Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6500/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Yle haastatteli uutislähetyksessä julkisuuden henkilöä, joka vaikutti päihtyneeltä. Haastattelu ei loukannut kenenkään ihmisarvoa eikä sekoittanut tosiasioita ja sepitettä.

Lausuma 6450/L/17
Pääministeri Juha Sipilä

Sananvapauden rajoittaminen

Langettava 6316/R/16
Radio Suomipop

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Vahvasti päihtynyttä julkisuuden henkilöä haastateltiin suorassa radiolähetyksessä. Hänen ihmisarvoaan ei kunnioitettu, eikä yleisö voinut erottaa tosiasioita sepitteestä.

Lausuma 6114/L/16
Viranomainen

Sananvapauden rajoittaminen

Lausuma 5980/L/15
Posti Group Oyj

Sananvapauden rajoittaminen

Langettava 5919/TV/15
MTV Uutiset

Lainaaminen

MTV:n verkkojuttu perustui pari tuntia aiemmin julkaistuun Seiskan juttuun. Vaikka MTV:n jutussa oli omaakin tiedonhankintaa, alkuperäinen lähde olisi pitänyt mainita ja liittää juttuun linkki. Nämä puuttuivat MTV:n jutusta.

Langettava 5765/SL/15
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi tunnetun artistin vuokraavan vanhaa asuntoaan. Juttu perustui olennaisilta osin toisen hankkimiin tietoihin, mutta lehti ei kertonut tästä uutisensa yhteydessä.

Vapauttava 5391/SL/13
Ilta-Sanomat

Piilomainonta, journalistinen päätösvalta

Lehti kertoi useissa nettijutuissaan pikaruokaketjun lanseeraamisesta Suomeen. Kysymys ei ollut piilomainonnasta.

Lausuma 5362/L/13
Lausuma piilomainonnasta
Vapauttava 4899/L/12
Lausunto oikeusministeriölle

Julkisen sanan neuvoston lausunto Oikeusministeriön työryhmämietinnöstä 24/2012 ”Sananvapausrikokset, vainoaminen ja viestintärauhan rikkominen”.

Vapauttava 4621/AL/11
Hymy

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös journalistista päätösvaltaa, virheen korjaamista ja nettikeskustelua koskevassa asiassa. Viihdetaiteilijan blogin perusteella tehtyä nettiuutista muokattiin kertomatta tästä muutoksesta yleisölle. Koska kysymys ei ollut olennaisen virheen korjaamisesta, lehden toimintaa voi pitää hyväksyttävänä. Uutista seurannutta nettikeskustelua toimitus moderoi yksipuolisesti. Kyseessä kuitenkin oli aineisto, jonka julkaisemisesta tai julkaisematta jättämisestä toimitus päättää itsenäisesti. (Kantelu on tehty ennen Journalistin ohjeiden liitteen ”Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla” voimaantuloa 1.10.2011, joten liitettä ei tässä ratkaisussa sovelleta.)

Vapauttava 4616/SL/11
Pohjolan Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös nettikeskustelua koskevassa asiassa. Kantelijan nimi yhdistettiin asiattomasti nettikeskustelussa taponyrityksestä kertovaan uutiseen. Toimitus kuitenkin poisti asiattoman viestin saatuaan siitä tiedon. (Kantelu on tehty ennen Journalistin ohjeiden liitteen ”Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla” voimaantuloa 1.10.2011, joten liitettä ei tässä ratkaisussa sovelleta.)

Langettava 4605/SL/11
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä ja lainaamista koskevassa asiassa. Lehti kertoi etusivun pääjuttuna ja sisäsivun aukeamalla Nokian toimitusjohtajan uuden asunnon sijainnin ja kuvaili yksityiskohtia asunnosta ja naapurien reaktioista. Lehti mainitsi sisäsivun jutun lopussa tiedon alkuperäislähteestä, mutta ei lainkaan etusivulla.

Vapauttava 4604B/SL/11
Ilta-Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös toisen työn käyttämistä koskevassa asiassa. Lehti kertoi riittävän selvästi toisesta lehdestä saamastaan juttuideasta heti oman juttunsa alussa. Jutun painopiste oli uusissa haastatteluissa, joten lähdemaininta etusivulla ei ollut tarpeen.

Langettava 4604A/SL/11
Ilta-Sanomat

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä ja lainaamista koskevassa asiassa. Lehti kertoi jutussaan Nokian toimitusjohtajan uuden asunnon sijainnin ja kuvaili yksityiskohtia asunnosta. Lehti ei maininnut jutussaan sijaintitiedon lähdettä, vaikka se perustui toisen lehden edellispäivänä julkaisemiin tietoihin.

Vapauttava 4512/SL/11
Keskisuomalainen

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös verkkokeskustelua koskevassa asiassa. Lehden nettikeskustelupalstalla julkaistiin asiattomia kommentteja. Toimitus laiminlöi palstan valvonnan, mutta poisti asiattomat kommentit saatuaan tiedon kantelusta. 

Langettava 4476/SL/10
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä koskevassa asiassa. Juttu perustui toisen lehden tietoihin niin ratkaisevasti, että lähde olisi pitänyt mainita jo lööpissä ja etusivulla.
(Päätös perustuu vuoden 2005 ohjeisiin. Uudet Journalistin ohjeet otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa.)

Langettava 4454/TV/10
MTV3


Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä koskevassa asiassa. Tv-kanavan verkkosivulla julkaistiin yöllä uutinen, josta puuttuivat lähdeviittaukset. Lähde lisättiin heti seuraavana aamuna, kun juttua täydennettiin ja lähdeviittauksen puuttuminen huomattiin. Kanava ei kuitenkaan kertonut jutun puutteista ja niiden korjaamisesta katsojilleen. Lähdettä ei myöskään mainittu riittävän selvästi.
(Päätös perustuu vuoden 2005 ohjeisiin. Uudet Journalistin ohjeet otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa.)

Langettava 4431/SL/10
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä koskevassa asiassa. Lehti käytti verkkosivuillaan julkaistussa urheilu-uutisessa toisen sivuston julkaisemia tietoja, mutta jätti lähteen mainitsematta. Toimitus huomasi laiminlyönnin, mutta ei lisännyt uutiseen lähdettä, vaan poisti koko uutisen.

<< 1 2 3 >> 

Vapauttava 5391/SL/13

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Asia: Piilomainonta, journalistinen päätösvalta

Ratkaistu: 23.4.2014

Lehti kertoi useissa nettijutuissaan pikaruokaketjun lanseeraamisesta Suomeen. Kysymys ei ollut piilomainonnasta.

Kantelu 19.12.2013

Kantelijan mukaan Ilta-Sanomat on julkaissut 12.–18.12.2013 välisenä aikana verkkosivuillaan useita uutisia pikaruokaketjun rantautumisesta Suomeen. Kantelijan mielestä jutuissa on hämärtynyt ilmoituksen ja toimituksellisen aineiston raja.

Jutut oli julkaistu kolmessa eri osiossa: viihdeuutiset, kotimaan uutiset ja Ruokala.net. Kantelija kysyy, miksi yhden yrityksen ensimmäisen Suomen toimipisteen avaaminen vaati näin monta lähes samanaikaisesti julkaistua artikkelia? Huomiota itse jutuissa herättävät runsaat kehut, kuvituksena olevat ruokalistat ja muutenkin mainosmaiset otokset, joiden lähde lienee suoraan kyseisen ravintolan markkinointiosasto. Kantelija huomauttaa, että yhdessä jutussa julkkis kehuu jo otsikossa ruokailukokemusta elämänsä upeimmaksi hetkeksi. Lisäksi jutuissa on toistuvasti varsin tarkkoja tuotenimiä.

Ilta-Sanomien vastaus 17.1.2014

Päätoimittaja Tapio Sadeoja korostaa vastauksessaan, että Ilta-Sanomilla on selkeät toimintaperiaatteet mainosmateriaalin ja journalistisen sisällön pitämiseen erillään. Ilta-Sanomat on noudattanut näitä periaatteitaan pikaruokaketjua koskevissa uutisissaan.

Vastauksessaan päätoimittaja kertoo, ettei Ilta-Sanomat ole saanut tuloja yritykseltä, eikä se ole toiminut ilmoittajana, mainostajana tai sponsorina missään Sanoma Newsin medioissa. Yritys ei ole esittänyt toiveita juttujen näkökulmista tai koosta. Tämän vuoksi päätoimittaja katsoo yksiselitteisesti, ettei Ilta-Sanomat ole syyllistynyt piilomainontaan.

Sadeojan mukaan pikaruokaketjun tulo Suomeen on ollut tapahtuma, joka on herättänyt tietyissä, erityisesti nuorisopiireissä suorastaan hurmosta. Hurmos näkyi niin päiväkausia jatkuneena jonona ravintolan edessä kuin sosiaalisessa mediassakin. Sadeoja korostaa, että lehti määrittelee itse, kuinka monta juttua se jostakin ilmiöstä tai tapahtumasta tekee. Ilta-Sanomat kertoi ketjun Suomen-lanseerauksesta useassa artikkelissa, koska siitä muodostui ilmiö.

Ravintolasta julkaistut kuvat eivät päätoimittajan mielestä ole mainosmaisia, vaan ilmentävät ilmiötä, jossa osalliset kokivat tapahtuman niin ainutlaatuiseksi asiaksi. He halusivat ottaa ravintolasta, sen sisustuksesta ja ruokalistoista kuvia. Esimerkiksi jutussa ”Varaslähtö! Osa pääsi jo syömään [ravintolaan] – katso kuvat”-jutussa kuvat on ottanut lehden lukija, jonka alkuperäisenä tarkoituksena on ollut kuvien ottaminen sosiaalisessa mediassa jaettavaksi. Yksikään julkaistuista kuvista ei ole peräisin yrityksen markkinointiosastolta.

Ratkaisu

Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava (JO 16). Piilomainontalausuman (5362/L/13) keskeinen periaate on ehdoton journalistinen riippumattomuus mainostajista, ilmoittajista ja sponsoreista. Toimitus ei saa luovuttaa heille minkäänlaista päätösvaltaa toimitukselliseen sisältöön ‒ ei esimerkiksi mahdollisuutta vaikuttaa juttujen näkökulmaan tai kokoon tai siihen, kuka jutun tekee. Yleisön on voitava luottaa siihen, että toimitukset tekevät journalistisin perustein myös kaupallisia tuotteita koskevat esittelyvalintansa ja uutisointipäätöksensä.

Ilta-Sanomien verkkosivustolla kerrottiin kuvin ja sanoin pikaruokaketjun Suomeen rantautumisesta ja sen ensimmäisen ravintolan avaamisesta sekä yleisön reaktiosta siihen, kuten noin viikon jatkuneista jonoista. Ravintolan tunnetuin tuote esiteltiin tarkasti, ja yhden jutun otsikkoon oli nostettu julkisuuden henkilön kehuva mielipide. Lisäksi kolmessa jutussa haastateltiin yritysketjun johtajaa.

On normaalia, että lehti tekee juttuja yleistä mielenkiintoa herättävästä tapahtumasta tai ilmiöstä. Neuvosto huomauttaa kuitenkin, että tällaiseen journalismiin sisältyy uskottavuusvaaroja. Tiedotusväline saattaa esimerkiksi toimia varomattomasti antamalla kohtuuttomasti ja kritiikittömästi huomiota kaupallisille tuotteille ja ilmiöille. Tällöin se voi huomaamattaan valjastaa itsensä yleisön silmissä markkinoinnin välineeksi. Esimerkiksi ilmoitusta muistuttava kuva hampurilaisravintolan hinnastosta aiheuttaa epäilyksiä jutunteon motiiveista.

Myös Ilta-Sanomien asialle omistama laaja huomio ilman minkäänlaisia vertailevia tietoja herättää perustellusti kysymyksiä lehden journalistisista näkemyksistä. Jutut oli kuitenkin tehty neutraalisti, eikä tekstin tyyli ollut mainosmaisen kehuva. Julkisen sanan neuvoston mielestä lehti saattoi journalistisen päätösvaltansa puitteissa uutisoida ilmiöstä, joka näkyi Helsingin keskustassa sekä sosiaalisessa mediassa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Timo Huovinen, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Anssi Halmesvirta, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen, Seppo Määttänen ja Heikki Vento.

Tämä päätös on avattu 1802 kertaa