5288/SL/13

Langettava

Yksi lehden pääuutisista perustui toisen välineen edellisenä päivänä julkaisemaan tietoon. Koska lehteä myytiin toisen välineen skuupilla, lähde olisi pitänyt mainita jo kannen otsikossa.

Kantelu 16.9.2013 

Kantelijat ovat 7 päivää -lehden toimittaja ja päätoimittaja, joiden mielestä Iltalehti ei noudattanut 13.9.2013 julkaisemassaan uutisessa ”Sieppaaja pääsi jo kesällä vapauteen” ja kannen vinkissä ”Miljoonaperijättären sieppaaja vapaana” Journalistin ohjeita eikä periaatelausumaa lainaamisesta. Kantelijoiden mukaan kantelun kohteena olevan artikkelin teema ja sisältö olivat merkittäviltä osin lainausta 7 päivää -lehden edellisenä päivänä julkaisemasta uutisesta. He tulkitsevat, että Iltalehden jutun kärki oli aikanaan kohua herättäneen kidnappaajan vapautuminen vankilasta huomattavan aikaisessa vaiheessa suhteessa langetetun vankeusrangaistuksen pituuteen. Artikkelin perussanoma kopioitiin kantelijoiden mielestä suoraan 7 päivää -lehdestä.

Kantelijat siteeraavat Journalistin ohjekohtaa 7, jonka mukaan lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja. Neuvoston periaatelausuma lainaamisesta puolestaan kehottaa mainitsemaan lähteen jo otsikossa tai heti jutun alussa, mikäli juttu ei sisällä omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli. Kantelijat huomauttavat, että Iltalehti ei maininnut 7 päivää -lehteä oman juttunsa otsikossa, ingressissä tai kansiotsikossa. Sen sijaan kirjoituksen leipätekstissä todettiin lyhyesti, että asiasta kertoi ensimmäisenä Seiska.

Iltalehti haastatteli jutussaan rikosoikeuden professoria, joka antoi lehdelle kantelijoiden mukaan yleisellä tasolla liikkuvia kommentteja ehdonalaisesta vapaudesta ja koevapauteen pääsemisen mekanismeista. Kantelijoiden mielestä tällainen Iltalehden itse hankkima yleisen tason kommentointi ei poista sitä, että jutun kärki oli peräisin 7 päivää -lehdestä. He kiinnittävät erityistä huomiota Iltalehden kansiotsikkoon, jonka katsovat sisältäneen ainoastaan 7 päivää -lehden julkaiseman tiedon kidnappaajan vapautumisesta suhteellisen aikaisessa vaiheessa. Kantelijat kuvailevat tapahtunutta ”skuupin varastamiseksi”.

Kantelijat ovat käyneet kantelua varten läpi joukon neuvoston aikaisempia päätöksiä ja tulkitsevat niiden tukevan näkemyksiään. Esimerkiksi langettavan päätöksen 4476/SL/10 mukaan lehti oli laatinut otsikoidensa myyntikärjen toisen välineen uutisen varaan vain päivä sen jälkeen, kun lähteeksi osoittautunut juttu oli ilmestynyt. Lähde oli neuvoston mielestä inspiroinut kantelun kohteena olevaa lehteä tekemään oman juttunsa ja julkaisemaan sen ilman riittävää omaa uutishankintaa.

Iltalehden vastaus 25.10.2013

Päätoimittaja Kari Kivelä kirjoittaa, että 7 päivää -lehden jutulla ei ollut hallitsevaa roolia Iltalehden uutisessa. Hänen mukaansa jutuissa oli yhteistä tietoa vain se, että yhdeksän vuoden ehdottomaan vankeuteen tuomittu kidnappaaja kärsi reilun kolmen vuoden vankeustuomion.

Päätoimittaja kertoo Iltalehden maininneen jutussaan, että vapautumisesta kertoi ensimmäisenä 7 päivää. Hän kuitenkin lisää, että kannen otsikkoa voidaan arvostella aiheellisesti, koska se ei tuonut esiin lehden omaa näkökulmaa vaan herätti mielikuvan toisen tekemän työn asiattomasta hyödyntämisestä. Kivelä ei silti katso Iltalehden toimineen vastoin hyvää journalistista tapaa.

Hän arvioi, että 7 päivää esitteli koevapauteen päässeen kidnappaajan yksityiselämää, kun Iltalehden jutun näkökulma ja sisältö perustuivat kysymykseen, miksi vakavasta rikoksesta tuomittu henkilö pääsee koevapauteen. Toimitus eritteli päätoimittajan mukaan yksityiskohtaisesti, mihin lain kohtiin koevapaus perustui. Iltalehti myös kertoi kidnappauksesta tuomitun pyrkineen aktiivisesti vaikuttamaan olosuhteisiin, joissa hän tuomiotaan kärsi. Lehti kysyikin, saiko tuomittu erityiskohtelua, kun hän pääsi koevapauteen. 7 päivää ei käsitellyt tällaista kysymystä lainkaan.  Kivelä toteaa, että Iltalehden jutun näkökulma, lähtökohdat, sisältö ja tiedonhankinta vastasivat aivan eri kysymykseen kuin 7 päivää -lehden artikkeli.

Ratkaisu

Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja (JO 7).

Lehti kertoi sieppauksesta tuomitun henkilön selvinneen yhdeksän vuoden vankeusrangaistuksestaan reilussa kolmessa vuodessa ja päässeen valvottuun koevapauteen. Kyseessä oli yksi lehden pääjutuista, joista vinkattiin jo kannessa.

Vangin koevapaus alkoi yli kuukausi ennen kuin 7 päivää julkaisi asiasta uutisen. Neuvoston mielestä on selvää, että 7 päivää -lehden skuuppi antoi kimmokkeen seuraavana päivänä Iltalehdessä ilmestyneelle jutulle. Iltalehden etusivun ja varsinaisen jutun otsikot sekä ingressi (”Nuoren naisen 17 päiväksi ahtaaseen koppiin teljennyt [NN] selvisi itse reilun kolmen vuoden vankeudella”) perustuivat pelkästään 7 päivää -lehden julkituomaan ristiriitaan pitkän tuomion ja lyhyen vankilassa oloajan välillä. Iltalehti tiivisti omaan juttuunsa myös 7 päivää -lehden tietoja koevapauteen päässeen henkilön yksityiselämästä.

Neuvoston periaatelausuma lainaamisesta edellyttää, että lähde on mainittava jo otsikossa tai ingressissä, jos lähdemateriaali on jutun kokonaisuuden kannalta merkittävässä roolissa. Tässä tapauksessa Iltalehteä myytiin etusivun otsikolla, joka perustui toisen lehden hankkimiin ja julkaisemiin tietoihin. Iltalehti löi laimin velvollisuutensa kertoa lähteestään jo kannessa, minkä päätoimittaja itsekin vastauksessaan reilusti myönsi.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Anssi Halmesvirta, Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Veera Ristikartano, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.