Vapauttava 6461/PL/17
Lapuan Sanomat

Haastattelu, kielteinen julkisuus, rikosepäillyn tunnistaminen

Paikallislehti haastatteli mökkikylän asukasta välikohtauksesta, jonka tämä oli itse tuonut julkisuuteen aiemmassa mielipidekirjoituksessaan. Haastateltavalle oli kerrottu, missä asiayhteydessä hänen lausumiaan käytetään. Haastateltavan asumisjärjestelyn luvallisuuden käsitteleminen oli asiayhteyden takia perusteltua, ja hän sai esittää oman näkemyksensä aiheesta jo samassa yhteydessä.

Vapauttava 6116/SL/16
Iltalehti

Lähdesuoja, lähdekritiikki, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi Suomeen tulleen turvapaikanhakijan anonyymin haastattelun pakomatkasta ja pakenemisen syistä. Päätoimittajan vastauksesta kävi ilmi, että lehti oli ollut lähdetietojen tarkastamisessa huolellinen.

Langettava 5603/YLE/14
Yle, Silminnäkijä

Samanaikainen kuuleminen

Kantelija joutui Yleisradion Silminnäkijässä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Yle laiminlöi samanaikaisen kuulemisen eikä kuullut kantelijaa jälkeenpäinkään. Lisäksi ohjelmassa käytettiin vanhentunutta tietoa, vaikka uudempaakin oli saatavissa.

Vapauttava 5352/SL/13
Helsingin Sanomat

Lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, uhrien hienotunteinen kohtelu

Lehden uutinen sisälsi lento-onnettomuuden silminnäkijöiden haastattelun. Eläkeläispariskunnan kokemukset olivat aitoja, vaikka ne saattoivatkin tuntua epäuskottavilta. Kokonaisuus hahmottui lukijalle muista jutuista.

Vapauttava 5247/YLE/13
Yle.fi, uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen

Yle Uutisten verkkosivuilla julkaistiin uutinen, jonka mukaan musiikkifestivaalin järjestysmiehet muun muassa potkivat yleisöä turva-aidan kaatumisen jälkeisessä tilanteessa. Uutinen perustui silminnäkijän kertomukseen. Festivaalijärjestäjää kuultiin samassa yhteydessä ja hän kiisti väitetyn järjestyksenvalvojien väkivallan.

Vapauttava 4245/YLE/10
Yle, TV2Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös oikeita tietoja, samanaikaista kuulemista ja haastattelua koskevassa asiassa. Silminnäkijän jaksossa suhtauduttiin kantelijaan kriittisesti, mutta sen edustajia kuultiin samanaikaisesti riittävän perusteellisesti.
Vapauttava 4193, 4199/YLE/09
Yle, TV2 SilminnäkijäJulkisen sanan neuvoston antama vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja lähteiden käyttöä koskevassa asiassa. Nimettömään lähteeseen perustuva väite on erittäin vakava, mutta neuvoston mielestä Ylellä oli omien selvitystensä perusteella riittävät perusteet väitteelle.
Vapauttava 3988/4/08
Nelonen Kauhajoen koulusurmaajan tallettamien videoiden esittäminen ei vaarantanut rikoksen uhrien hienovaraista kohtelua. Kanava ei myöskään luovuttanut journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. Päätös sisältää myös muita periaatteellisesti tärkeitä näkökohtia.
Vapauttava 3662/KL/06
AlueviestiKahdessa uutisessa kerrottiin epäilyistä, joiden mukaan etniseen vähemmistöön kuuluneet henkilöt olisivat ryöstäneet miehen ja kioskin. Molemmissa uutisissa yleisöä pyydettiin antamaan tapahtumista vihjeitä poliisille. Neuvosto korosti, että etnisen alkuperän kertominen edellyttää aina tarkkaa harkintaa, mutta näissä tapauksissa taustaa ei tuotu esiin halventavalla tavalla tai asiaankuulumattomasti. Vapauttava.
Langettava 3366/AL/04
Katso!Katso!-lehti julkaisi silminnäkijähavaintoihin perustuneen uutisen julkisen raittiuslupauksen tehneen kansanedustajan väitetystä alkoholinkäytöstä. Kannen otsikosta sai virheellisen vaikutelman, että kansanedustaja olisi myöntänyt juomisen. Lisäksi kannessa väitettiin varauksettomasti, että kansanedustaja oli ”retkahtanut”. Langettava.
Vapauttava 3251/SL/03
Ilta-SanomatIlta-Sanomat kertoi uutisessaan Unkarissa tapahtuneesta linja-auton ja junan yhteentörmäyksestä. Kantelu kohdistui kuvaan, jossa oli surmansa saaneiden turistien ruumiita. Kuvan julkaisemiselle oli riittävät journalistiset perusteet, ja uhrit olivat kuvasta vain vaikeasti tunnistettavissa. Vapauttava.
Vapauttava 3191/SL/02
Helsingin SanomatHelsingin Sanomat kertoi rikosuutisessaan ”arabimiesten” tekemistä maksuvälinepetoksista. Etnisen taustan mainitseminen oli neuvoston mielestä perusteltua muun muassa siksi, että kyse oli osittain ratkaisemattomasta rikossarjasta, jonka kaikkia uhreja ei ollut vielä tavoitettu. Uutisen ja siinä kerrottujen yksityiskohtien avulla he kykenivät yhdistämään rikokset niihin, joiden uhreiksi he olivat joutuneet. Vapauttava.
Vapauttava 3028/YLE/01
Yleisradio TV2
Vapauttava 2776/YLE/99
Yleisradio TV2Yleisradio esittämässä Silminnäkijä-ohjelmassa kerrottiin prostituutiosta norjalaisissa pikkukylissä. Kantelijan mökkikylä osoitettiin kartan "prostituutioreitiltä" muiden Finnmarkin paikkakuntien ohella. Ohjelmassa näytettiin kuvaa mökkikylästä, sen rakennuksista ja alueella olleista autoista. Lisäksi ohjelmassa näytettiin katkelmia kantelijan ja toimittajien välisestä keskustelusta. Ohjelman tekijät eivät tarvinneet erikseen lupaa rakennusten ja autojen kuvaamiseen tai kuvatun materiaalin esittämiseen. Myös haastattelusta kieltäytymisen sai näyttää, koska ohjelmassa käsitellyllä asialla oli yleistä merkitystä. Neuvoston mielestä ohjelmantekijöillä oli riittävät perusteet päätyä ohjelmassa esitettyyn näkemykseen. Yleisradion ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.
Vapauttava 2614/YLE/98
YLE, TV2TV 2:n Silminnäkijä-ohjelmassa tarkasteltiin kriittisesti lasten urheiluharrastusta. Keskustelua käytiin pääosin yleisellä, teoreettisella tasolla. Kautta ohjelman näytettiin kuvituksena urheilevia ja voimistelevia lapsia. Kantelijan poika näkyi kahdessa välähdyksessä, painiottelun tiimellyksessä ja ottelun jälkeen itkuisena haastateltavana. Nämä jaksot olivat peräisin arkistosta. Neuvosto totesi lähtökohtana olevan, että kerran annettu kuvauslupa kattaa kuvatun aineiston arkistokäytön. Välähdykset pienestä painijasta olivat itsessään hellyttäviä, eivätkä leimanneet pikkupoikaa tai hänen vanhempiaan. Kun myöskään ohjelmassa esitetyt kriittiset kommentit eivät kohdistuneet siinä esiintyneisiin lapsiin tai heidän vanhempiinsa, ei Ylen katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.
Vapauttava 2577/AL/97
IltalehtiIltalehti uutisoi kaupungin kadulla sattuneesta välikohtauksesta, jossa tunnettu viihdetaitelija oli silminnäkijöiden kertoman mukaan syyllistynyt väkivaltaiseen käytökseen sivullisia kohtaan. Taitelijan tunnettuisuuden huomioon ottaen neuvosto katsoi, että hänen yksityiselämänsä suoja ei ulottunut tällaiseen, julkisella paikalla sattuneeseen välikohtaukseen. Viihdetaitelija on lisäksi useissa eri tiedotusvälineissä kertonut yksityiselämästään, joten hänen yksityiselämänsä suoja on voimakkaasti kaventunut. Lehti tarjosi hyvän journalistisen tavan mukaisesti hänelle mahdollisuutta kertoa omat näkemyksensä tapahtuneesta. Viihdetaitelija katsoi myös, että lehden valokuvaaja oli rikkonut hänen kotirauhaansa kuvaamalla keittiön ikkunan läpi asuntoon. Lehti kiisti tämän, eikä neuvosto voinut osapuolten ristiriitaisten kertomusten vuoksi ottaa kantaa asiaan. Lehden uutisoinnin ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava 5247/YLE/13

Vastaaja: Yle.fi, uutiset

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen

Ratkaistu: 27.11.2013

Yle Uutisten verkkosivuilla julkaistiin uutinen, jonka mukaan musiikkifestivaalin järjestysmiehet muun muassa potkivat yleisöä turva-aidan kaatumisen jälkeisessä tilanteessa. Uutinen perustui silminnäkijän kertomukseen. Festivaalijärjestäjää kuultiin samassa yhteydessä ja hän kiisti väitetyn järjestyksenvalvojien väkivallan.

Kantelu 20.8.2013

Kantelun kohteena on Yleisradion nettisivuilla 18.8.2013 julkaistu uutinen
"'Järjestysmiehiltä meni hermo' - festivaalijärjestäjä kiistää"
http://yle.fi/uutiset/jarjestysmiehilta_meni_hermo_-_festivaalijarjestaja_kiistaa/6782573.

Kantelijayhtiö järjesti Helsingin Kyläsaaressa 16.–17.8.2013 pidetyn Weekend Festival -musiikkifestivaalin. Kantelun mukaan Yleisradion uutisessa väitetään tapahtuman järjestysmiesten syyllistyneen festivaalikävijöiden pahoinpitelyyn. Yleisradion uutisen ingressissä todetaan, että ”Weekend-festivaalien järjestyksenvalvojat potkivat asiakkaita, kertoo festivaalikävijä”. Varsinaisessa uutistekstissä todetaan, että ”osa järjestyksenvalvojista alkoi käyttäytyä väkivaltaisesti, ja että yksi miespuolinen löi ja potki muutamia asiakkaita, ja yksi naispuolinen järjestyksenvalvoja potki ihmisiä sääriin.” Uutisen lähteenä on käytetty nimetöntä ”paikalla ollutta nuorta naista”, joka ei kuitenkaan itse ollut väitettyjen pahoinpitelyjen uhri, vaan silminnäkijä.
 
Uutiseen oli haastateltu myös tapahtuman tiedottajaa, joka ykskantaan kiisti väitteet perättöminä. Uutisessa oli mm. lainaus: ”Jos väkivaltaa olisi käytetty, uskoisin, että siitä olisi tehty jo rikosilmoituksia. Ei kukaan ammattinsa tunteva järjestysmies väkivaltaa käytä.”

Vaikka Yleisradio on julkaissut uutisessaan myös konserttijärjestäjän kannan, kantelija katsoo, että yhtiön uutisointi on siitä huolimatta ollut journalistin ohjeita rikkovaa. Uutisen lähteenä on käytetty henkilöä, joka ei ole ollut itse väitetyn pahoinpitelyn uhri. Toimitus ei ole tarkistanut järjestyksenvalvojilta saati poliisilta, onko väitettyä pahoinpitelyä tapahtunut.

Kantelija on Yleisradion uutistoiminnan johdolle 18.8.2013 kello 21.09 lähettämässään viestissä vedonnut siihen, että uutisessa mainittu silminnäkijä ilmoittautuisi poliisille, jotta väitettyjä pahoinpitelyitä voitaisiin alkaa tutkia. Samaan aikaan tapahtuman turvallisuudesta vastannut yhtiö on tutkinut tapahtuman tarkoin yhdessä Helsingin poliisin kanssa ja päätynyt siihen, ettei kyseisiä pahoinpitelyjä ole tapahtunut. Väitetyistä pahoinpitelyistä ei myöskään ole tehty yhtään ilmoitusta poliisille 20.8.2013 kello 12.00 mennessä. Tarkkaan ottaen koko Weekend Festivalin aikana poliisi ei kantelun mukaan saanut yhtään ilmoitusta levottomuuksista tai väkivallanteoista, vaikka paikalla oli kahden päivän aikana yhteensä 40 000 festivaalivierasta.
 
Journalistin ohjeiden kohdassa 8 todetaan, että journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Kantelija katsoo, että Yleisradio on rikkonut tätä ohjeiden kohtaa julkaisemalla tiedon, joka on kiistetty kauttamme vääräksi ja jonka totuudenmukaisuutta se ei ole tarkistanut esimerkiksi poliisilta. Lähteenä on käytetty yhtä nimettömäksi jäänyttä naishenkilöä, joka ei ole edes ollut väitettyjen pahoinpitelyiden uhri vaan silminnäkijä.

Journalistin ohjeiden kohdassa 10 todetaan, että tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin. Kantelun mukaan Yleisradio on rikkonut tätä ohjeiden kohtaa julkaisemalla tiedon, joka on kiistetty kauttamme vääräksi ja jonka totuudenmukaisuutta se ei ole tarkistanut erityisesti poliisilta, jonka vastuualueeseen pahoinpitelyt ja muut rikokset kuuluvat.
 
Kantelija pitää mahdottomana tilannetta, jossa tiedotusväline väittää rikoksen tapahtuneen ja vaikka syytteen kohde sen itse kiistää vääränä, julkaisee silti tiedon sellaisenaan ilman yhdeltäkään väitetyn rikoksen uhrilta tai poliisilta tai oikeuslaitokselta saatua varmistusta. Tällainen uutisointi jättää väistämättä syyn väitetystä rikoksesta syytetyn niskoille, vaikka se kuinka pyrkisi kiistämään tapahtuneen.

Yleisradion vastaus 3.9.2013

Päätoimittaja Atte Jääskeläinen vastaa, että Weekend-festivaalin sujuminen oli Ylen uutisoinnissa esillä jo kyseistä uutista edeltävinä päivinä. Esimerkiksi kantelun kohteena olevaa uutista edeltävänä päivänä Yle uutisoi festivaalijärjestäjien omankin ilmoituksen siitä, että tungos oli vaikeuttanut tapahtuman kulkua, ja kertoi Weekend-festivaalin pahoitelleen telttalavan tungosta. Yle seurasi Jääskeläisen mukaan tapahtumaa tarkoin, koska kyseinen festivaali kärsi myös vuosi aiemmin järjestelyihin liittyvistä ongelmista.

Kantelun kohteena oleva uutinen koskee tilannetta, jossa festivaalijärjestäjän omankin kertoman mukaan tilanne oli kärjistynyt hankalaksi. Turva-aita oli kaatunut ja ihmisiä sen mukana, jolloin turvamiehet olivat festivaalijärjestäjän oman kertoman mukaan "ottaneet tilanteen hallintaansa.” Jääskeläisen mukaan tätä koskeva uutinen on julkaistu aiemmin saman päivänä klo 11.41, ja juttu on linkitetty myös kantelun kohteena olevaan täydentävään uutiseen.

Tilanne oli päätoimittajan vastauksen mukaan ilmiselvästi sekava, ja ihmisiä oli kaatunut muun muassa maahan aidan mukana. Ylen haastattelema henkilö oli kokenut tilanteen uhkaavana ja hänen mukaansa osa järjestysmiehistä käyttäytyi tilanteessa aggressiivisesti. Samanlaisesta tilanteesta kertoi myös saman päivän Iltalehti verkkosivuillaan. Lehti julkaisi sivuillaan myös tilanteen luonnetta hyvin ilmentävän kuvan. Lehden mukaan järjestysmiehet joutuivat repimään ihmisiä kovin ottein pois kaatuneen aidan päältä http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013081817380989_uu.shtml.

Pystyäkseen muodostamaan erittäin epäselvästä tilanteesta kokonaisuuden, Yle haastatteli Jääskeläisen mukaan myös seikkaperäisesti festivaalijärjestäjiä. He saivat kertoa sekä Ylen verkkosivuilla että radiouutisissa oman näkemyksensä tapahtumista. Järjestäjien kommentit tulivat jutuista selvästi esille. Otsikossa muun muassa todetaan festivaalijärjestäjän kiistävän väkivaltaisen toiminnan.

Silminnäkijän kertoman todistusvoimaa arvioitaessa se, että hän ei ole itse väittänyt olleensa järjestysmiesten toimien kohteena, on pikemminkin hänen uskottavuuttaan lisäävä kuin heikentävä seikka. Hänen havaintonsa tapahtumien luonteesta arvioitiin Jääskeläisen mukaan uskottaviksi julkaistavaksi yhdessä festivaalijärjestäjien näkemyksen kanssa.

Yle Uutisille kerrotun mukaan tapahtumasta on tehty rikosilmoitus poliisin sähköiseen ilmoitusjärjestelmään. Yle seuraa asiaa myös jatkossa. Ottaen huomioon festivaalijärjestäjien omankin kertomuksen aidan kaatumisesta ja tapahtumien kulusta Yle on Jääskeläisen mukaan pyrkinyt totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen ja noudattanut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisu

Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu (JO 10). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta (JO 29).

Yle Uutiset kertoi verkkouutisessaan musiikkifestivaaleilla sattuneesta välikohtauksesta. Jutussa haastateltu silminnäkijä kertoi muun muassa, että "Yksi miespuolinen [järjestyksenvalvoja] löi ja potki muutamia asiakkaita, ja yksi naispuolinen järjestyksenvalvoja potki ihmisiä sääriin". Järjestäjän edustaja kiisti mahdollisen väkivallan niin jutun otsikossa, ingressissä kuin tekstissäkin. Hän perusteli kiistoaan sillä, että poliisille ei ollut tehty rikosilmoituksia.

Julkisen sanan neuvoston mielestä on selvä, että festivaalijärjestäjä joutui Yle Uutisten jutun vuoksi kielteiseen julkisuuteen. Toimituksella oli kuitenkin riittävät perusteet uutiselleen turva-aidan kaaduttua julkisella paikalla, jossa tungeksi tuhansia ihmisiä. Ylen uutinen perustui silminnäkijäkertomukseen, jota ei voi kiistää sillä perusteella, ettei kukaan tehnyt väitetyistä pahoinpitelyistä rikosilmoitusta. Hyvän journalistisen tavan mukaisesti kantelija sai vastata silminnäkijän väitteisiin heti otsikossa ja perustella vastaustaan myöhemmin uutisen tekstissä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle Uutiset ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Anssi Halmesvirta, Kalle Heiskanen, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.

Tämä päätös on avattu 4956 kertaa