Kantelu 4.7.2013
Kantelijan mielestä 15.6.2013 julkaistu kolumni ”Eurooppa syö nuorensa – ja röyhtäisee päälle” liioitteli valtavasti eurooppalaisten nuorten pitkäaikaistyöttömyyden yleisyyttä. Kolumnin mukaan joka neljäs alle 25-vuotias eurooppalainen on pitkäaikaistyötön, mitä kantelija pitää olennaisesti virheellisenä väitteenä.
Kantelija perustaa näkemyksensä Eurostatin tilastoon, jonka mukaan EU-27-maissa eli Euroopan unionin 27 jäsenmaassa oli huhtikuussa 2013 työtä vailla vajaat 5,7 miljoonaa 15–24-vuotiasta nuorta. Kantelijan mukaan yhtäjaksoisesti yli vuoden ajan työtä vailla oli 1,9 miljoonaa nuorta eli 3,5 prosenttia kaikista 15–24-vuotiaista nuorista. Näillä perusteilla kantelija katsoo, että kolumnissa mainittu väärä luku oli ainakin seitsenkertainen oikeaan lukuun verrattuna. Hän vertaa kolumnin väitettä sellaiseen virheeseen, että Suomessa väitettäisiin olevan 2,1 miljoonaa työtöntä, kun heitä on oikeasti 300 000.
Kantelija pyysi lehteä korjaamaan virheen, mutta siihen ei suostuttu.
Kalevan vastaus 8.8.2013
Päätoimittaja Markku Mantila ei pidä kantelijan esittämää tilastoaineistoa vertailukelpoisena kolumnistin käyttämän aineiston kanssa, koska kantelija käyttää myös vuoden 2011 tilastoja. Kolumnisti puolestaan laski yhteen 27 EU-maan prosentit keväältä 2013 ja jakoi ne maiden lukumäärällä.
Mantila pitää käsitettä ’pitkäaikaistyötön’ hämäränä. Hänen mielestään korkeintaan 24 vuoden ikäisellä nuorella, joka on tullut työmarkkinakelpoiseksi aikaisintaan 15-vuotiaana, muutaman vuoden jakso on paljon eletystä elämästä. Mantila kuitenkin toteaa, että jutussa olisi ollut paikallaan täsmentää, ettei kirjoittaja tarkoittanut esimerkiksi Suomessa käytettyä pitkäaikaistyöttömyyden virallista määritelmää. Hänen mukaansa muissa maissa pitkäaikaistyöttömyyden määrittely vaihtelee.
Mantila lainaa Eurostatin tilastoa kesäkuun 2013 tiedoista, joiden katsoo vahvistavan kolumnistin näkemyksiä: ”The youth unemployment rate in the EU-27 was more than double the overall unemployment rate in 2012. At 22.8 %, more than one out of every five young persons in the labour force was not employed, but looking and available for a job. In the euro area, the youth unemployment rate was even higher at 23.1 %.” Mantilan mukaan ei ole kysymys olennaisesta asiavirheestä, jos tilaston muotoilun “more than one out of five persons” pyöristää kolumnistin tapaan ”joka neljänneksi”.
Lehti tarjosi kantelijalle mahdollisuuden kirjoittaa eriävä näkemyksensä mielipidesivulle, mutta kantelija kieltäytyi.
Ratkaisu
Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20).
Kolumnisti arvosteli tapoja, joilla Eurooppa yrittää päästä irti talouskurimuksestaan. Hän kirjoitti maanosan nuorison ja heidän tulevien lastensa ”ajelevan epätoivon liukuportailla”. Tilastotutkimuksia kolumnisti piti säikäyttävinä ja kertoi yhtenä esimerkkinä, että joka neljäs alle 25-vuotias eurooppalainen on pitkäaikaistyötön.
EU:n virallisia tilastoja tuottava Eurostat julkaisee perusteellisia katsauksia, joiden runsaista yksityiskohdista tiedotusvälineet ja yleisö voivat poimia haluamansa ja päätyä välillä erilaisiinkin johtopäätöksiin. Nuorisotyöttömyytta tarkasteltaessa prosentit vaihtelevat esimerkiksi sen mukaan, lasketaanko työvoiman ulkopuolella olevat, kuten opiskelijat tai vanhempainvapaalla olevat nuoret, mukaan työttömyyslukuihin. Tässä tapauksessa sekä kantelija että vastaaja ovat löytäneet Eurostat-tilastoista nuorten työttömien kokonaismäärään viittaavia lukuja, joiden totuudenmukaisuutta neuvostolla ei ole perusteita kiistää.
Euroopan neuvoston julkaisemassa raportissa todetaan, että pitkäaikaistyöttömyyden määritelmä vaihtelee eri maissa. Eurostat kuitenkin käyttää raportin mukaan määrittelynsä pohjana samaa kriteeriä kuin Suomenkin viranomaiset eli vähintään vuoden jatkunutta työttömyyttä. Neuvoston mielestä on ilmeistä, että kolumnisti viittasi virheellisesti nuoriin pitkäaikaistyöttömiin, kun Eurostatin luvut oikeasti kertoivat nuorista työttömistä. Tätä puutetta ei kuitenkaan voi pitää olennaisena jutun kokonaisuuden kannalta, eikä lehdelle syntynyt oikaisuvelvoitetta.
Neuvoston mielestä lehden olisi ollut hyvä jälkikäteen täsmentää käyttämiään käsitteitä. Myös kantelija olisi voinut asiaan hyvin perehtyneenä henkilönä tarttua lehden tarjoamaan tilaisuuteen ja valistaa lukijoita erilaisista tilastointitavoista.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kaleva ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Hannu Helineva, Timo Huovinen, Riikka Kaihovaara, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Riitta Pollari, Veikko Valtonen ja Heikki Vento.