Vapauttava 6461/PL/17
Lapuan Sanomat

Haastattelu, kielteinen julkisuus, rikosepäillyn tunnistaminen

Paikallislehti haastatteli mökkikylän asukasta välikohtauksesta, jonka tämä oli itse tuonut julkisuuteen aiemmassa mielipidekirjoituksessaan. Haastateltavalle oli kerrottu, missä asiayhteydessä hänen lausumiaan käytetään. Haastateltavan asumisjärjestelyn luvallisuuden käsitteleminen oli asiayhteyden takia perusteltua, ja hän sai esittää oman näkemyksensä aiheesta jo samassa yhteydessä.

Vapauttava 6116/SL/16
Iltalehti

Lähdesuoja, lähdekritiikki, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi Suomeen tulleen turvapaikanhakijan anonyymin haastattelun pakomatkasta ja pakenemisen syistä. Päätoimittajan vastauksesta kävi ilmi, että lehti oli ollut lähdetietojen tarkastamisessa huolellinen.

Langettava 5603/YLE/14
Yle, Silminnäkijä

Samanaikainen kuuleminen

Kantelija joutui Yleisradion Silminnäkijässä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Yle laiminlöi samanaikaisen kuulemisen eikä kuullut kantelijaa jälkeenpäinkään. Lisäksi ohjelmassa käytettiin vanhentunutta tietoa, vaikka uudempaakin oli saatavissa.

Vapauttava 5352/SL/13
Helsingin Sanomat

Lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, uhrien hienotunteinen kohtelu

Lehden uutinen sisälsi lento-onnettomuuden silminnäkijöiden haastattelun. Eläkeläispariskunnan kokemukset olivat aitoja, vaikka ne saattoivatkin tuntua epäuskottavilta. Kokonaisuus hahmottui lukijalle muista jutuista.

Vapauttava 5247/YLE/13
Yle.fi, uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen

Yle Uutisten verkkosivuilla julkaistiin uutinen, jonka mukaan musiikkifestivaalin järjestysmiehet muun muassa potkivat yleisöä turva-aidan kaatumisen jälkeisessä tilanteessa. Uutinen perustui silminnäkijän kertomukseen. Festivaalijärjestäjää kuultiin samassa yhteydessä ja hän kiisti väitetyn järjestyksenvalvojien väkivallan.

Vapauttava 4245/YLE/10
Yle, TV2Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös oikeita tietoja, samanaikaista kuulemista ja haastattelua koskevassa asiassa. Silminnäkijän jaksossa suhtauduttiin kantelijaan kriittisesti, mutta sen edustajia kuultiin samanaikaisesti riittävän perusteellisesti.
Vapauttava 4193, 4199/YLE/09
Yle, TV2 SilminnäkijäJulkisen sanan neuvoston antama vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja lähteiden käyttöä koskevassa asiassa. Nimettömään lähteeseen perustuva väite on erittäin vakava, mutta neuvoston mielestä Ylellä oli omien selvitystensä perusteella riittävät perusteet väitteelle.
Vapauttava 3988/4/08
Nelonen Kauhajoen koulusurmaajan tallettamien videoiden esittäminen ei vaarantanut rikoksen uhrien hienovaraista kohtelua. Kanava ei myöskään luovuttanut journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. Päätös sisältää myös muita periaatteellisesti tärkeitä näkökohtia.
Vapauttava 3662/KL/06
AlueviestiKahdessa uutisessa kerrottiin epäilyistä, joiden mukaan etniseen vähemmistöön kuuluneet henkilöt olisivat ryöstäneet miehen ja kioskin. Molemmissa uutisissa yleisöä pyydettiin antamaan tapahtumista vihjeitä poliisille. Neuvosto korosti, että etnisen alkuperän kertominen edellyttää aina tarkkaa harkintaa, mutta näissä tapauksissa taustaa ei tuotu esiin halventavalla tavalla tai asiaankuulumattomasti. Vapauttava.
Langettava 3366/AL/04
Katso!Katso!-lehti julkaisi silminnäkijähavaintoihin perustuneen uutisen julkisen raittiuslupauksen tehneen kansanedustajan väitetystä alkoholinkäytöstä. Kannen otsikosta sai virheellisen vaikutelman, että kansanedustaja olisi myöntänyt juomisen. Lisäksi kannessa väitettiin varauksettomasti, että kansanedustaja oli ”retkahtanut”. Langettava.
Vapauttava 3251/SL/03
Ilta-SanomatIlta-Sanomat kertoi uutisessaan Unkarissa tapahtuneesta linja-auton ja junan yhteentörmäyksestä. Kantelu kohdistui kuvaan, jossa oli surmansa saaneiden turistien ruumiita. Kuvan julkaisemiselle oli riittävät journalistiset perusteet, ja uhrit olivat kuvasta vain vaikeasti tunnistettavissa. Vapauttava.
Vapauttava 3191/SL/02
Helsingin SanomatHelsingin Sanomat kertoi rikosuutisessaan ”arabimiesten” tekemistä maksuvälinepetoksista. Etnisen taustan mainitseminen oli neuvoston mielestä perusteltua muun muassa siksi, että kyse oli osittain ratkaisemattomasta rikossarjasta, jonka kaikkia uhreja ei ollut vielä tavoitettu. Uutisen ja siinä kerrottujen yksityiskohtien avulla he kykenivät yhdistämään rikokset niihin, joiden uhreiksi he olivat joutuneet. Vapauttava.
Vapauttava 3028/YLE/01
Yleisradio TV2
Vapauttava 2776/YLE/99
Yleisradio TV2Yleisradio esittämässä Silminnäkijä-ohjelmassa kerrottiin prostituutiosta norjalaisissa pikkukylissä. Kantelijan mökkikylä osoitettiin kartan "prostituutioreitiltä" muiden Finnmarkin paikkakuntien ohella. Ohjelmassa näytettiin kuvaa mökkikylästä, sen rakennuksista ja alueella olleista autoista. Lisäksi ohjelmassa näytettiin katkelmia kantelijan ja toimittajien välisestä keskustelusta. Ohjelman tekijät eivät tarvinneet erikseen lupaa rakennusten ja autojen kuvaamiseen tai kuvatun materiaalin esittämiseen. Myös haastattelusta kieltäytymisen sai näyttää, koska ohjelmassa käsitellyllä asialla oli yleistä merkitystä. Neuvoston mielestä ohjelmantekijöillä oli riittävät perusteet päätyä ohjelmassa esitettyyn näkemykseen. Yleisradion ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.
Vapauttava 2614/YLE/98
YLE, TV2TV 2:n Silminnäkijä-ohjelmassa tarkasteltiin kriittisesti lasten urheiluharrastusta. Keskustelua käytiin pääosin yleisellä, teoreettisella tasolla. Kautta ohjelman näytettiin kuvituksena urheilevia ja voimistelevia lapsia. Kantelijan poika näkyi kahdessa välähdyksessä, painiottelun tiimellyksessä ja ottelun jälkeen itkuisena haastateltavana. Nämä jaksot olivat peräisin arkistosta. Neuvosto totesi lähtökohtana olevan, että kerran annettu kuvauslupa kattaa kuvatun aineiston arkistokäytön. Välähdykset pienestä painijasta olivat itsessään hellyttäviä, eivätkä leimanneet pikkupoikaa tai hänen vanhempiaan. Kun myöskään ohjelmassa esitetyt kriittiset kommentit eivät kohdistuneet siinä esiintyneisiin lapsiin tai heidän vanhempiinsa, ei Ylen katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.
Vapauttava 2577/AL/97
IltalehtiIltalehti uutisoi kaupungin kadulla sattuneesta välikohtauksesta, jossa tunnettu viihdetaitelija oli silminnäkijöiden kertoman mukaan syyllistynyt väkivaltaiseen käytökseen sivullisia kohtaan. Taitelijan tunnettuisuuden huomioon ottaen neuvosto katsoi, että hänen yksityiselämänsä suoja ei ulottunut tällaiseen, julkisella paikalla sattuneeseen välikohtaukseen. Viihdetaitelija on lisäksi useissa eri tiedotusvälineissä kertonut yksityiselämästään, joten hänen yksityiselämänsä suoja on voimakkaasti kaventunut. Lehti tarjosi hyvän journalistisen tavan mukaisesti hänelle mahdollisuutta kertoa omat näkemyksensä tapahtuneesta. Viihdetaitelija katsoi myös, että lehden valokuvaaja oli rikkonut hänen kotirauhaansa kuvaamalla keittiön ikkunan läpi asuntoon. Lehti kiisti tämän, eikä neuvosto voinut osapuolten ristiriitaisten kertomusten vuoksi ottaa kantaa asiaan. Lehden uutisoinnin ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava 5352/SL/13

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, uhrien hienotunteinen kohtelu

Ratkaistu: 12.2.2014

Lehden uutinen sisälsi lento-onnettomuuden silminnäkijöiden haastattelun. Eläkeläispariskunnan kokemukset olivat aitoja, vaikka ne saattoivatkin tuntua epäuskottavilta. Kokonaisuus hahmottui lukijalle muista jutuista.

Kantelu 14.11.2013

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomissa 13.11.2013 julkaistuun juttuun "Hawkien harjoittelua seurannut: 'Ei tämä voi hyvin loppua' ". Kyseessä on Hawk-onnettomuuden pääjuttuun liittyvä uutinen, jonka yhteys itse tapahtumaan on jäänyt kantelijalle täysin epäselväksi.

"Kyllä ne ovat siinä treenanneet, ja mielessä on käynyt, että ei tämä voi hyvin loppua, niin lähellä toisiaan ne ovat siinä koukkineet", kantelija lainaa Helsingin Sanomien jutussa haastateltua miestä ja kysyy, onko tämän haastattelun tarkoituksena ollut kysyä yksittäisen, asiasta tietämättömän henkilön mielipidettä lähivuosien tai vuosikymmenien ajalta eli tuntuuko hävittäjien lentäminen vaaralliselta?  Vai onko tarkoitus ollut tuoda jollakin asiaan liittymättömällä perustelemattomalla kommentilla harjoituksen riskien näkemys? Perustelut puuttuvat kantelijan mielestä haastatteluista.

Kantelija huomauttaa, että koneet ovat matalapilvisenä päivänä nousseet kentältä pilvien päälle ja toimineet siellä. Kuinka voi saada aikaan tällaisesta lennosta tällaisen kommentin: " 'Ensin niitä meni kaksi peräkkäin ja ne piti kauheaa möyryä. Korviin otti, kun ne menivät niin likeltä. Ja hetken päästä tuli kolmas ja sitten se lentäminen loppui kuin seinään', rouva muistelee".

Kantelija kysyykin, pitäisikö faktoja miettiä ennen kuin yhdistää tällaisen kommentin pääuutisen mukaiseen onnettomuuteen? Luultavasti jotkin koneet ovatkin lentäneet haastateltujen lähistöllä matalalla, ja muitakin koneita siellä on voinut mennä. Mutta kuinka on voitu varmistua, että haastateltu on pystynyt yhdistämään onnettomuuden koneet tällaiseen kommenttiin, kantelija kysyy. Vai onko tarkoituksella yhdistelty kommentti jostain lähihistoriasta mehevään pääuutiseen toivomalla, että se saa paljon lukijoita lukijan olettaessa suoraa asiayhteyttä?

Sepitteelliseltä aineistolta tämä haastattelu ja siitä kirjoitettu uutinen kantelun mukaan vaikuttavat, mutta jollakin lukijalla on aivan varmasti tullut se mielikuva, että tämä olisi tosiasia. Kantelija ihmettelee, onko tietolähde hankittu ainoastaan mehevää otsikkoa varten ja onko tietolähteellä oikeasti yhtään tietoa tässä tapauksessa. Otsikko on suurimmalle osalle yleisöstä ollut "täysin ankka" ja lukijoiden kalastelua epäasiallisesti.

Kantelijan mielestä perusteettomia mielipiteitä kuolemantapauksesta uutisoitaessa tulisi harkita erityisen paljon varsinkin samana iltana. Kantelija viittaa Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimukseen uutisoitaessa onnettomuuksista ja niiden uhreista. Tällainen uutinen kuuluisi kantelijan mielestä jossakin iltapäivälehdessä asian jälkikäsittelyyn, kun puhutaan kokonaisuudesta, eikä Suomen luetuimman ja aiemmin kovin arvostetun lehden verkkosivujen etusivulla.

Helsingin Sanomien vastaus 10.12.2013

Päätoimittaja Kaius Niemi vastaa, että lyhyt haastattelu liittyi laajempaan kokonaisuuteen, joka käsitteli samana päivänä tapahtunutta harjoitushävittäjien törmäystä. Toinen lentäjistä löytyi myöhemmin maastosta kuolleena. Vakavassa onnettomuudessa lehtien tehtävä on vastata kansalaisten tiedontarpeeseen. Uutisella on myös yhteiskunnallista merkitystä, koska kyse on verovaroilla kustannettavasta maanpuolustuksesta. Viestimet eivät voi toimia pelkästään viranomaistiedon varassa, vaan myös kansalaisten omilla havainnoilla voi olla ratkaisevaa merkitystä tapahtumain kulun arvioinnissa.

Tätä juttua varten toimittaja haastatteli eläkkeellä olevaa pariskuntaa, joka asuu harjoitusalueella. He ovat Niemen mukaan seuranneet koneiden lentoa usein ja kykenevät tarkastelemaan toimintaa maallikon näkökulmasta. He olivat Niemen mukaan turmaan johtaneen lennon silminnäkijöitä. Pariskunta ei halunnut nimiään julki. Haastattelutilanteessa oli kuitenkin muita silminnäkijöitä paikalla 13.11.2013 noin kello 16 kohdassa, jossa poliisi sulki onnettomuusalueelle johtavan tien. Haastattelu on Niemen mukaan aito ja todellisessa tilanteessa tehty, eikä millään muotoa edes osin sepitteellistä aineistoa.

Toimittajalla ei Niemen mukaan ollut syytä epäillä pariskunnan lausuntojen todenperäisyyttä. Heitä ei esitellä lukijoille asiantuntijoina, vaan he edustavat havaintoineen ja kokemuksineen tavallisen kansalaisen näkökulmaa. Tämä tuodaan kirjoituksessa selvästi esiin. Haastattelu liittyi laajempaan onnettomuusjuttujen kokonaisuuteen. Haastattelun asiayhteys ei jäänyt lukijalle epäselväksi – kyse oli omien kokemusten kertomisesta ja aiheeseen liittyvistä pohdinnoista, ei asiantuntija-arvioista.

Haastattelussa ei päätoimittajan vastauksen mukaan kajota kuolleiden tai loukkaantuneiden yksityisyyteen, joten lehti katsoo noudattaneensa aiheen edellyttämää hienotunteisuutta.

Ratkaisu

Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. (JO 8). Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti (JO 11). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12). Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta (JO 28).

Eläkeläispariskunta kertoi Helsingin Sanomien uutisessa kokemuksistaan ja havainnoistaan päivänä, jolloin Hawk-harjoituskoneet törmäsivät toisiinsa Perhossa. Pariskunnan asianosaisuus perustuu siihen, että he asuvat harjoitusalueen tuntumassa. Heiltä oli lainattu uutiseen seuraavat sitaatit: "Ensin niitä meni kaksi peräkkäin ja ne piti kauheaa möyryä. Korviin otti, kun ne menivät niin likeltä. Ja hetken päästä tuli kolmas ja sitten se lentäminen loppui kuin seinään" ja "Kyllä ne ovat siinä treenanneet, ja mielessä on käynyt, että ei tämä voi hyvin loppua, niin lähellä toisiaan ne ovat siinä koukkineet".

Julkisen sanan neuvostolla ei ole perusteita epäillä haastattelua sepitteelliseksi, vaikka se poikkeuksellisesti onkin julkaistu anonyymina. Haastattelu kuvaa tavallisten ihmisten tuntoja, kun lähistöllä on sattunut kuolemaan johtanut lento-onnettomuus. Neuvoston mielestä juttu ei riko Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta, vaikka siinä arvioidaankin hämmentävän suorasukaisesti, pelkkien silminnäkijähavaintojen perusteella, onnettomuuden uhrien toimintaa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jyrki Huotari, Hannele Haanpää-Holappa, Ulla Järvi, Marko Forss, Riitta Kalliokoski, Lauri Karppi, Pasi Kivioja, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Hannu Helineva, Seppo Määttänen ja Heikki Vento.

Tämä päätös on avattu 2958 kertaa