näkemyksensä tilanteesta olisi selvästi ilmennyt artikkelista. Toisaalta kritiikki kohdistui lennonjohtajiin ammattiryhmänä. Artikkelin sanavalinnat ja siinä esitetyt väitteet eivät myöskään poikenneet tavanomaisena pidettävästä yhteiskunnallisesta keskustelusta. Kun arvostelu oli kohdistettu ammattiryhmään, olisi vastineoikeuden käyttäminen ollut luontevin ja tarkoituksenmukaisin tapa vastata esitettyyn kritiikkiin. Näin ollen kantelu ei johtanut enempiin toimiin.

Langettava 5452/SL/14

Vastaaja: Kauppalehti

Asia: Virheen korjaus, lähdekritiikki

Ratkaistu: 18.6.2014

Lehden juttu perustui kaksi kuukautta vanhaan tiedotteeseen. Tämän vuoksi siinä oli virheellistä tietoa, jota lehti ei korjannut, vaikka sai siitä tiedon. Myös lähdekritiikissä oli toivomisen varaa.

Kantelu 17.2.2014

Kantelu kohdistuu Kauppalehden verkkosivuilla 17.2.2014 julkaistuun juttuun "Suomessa myyty jo 15 Teslaa". Journalistin ohjeiden kohdan 2 mukaan "Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille". Kantelun mukaan toimittaja on julkaissut maahantuojan ilmoituksen sellaisenaan tekemättä lähdetarkistusta ja on näin ollen antanut sisältöön liittyvän päätösvallan maahantuojalle.

Journalistin ohjeiden kohdan 8 mukaan "Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen". Toimittaja on kantelun mukaan ilman lähdetietojen tarkistusta julkaissut maahantuojan ilmoituksen sellaisenaan. Saatuaan palautetta mahdollisesti virheellisistä tiedoista ei toimittaja ole tarkistanut maahantuojan tai ilmoittajan tietojen oikeellisuutta.

Journalistin ohjeiden kohdan 12 mukaan "Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus". Toimittaja ei kantelijan mukaan ole suhtautunut tietolähteeseen kriittisesti, vaan on käyttänyt tietolähteen antamia tietoja sellaisenaan ilman asianmukaista tarkistusta. Toimittaja ei ole tarkistanut tietoja myöskään sen jälkeen, kun hänelle on kerrottu, etteivät tietolähteen antamat tiedot ole ehkä sitä, mitä jutussa on annettu ymmärtää.

Journalistin ohjeiden kohta 20 edellyttää olennaisen asiavirheen korjausta. Asiavirheitä ei kantelun mukaan ole lähdetty selvittämään tai korjaamaan, vaikka kantelija on lähettänyt lehdelle niistä tiedon.

Kauppalehden vastaus 6.3.2014

Päätoimittaja Arno Ahosniemi vastaa, että Kauppalehti uutisoi verkkosivuillaan 17.2.2014 Tesla-merkkisen auton myynnistä. Kantelijan mukaan ”toimittaja on ilman lähdetietojen tarkistusta julkaissut maahantuojan ilmoituksen sellaisenaan”. Kauppalehden autotoimittaja on päätoimittajan vastauksen mukaan tehnyt tiedotteen pohjalta uutisen ja muokannut sitä oman harkintansa ja ammatillisen tietämyksensä mukaan. Toimittaja on jo pitkään seurannut Tesla-automerkin myyntiä ja markkinointia Suomessa ja kirjoittanut aiheesta useita uutisia.

Autojen maahantuojat lähettävät päivittäin runsaasti tiedotteita. Lehti käyttää niitä harkintansa mukaan uutisoinnin lähteenä ja taustamateriaalina. Teslan maahantuojan, Auto-Outletin, tapauksessa lehti päätoimittajan mukaan arvioi Teslan myyntimäärän Suomessa uutisoinnin arvoiseksi tiedoksi. Edellä mainituin perustein Kauppalehti ei luovuttanut uutisen julkistamisen päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.

Kauppalehden kokeneen autotoimittajan mukaan maahantuojien tiedotteet ovat pääsääntöisesti erittäin luotettavia. Päätoimittajan oma käsitys on sama. Tiedotteissa esitetyt tekniset tiedot perustuvat autovalmistajien antamiin lukuihin, joita on mahdoton osoittaa toisiksi teknisin apulaittein testaamatta. Autojen laboratoriotestejä pystyvät Suomessa tekemään vain alan erikoislehdet. Kauppalehden uutisoinnissa teknisten tietojen osalta riittävät Ahosniemen mukaan hieman suuripiirteisemmät tiedot kuin erikoislehdissä.

Auto-Outlet kertoi tiedotteessaan myyneensä ja luovuttaneensa Suomessa tammikuussa 15 Teslaa. Kauppalehti otsikoi juttunsa ”Suomessa myyty jo 15 Teslaa”. Tekstissä lehti kertoi maahantuojan tiedotteen pohjalta myös, että ensimmäiset 15 autoa luovutettiin omistajille tammikuussa. Auto-Outletin edustaja vahvistaa päätoimittajan vastauksen mukaan, että kaupat 15 Teslasta oli tehty. Sen sijaan maksettujen autojen luovutukset olivat viivästyneet osin maaliskuun puolelle tehtaan toimitusvaikeuksien vuoksi. Tämän tiedon valossa päätoimittaja Ahosniemi katsoo, että otsikko piti paikkansa. Uutisointi luovutuksista oli epätarkkaa siksi, että Auto-Outlet oli laatinut tiedotteensa joulukuun puolella eikä ollut sittemmin päivittänyt sitä toimitusvaikeuksia koskien.

Kauppalehden jutussa olennainen uutinen oli se, että Tesloja oli myyty Suomessa niinkin suuri määrä kuin maahantuoja ilmoitti. Koska tekniset yksityiskohdat erittelyineen olivat kantelua koskevassa uutisessa toisarvoinen seikka, toistettiin jutussa vain tehtaan ilmoittamat huippuluvut eli toimintamatka 500 kilometriä ja kiihtyvyys 4,4 sekuntia. Samoin auton varusteluun liittyvät tiedot ovat valmistajalta, joten niitäkään ei Ahosniemen mukaan ole syytä epäillä.

Jutun tekstissä oli maahantuojan siteeraus, jossa kerrottiin, että Teslan käyttömaksu on alin mahdollinen. Omassa kokoluokassaan tämä pitää päätoimittajan vastauksen mukaan paikkansa. Kantelija on kommentoinut uutista kerran sähköpostitse sitä kirjoittaneelle toimittajalle. Toimitus ei tulkinnut kommenttia pyynnöksi virheen korjaamiseksi. Se ei myöskään katsonut tarpeelliseksi täsmentää tietoja autojen luovutuksesta uudella jutulla, koska virhe ei ollut oleellinen. Teknisiä yksityiskohtiakaan ei ollut tässä yhteydessä päätoimittajan mukaan tarpeellista kerrata täsmennyksen muodossa.

Ratkaisu

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

Kauppalehti julkaisi 17.2.2014 uutisen, jonka mukaan markkinoille tullutta sähköautomerkkiä oli myyty ja luovutettu uusille omistajille tammikuussa 15 kappaletta. Tieto oli väärä. Uutinen perustui maahantuojan 17.12.2013 julkaisemaan tiedotteeseen. Trafin ensirekisteröintitilaston mukaan tammikuussa ei rekisteröity yhtään Tesla-merkkistä autoa. Kantelija lähetti jutun tehneelle toimittajalle sähköpostia ja kommentoi tätä sekä muutamaa muuta jutun virhettä. Toimittaja kiitti kommenteista ja kertoi maahantuojan antaneen tiedot. Kauppalehti ei korjannut uutista.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että uutinen oli lähes sanasta sanaan sama kuin maahantuojan kaksi kuukautta vanha tiedote. Kauppalehti löi laimin sekä tietojen tarkistamisen että lähdekritiikin. Lehti julkaisi tietoja, jotka olivat olennaisesti virheellisiä. Pahin oli virhe, jonka mukaan autoja oli tammikuussa luovutettu uusille omistajille 15 kappaletta. Tammikuussa 2014 ei rekisteröity yhtään Tesla-merkkistä autoa. Joulukuun tiedotteessa mainitut autot rekisteröitiin vasta maalis-huhtikuussa.

Kantelija lähetti jutun tehneelle toimittajalle yhteenvedon virheistä ja puutteista. Vaikka kantelija ei erikseen pyytänyt virheiden korjaamista, niin toimituksen olisi Julkisen sanan neuvoston mielestä pitänyt oitis tarkistaa jutun tiedot ja korjata olennaiset virheet. Päätoimittajan mainitsemat sähköauton toimitusvaikeudet olisivat olleet uutisen arvoisia siinä missä auton myyntiluvutkin. Lehti ei kuitenkaan tehnyt uutta uutista eikä korjannut vanhan juttunsa virheitä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kauppalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Lauri Karppi, Pasi Kivioja, Veera Ristikartano, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen, Heikki Valkama ja Heikki Vento.

 

Tämä päätös on avattu 5405 kertaa