Langettava 6202/SL/16
Ilta-Sanomat

Piilomainonta

Lehti julkaisi epämääräisen muotoisen mainoksen, joka ei erottunut riittävän selvästi journalistisesta sisällöstä. Erityisen raskauttavaa oli, että jutun aihepiirikin sekoittui mainoksen elementteihin. Langettava päätös äänin 8–2.

Langettava 6075/SL/16
Iltalehti

Piilomainonta, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi juttuja arpajaisvoitoista. Ne perustuivat arpajaisia järjestävän yhtiön tiedotteisiin, joissa voittajia on haastateltu nimettöminä.

Langettava 5360/R/13
Radio Aalto

Piilomainonta

Kanava hämärsi toimituksellisen aineiston ja ilmoituksen rajaa, kun toimittaja esitteli ohjelmassa yksityiskohtaisesti ja kritiikittömästi tuotetta, jota mainostettiin kanavan nettisivuilla ja mainoskatkoilla. Toimittaja esiintyi kaksoisroolissa eli myös mainoskampanjan keulakuvana.

Langettava 4400/SL/10
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös virheen korjausta, lähdekritiikkiä ja tietojen tarkistamista koskevassa asiassa. Uutinen oli jo perusteiltaan virheellinen, koska lehti joutui huijauksen kohteeksi. Uutisen taustoja ei ollut tarkistettu riittävästi. Myös lähdekritiikki petti. Tämän vuoksi normaali asiavirheen korjaus ei riittänyt.

Vapauttava 4396/SL/10
Turkulainen

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös pakinaa ja ihmisarvoa koskevassa asiassa. Julkisessa kiistatilanteessa olevien virkamiesten usuttaminen nyrkkeilyotteluun ei loukkaa osapuolena olevan kantelijan ihmisarvoa.

Vapauttava 3015/AL/01
Suomen Kuvalehti
Vapauttava 2334/SL/96
Helsingin SanomatSanomalehti kertoi myymäkaupasta ja kyseenalaisti sen useilla eri perusteilla. Väitteet koskivat ostajan taloudellista asemaa, poliisin väitettyä kiinnostusta, myymäläkaupan valmistelua ja toteutusta sekä asianosaisten välisiä tuttavuus- ja ystävyyssuhteita. Lehti oikaisi useita näistä väitteistä lähes kuukausi artikkelin julkaisemisen jälkeen. Lisäksi lehti julkaisi ostajan vastineen, tosin niin, että aikaväli artikkelin ja vastineen julkaisemisen välillä oli huomattavan pitkä. Lehti perusteli osaa väitteistään viittaamalla ns. atarirekisterin tietoihin, mutta vetosi samalla lähdesuojaan. Neuvosto totesi, että atarirekisterin nimeäminen tietolähteeksi on ongelmallista, koska edes rekisteröidyksi väitetyllä ei ole oikeutta tarkistaa rekisterin tietoja. Väitteen kärki oli kuitenkin kohdistettu myyjään, ei ostajaan. Myymäläkaupan julkisella käsittelyllä oli huomattavaa yhteiskunnallista merkitystä. Ostajan yrittäjätaustalta löytyi useita yrityksiä, jotka olivat ajautuneet taloudellisiin vaikeuksiin. Siten lehdellä oli perusteita kyseenalaistaa hänen roolinsa asiassa. Lehti julkaisi oikaisun ja vastineen. Näiden seikkojen vuoksi neuvosto ei ryhtynyt enempiin toimiin tässä asiassa.

Langettava 5360/R/13

Vastaaja: Radio Aalto

Asia: Piilomainonta

Ratkaistu: 26.3.2014

Kanava hämärsi toimituksellisen aineiston ja ilmoituksen rajaa, kun toimittaja esitteli ohjelmassa yksityiskohtaisesti ja kritiikittömästi tuotetta, jota mainostettiin kanavan nettisivuilla ja mainoskatkoilla. Toimittaja esiintyi kaksoisroolissa eli myös mainoskampanjan keulakuvana.

Kantelu 25.11.2013

Kantelijan mukaan toimittaja kehui 25.11.2013 lähetetyn Dynastia-ohjelman aikana pitkään ja perusteellisesti käytössään olevaa, rahan kulutuksen seurantaan tarkoitettua kännykkäpalvelua. Tuote ja palveluntarjoaja mainittiin nimeltä. Kantelija kirjoittaa, että samaa tuotetta mainostettiin seuraavalla mainoskatkolla. Hän pohtii, onko kanava mahdollisesti etukäteen luvannut mainosajan ostajalle moninkertaista näkyvyyttä, joka seuraisi tuotteen esittelystä myös varsinaisessa ohjelmassa.

Radio Aallon vastaus 13.12.2013

Ohjelmajohtaja Jussi Suvanto vastaa, että kantelun kohteena oleva keskusten aihe oli suunniteltu ennalta, kuten lähes kaikki muutkin ohjelman spiikit ja aihevalinnat. Hänen mukaansa se oli jatkumoa sitä edeltäneeseen veikkaus- ja lottopottijutusteluun. Suvanto kertoo, että tuotteen mainoksen lähettäminen seuraavalla katkolla oli täysin sattumaa, eikä toimittajan juonto liittynyt mainokseen. Radion lisäksi kyseistä tuotetta mainostettiin myös televisiossa, netissä ja printissä.

Ohjelmajohtajan mukaan radiopersoonien vetovoima perustuu juontajien omiin, kuuntelijoille jaettaviin tarinoihin ja kokemuksiin. Tässä tapauksessa toimittaja kertoi omista hyvistä kokemuksistaan kännykkäpalvelun käyttäjänä, mutta käsitteli välillä muutakin kuin ”varsinaista aihetta” eli kännykkäsovellusta. Suvanto rinnastaa kantelun kohteena olevan keskustelun tilanteeseen, jossa radiopersoonat kertovat esimerkiksi pitävänsä jostakin kappaleesta ja kanavalla pyörii samaan aikaan artistin mainoksia. ”Tällaisista asioista ei ole koskaan tullut kanteluita”, Suvanto huomauttaa. Hän viittaa myös lehtien esittely- ja arvostelupalstoihin ja arvioi joidenkin asioiden olevan niin ajankohtaisia, että niistä on luonnollista puhua radiolähetyksissäkin.  Suvannon mukaan kanava ei tee jatkossakaan eroa applikaation ja esimerkiksi ajankohtaisen artistin välillä, vaan palvelee kohderyhmäänsä erilaisilla sisällöillä.

Lisäselvityksessään Suvanto pitää kanavan nettisivuilla julkaistua sovelluksen tarjoajan mainontaa normaalina kaupallisena promootiona, jolle rakennettiin oma kampanjasivusto, irralleen kanavan muusta sisällöstä. Myös mainosspotit on Suvannon mukaan erotettu selvästi kanavan muusta sisällöstä. ”[Toimittajan] promokuvaa on käytetty kamppissivulla. Ja tietenkin näyttävästi, koska haluamme, että persoonamme ovat esillä näyttävästi eri yhteyksissä”, Suvanto toteaa.

Ratkaisu

Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava (JO 16).
Kolmen toimittajan keskustelussa yksi heistä kuvaili ”harrastustaan” eli kokeilujaksoaan pankin tarjoaman rahankäyttösovelluksen käyttäjänä. Hän kertoi, kuinka sovellus toimii ja kehui sen olevan helppokäyttöinen ja johtaneen rahan säästymiseen. Sama toimittaja esiintyi nimellään ja kasvoillaan sovelluksen mainoksissa sekä piti blogia sovelluksen tarjoajan kampanjasivulla, jota julkaistiin Radio Aallon nettisivustolla. Myös radiomainoksessa viitattiin toimittajaan ja kehotettiin kuulijoita tutustumaan kampanjasivulla hänen kokemuksiinsa.

Neuvoston mielestä toimittaja ja koko ohjelma oli valjastettu osaksi mainoskampanjaa. Toimittajan kuvaus tuotteesta itse ohjelmassa oli yksityiskohtainen ja kehuva. Mainoskatkolla kuulijoita kehotettiin lukemaan lisää toimittajan kokemuksia tuotteen kampanjasivuilta. Kanava osoitti poikkeuksellista piittaamattomuutta Journalistin ohjeita kohtaan ja sekoitti tietoisesti journalistisen sekä kaupallisen sisällön rajan. Samalla se asetti vakavasti kyseenalaiseksi toimittajan ja koko kanavan uskottavuuden.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Radio Aalto on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa kanavalle huomautuksen.



Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Jyrki Huotari, Timo Huovinen, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Pasi Kivioja, Heli Kärkkäinen, Jaakko Ujainen, Heikki Valkama ja Salla Vuorikoski.

Tämä päätös on avattu 3171 kertaa