Vapauttava 6828/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa ystävät muistelivat kuollutta julkisuuden henkilöä. Jutussa, lehden kannessa tai lööpissä ei ollut tarpeen mainita tiedotusvälinettä, joka oli kertonut henkilön kuolemasta ensimmäisenä. 

Vapauttava 6496/AL/17
Suomen Kuvalehti

Journalistinen päätösvalta, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti kertoi jutussaan Asianajajaliiton tutkivan alkoholia työaikana nauttineen asianajajan toimia. Jutussa haastateltiin kirkkovaltuuston jäseniä, koska kyseinen asianajaja kuului kirkkovaltuustoon. Haastateltavien lausumia käytettiin totuudenmukaisesti. Asianajajaa ei tarvinnut kuulla samassa yhteydessä, koska kyseessä oli jatkojuttu, joka kommentoi aiempaa juttua, jossa häntä oli haastateltu. 

Langettava 5785/MTV/15
MTV3 Katsomo

Ihmisarvon kunnioittaminen

MTV3:n Katsomo-sivustolla mainostettiin keskusteluohjelmaa kansanryhmän etnistä alkuperää halventavalla väitteellä. Väitteen poistaminen ei riittänyt korjaamaan tapahtunutta vahinkoa.

Langettava 5659/SL/14
Iltalehti

Piilomainonta

Ilmoittaja julkaisi Iltalehden verkkosivulla tuottamaansa aineistoa, joka jäljitteli Iltalehden ulkoasua ja jutuntekotapaa. Sponsoroitu sisältö -merkintä ei riittänyt erottamaan ilmoitusta journalistisesta sisällöstä.

Langettava 5411/TV/14
MTV, Kymmenen uutiset

Virheen korjaus

STT:n tekemässä ja MTV:n julkaisemassa uutisessa oli olennainen virhe. Toimitus ei sitä korjannut kantelijan pyynnöstä ja STT:n oikaisusta huolimatta.  
   

Vapauttava 5284/SL/13
Helsingin Sanomat

Haastattelu

Lehti haastatteli entistä pitkäaikaisasunnotonta. Toimitus korjasi jutun virheet jälkikäteen. Neuvoston mielestä lehden olisi ollut reilua lähettää haastatellulle hänen sitaattinsa luettavaksi etukäteen. Se ei kuitenkaan rikkonut Journalistin ohjeita. 

Vapauttava 5282/TV/13
MTV3.fi

Haastattelu

Toimittaja haastatteli poliitikkoa tv-uutisissa ja kertoi myöhemmin verkossa julkaistussa kolumnissaan muun muassa haastatellun käyttäytymisestä haastattelutilanteessa. Menettelytapa ei loukannut haastatellun oikeuksia.

Vapauttava 5161/TV/13
MTV3.fi

Piilomainonta, konserniyhteys

Verkkosivulla julkaistiin uutinen saman konsernin elokuvapalvelusta. Sen sisältö oli osin kritiikitöntä, mutta konserniyhteys tehtiin lukijoille selväksi. Kysymys ei ollut piilomainonnasta. 

Langettava 5159/SL/13
Iltalehti

Otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietolähteen käyttö

Lehden lööppi ja etusivu kertoivat vauvan kuolleen rokotteen seurauksena. Jutusta ei löytynyt katetta väitteelle. 

Langettava 5149/TV/13
MTV3

Otsikko

Tv-kanavan teksti-tv:n uutisen otsikko "Tytöt ja media huono yhdistelmä" oli yleisluontoinen lausahdus. Jutussa ei ollut otsikon lupaamaa sisältöä, eikä teksti tarkentanut otsikkoa millään tavalla.

Vapauttava 4897/TV/12
MTV3, uutiset

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös nimen suojasta ja epäillyn asemasta. Kantelijan entisen sukunimen näyttäminen uutisen kuvituksessa ei paljastanut hänen nykyistä henkilöllisyyttään. Uutisesta kävi selvästi ilmi, että kyseessä oli vasta epäily.

Vapauttava 4872/TV/12
MTV3, 45 minuuttia

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös tietojen hankkimisesta ja haastattelusta. Jutussa kerrottiin laittomia ylitöitä tekevän taksinkuljettajan aiheuttamista riskeistä ja taksien valvontaan liittyvistä puutteista. Neuvoston mielestä haastattelut oli tehty asianmukaisesti eikä haastatteluaineistoa käytetty Journalistin ohjeiden vastaisesti.

Vapauttava 4837/TV/12
MTV3.fi

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös oikeita tietoja ja piilomainontaa koskevassa asiassa. Tv-kanava muokkasi nettiuutista kertomatta asiasta lukijoille. Kyse ei kuitenkaan ollut olennaisen asiavirheen korjauksesta, jolloin siitä olisi pakko kertoa. Viihdesivustolla julkaistu uutinen kertoi markkinointikampanjan aiheuttamasta hämmingistä, joten sille oli journalistiset perusteet.

Langettava 4767/TV/11
MTV3

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös piilomainontaa koskevassa asiassa. Maajussille morsian -ohjelmassa annettiin yhden elintarvikeyrityksen tuotteille silmiinpistävän paljon näkyvyyttä. Kysymys oli piilomainonnasta.

Langettava 4720/TV/11
MTV3

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös piilomainontaa ja toimittajan ammatillista asemaa koskevassa asiassa. Urheilutoimittajan esiintyminen tv-mainoksissa selostamansa autokilpailun mainoskatkoilla hämärsi kaupallisen ja toimituksellisen aineiston rajan. Myös journalistinen päätösvalta joutui kyseenalaiseen valoon.

Vapauttava 4692/SL/11
Satakunnan Kansa

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös arkaluonteisen rikoksen alaikäisen uhrin henkilöllisyyden suojaa koskevassa asiassa. Lehti saattoi kertoa alaikäisiin kohdistuvista rikosnimikkeistä poikkeuksellisen yksityiskohtaisesti, koska kysymyksessä oli yhteiskunnallisesti merkittävä rikosvyyhti.

Langettava 4669/TV/11
MTV3, Makuja

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös piilomainontaa koskevassa asiassa. MTV3.fi referoi nettisivuillaan karppaukseen kielteisesti suhtautunutta juttua. Samassa yhteydessä julkaistiin leipomon mainontaa. Kun mainoskampanja loppui, poistui juttukin yleisön saatavilta.

Vapauttava 4592B-G/YLE+SL+TV/11
Yle, Iltalehti, Ilta-Sanomat, MTV3, Helsingin Sanomat, Etelä-Suomen Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös sanan ”persu” käyttöä koskevassa asiassa. Neuvosto ei voi eikä halua kieltää yksittäistä sanaa. Sanaa on käytetty vailla halventavaa tai loukkaavaa tarkoitusta kantelijan esiin nostamissa tapauksissa.

Vapauttava 4552A-D/TV/11
MTV3, uutiset

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä koskevassa asiassa. Uutisessa kerrottiin Tokiossa valitsevasta tilanteesta Japanin maanjäristyksen, tsunamin ja Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Uutisessa saattoi jälkikäteen arvioiden olla liioiteltuja sanamuotoja, mutta pian luonnonmullistuksen jälkeen liikkeellä oli ristiriitaista tietoa, josta oli vaikea muodostaa täsmällistä kokonaiskuvaa. Seurantajutuissa tiedot tarkentuivat.

Langettava 4527/TV/11
MTV3, Helmi

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös piilomainontaa koskevassa asiassa. Nettisivuilla julkaistussa tiedotusvälineen ja mainostajan yhteistyönä järjestämässä kilpailussa toimituksen aineiston ja kaupallisen aineiston raja ei ollut riittävän selkeä.

<< 1 2 3 4 5 >> 

Vapauttava 5284/SL/13

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Haastattelu

Ratkaistu: 27.11.2013

Lehti haastatteli entistä pitkäaikaisasunnotonta. Toimitus korjasi jutun virheet jälkikäteen. Neuvoston mielestä lehden olisi ollut reilua lähettää haastatellulle hänen sitaattinsa luettavaksi etukäteen. Se ei kuitenkaan rikkonut Journalistin ohjeita. 

Kantelu 18.9.2013

Kantelijan mukaan toimittajat eivät kysyneet hänen lupaansa 17.9.2013 ilmestyneen jutun julkaisemiseen. Sen otsikko kuului seuraavasti: ”Minun pitäisi olla kuollut” ja alaotsikko: ’TTY:n tutkimuksen mukaan tuettu asuminen on yhteiskunnalle kallista, mutta kannattavaa’. Kantelija ei saanut lukea juttua etukäteen.

Kantelija kertoo pyytäneensä turhaan kirjallista selvitystä asiasta. Toimittaja on hänen mukaansa pyydellyt puhelimessa anteeksi ja lähettänyt sähköpostia, mutta vasta julkaisemisen jälkeen. Sähköpostiviestissä toimittaja kertoi, että nimeltä mainittu työvalmentaja oli järjestänyt haastattelun ja vielä erikseen antanut luvan haastatellun nimen julkaisemiselle. Kantelija kuitenkin kiistää, että kyseinen henkilö olisi hänen työvalmentajansa. Kantelija myös huomauttaa, ettei kenelläkään ole toisen puolesta oikeutta antaa lupaa jutun tekemiseen.

Toimittaja oli sähköpostinsa perusteella kertonut haastateltavalle, että juttu ilmestyy haastattelua seuraavana päivänä. Kantelija kieltää saaneensa tällaisen tiedon. Siksi hän ei oman kertomansa mukaan myöskään osannut pyytää juttua etukäteen tarkastettavaksi.

Kantelija kuvailee jutun ilmestymisen jälkeen saamaansa mediahuomiota ahdistavaksi. Hänen kuvansa julkaistiin sekä lehden pääuutissivun vinkkijutussa että itse artikkelissa. Siinä oli kantelijan mukaan virheellistä tietoa, sillä hänen kirjoitettiin ”kolunneen asuntoloita” 18-vuotiaasta alkaen. Oikeasti hän kertoo olleensa asuntolassa ensimmäistä kertaa 25-vuotiaana. Hän myös pitää asuntoloiden koluamista raflaavana terminä, kun asunnottomuuden jakso ei kestänyt pitempään kuin heinäkuusta 2008 maaliskuuhun 2011.

Helsingin Sanomien vastaus 3.10.2013

Päätoimittaja Kaius Niemi kertoo, että jutun pontimena oli Tampereen teknillisen yliopiston tuore tutkimus, jonka mukaan vaikeasti asutettavien pitkäaikaisasunnottomien siirtyminen omaan kotiin parantaa elämänlaatua ja vähentää hoitokuluja. Niemi pitää aihetta yhteiskunnallisesti merkittävänä. Juttuun haluttiin mukaan myös asumispalveluyksikön asukkaan oma ääni, joten toimittaja esitti pyynnön Pelastusarmeijan asumisyksikölle. Yksikön työvalmentaja ja ohjaaja pyysivät haastateltavaksi kantelijaa, jonka Niemi työvalmentajan kertomuksen perusteella kertoo reagoineen pyyntöön innostuneesti.

Niemen mielestä kantelijalle ei ole voinut jäädä epäselväksi, että juttu tulee seuraavan päivän lehteen. Tämä ei myöskään missään haastattelun vaiheessa kertonut haluavansa esiintyä jutussa nimettömänä. Toimittaja varmisti Niemen mukaan vielä julkaisua edeltävänä iltana työvalmentajalta, että juttu voi ilmestyä nimen kanssa eikä haastateltu ole tullut katumapäälle. Päätoimittaja kirjoittaa, ettei toimittaja ollut haastattelutilanteessa saanut haastateltavan puhelinnumeroa, joten tältä ei voinut suoraan kysyä asiaa.

Niemi kertoo, että haastateltavien esiintyminen koko nimellään on lehden käytäntö, myös arkojen aiheiden yhteydessä. Hänen mukaansa toimitus työskentelee hienotunteisuutta osoittaen ja hyvässä yhteisymmärryksessä haastateltavien kanssa. Tässä tapauksessa toimitukselle ei syntynyt epäilyä siitä, etteikö haastateltu olisi esimerkiksi ollut kyllin harkintakykyinen päättämään itseään koskevista asioista, kuten lehden vakiintunut ohjeistus edellyttää.

Haastateltu tai kukaan muukaan asumisyksiköstä ei päätoimittajan mukaan pyytänyt juttua etukäteen tarkastettavaksi. Kantelija ei myöskään pyytänyt, että jotain jätettäisiin kertomatta jutussa. Niemi toteaa kantelijan tienneen, että kysymys oli haastattelusta Helsingin Sanomiin. Myös haastattelun asiayhteys eli tuore asunnottomuustutkimus tehtiin kantelijalle selväksi. Toimittajan ja valokuvaajan mielestä haastattelu oli sujunut hyvässä yhteisymmärryksessä. Itse juttu oli Niemen mukaan haastateltavaa kunnioittava ja sävyltään positiivinen selviytymistarina. Haastateltavan yksityiselämää ja taakse jäänyttä päihdehistoriaa avattiin vain sen verran kuin asiayhteys vaati.

Kantelija ja toimittaja kävivät jutun jälkeen sähköpostikirjeenvaihtoa ja puhelinkeskusteluja. Niiden perusteella lehti julkaisi 20.9.2013 oikaisun, jossa kerrottiin kantelijan asuneen asumisyksikössä jo kolmatta vuotta ja olleen asuntolassa ensimmäisen kerran vasta 25-vuotiaana. Kantelija hyväksyi etukäteen oikaisun sanamuodon. Sähköpostiviesteissään kantelija antoi edelleen toimitukselle positiivista palautetta, jonka päätoimittaja tulkitsee siten, että kantelija tyytyi oikaisuun jutun aiheuttaman jälkipyykin ratkaisuna.

Niemi pitää ymmärrettävänä, että näkyvän lehtijutun tuoma julkisuus voi olla yksityiselle ihmiselle hämmentävä kokemus ja herättää ristiriitaisia tunteita. Hän toteaa, että toimittaja ja valokuvaaja toimivat tässä tapauksessa kaikin osin korrektisti ja osoittivat hyvää harkintaa. Haastattelutilanteessa mikään ei ennakoinut ongelmia.

Ratkaisu

Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi (JO 17). Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle (JO 18). Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20).

Juttu käsitteli tuetun asumisen kustannuksia selvittänyttä tutkimusta ja kertoi yhden ”pelastuneen” kokemuksista. Haastateltava kuvaili asunnottomuuttaan ja sitä, kuinka hän pääsi omaan yksiöön. Jutun mukaan hän on luopunut päihteistä ja aloittanut opiskelun. Kuvissa kantelija esitetään tupakoimassa.

Artikkelin aihe oli ajankohtainen ja tärkeä. Neuvoston mielestä juttu loi kantelijasta positiivisen mielikuvan päämäärätietoisena persoonana. Esimerkiksi kantelijan päihdehistoriaa kuvailtiin sellaisesta näkökulmasta, että hän oli jo lopettanut tiettyjen aineiden käytön.

Kun kantelija suostuu haastatteluun, hän samalla hyväksyy sen julkaisemisen Journalistin ohjeissa määritellyllä tavalla. Neuvoston periaatelausuman (http://www.jsn.fi/periaatelausumat/haastattelu/)  mukaan haastattelun voi perua vain poikkeustapauksissa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa tilanteita, joissa haastateltava ei esimerkiksi sairauden takia ole ymmärtänyt olleensa haastateltavana. Periaatelausuma julkisuuden henkilöiden yksityisyyden suojasta (http://www.jsn.fi/lausumat/lausuma-julkisuuden-henkiloiden-yksityisyyden-suojaa-koskevassa-asiassa/) puolestaan muotoilee velvoitteen toimituksille: Median kanssa tekemisissä olevat eivät aina ymmärrä mihin kaikkeen he tulevat sitoutuneeksi. Ihmisen harkintakyky oman elämän ja sen tapahtumien julkistamisen suhteen saattaa olla alentunut esimerkiksi kokemattomuuden, sairauden, rasituksen, päihteiden käytön tai muun syyn takia. Tämä korostaa median vastuuta asioista kerrottaessa, olkoonpa siitä sovittu tai ei.

Käsittelyssä olevassa tapauksessa mikään ei viittaa siihen, että toimittajalla olisi ollut perusteet epäillä haastateltavan harkintakykyä haastattelutilanteessa. Toimittaja halusi kuitenkin vielä varmistua, ettei kantelija ollut tullut katumapäälle. Hänellä ei ollut käytössään kantelijan puhelinnumeroa, joten hän tyytyi kysymään asianlaitaa työvalmentajalta. Silti olisi ollut parempi, että lehti olisi pyrkinyt suoraan kontaktiin haastateltavan kanssa ennen jutun julkaisemista.

Neuvosto on todennut päätöksessään (http://www.jsn.fi/sisalto/4872-tv-12/?search=MTV3 ), että toimitusten on reilua kertoa haastateltaville, että heillä on oikeus tarkastaa lausumansa ennen niiden julkaisemista. Erityisen perusteltua kertominen on silloin, kun haastateltavan ei voi olettaa tuntevan Journalistin ohjeita. Helsingin Sanomien ei kuitenkaan voi katsoa toimineen vastoin Journalistin ohjeita, koska ohjeen mukaan haastateltavan pitää itse pyytää tarkastamista. Lehti myös pyrki rakentavassa hengessä ratkomaan epäselvyyksiä kantelijan kanssa ja julkaisi oikaisun.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Anssi Halmesvirta, Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.

 

Tämä päätös on avattu 4894 kertaa