Vapauttava 6828/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa ystävät muistelivat kuollutta julkisuuden henkilöä. Jutussa, lehden kannessa tai lööpissä ei ollut tarpeen mainita tiedotusvälinettä, joka oli kertonut henkilön kuolemasta ensimmäisenä. 

Vapauttava 6496/AL/17
Suomen Kuvalehti

Journalistinen päätösvalta, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti kertoi jutussaan Asianajajaliiton tutkivan alkoholia työaikana nauttineen asianajajan toimia. Jutussa haastateltiin kirkkovaltuuston jäseniä, koska kyseinen asianajaja kuului kirkkovaltuustoon. Haastateltavien lausumia käytettiin totuudenmukaisesti. Asianajajaa ei tarvinnut kuulla samassa yhteydessä, koska kyseessä oli jatkojuttu, joka kommentoi aiempaa juttua, jossa häntä oli haastateltu. 

Langettava 5785/MTV/15
MTV3 Katsomo

Ihmisarvon kunnioittaminen

MTV3:n Katsomo-sivustolla mainostettiin keskusteluohjelmaa kansanryhmän etnistä alkuperää halventavalla väitteellä. Väitteen poistaminen ei riittänyt korjaamaan tapahtunutta vahinkoa.

Langettava 5659/SL/14
Iltalehti

Piilomainonta

Ilmoittaja julkaisi Iltalehden verkkosivulla tuottamaansa aineistoa, joka jäljitteli Iltalehden ulkoasua ja jutuntekotapaa. Sponsoroitu sisältö -merkintä ei riittänyt erottamaan ilmoitusta journalistisesta sisällöstä.

Langettava 5411/TV/14
MTV, Kymmenen uutiset

Virheen korjaus

STT:n tekemässä ja MTV:n julkaisemassa uutisessa oli olennainen virhe. Toimitus ei sitä korjannut kantelijan pyynnöstä ja STT:n oikaisusta huolimatta.  
   

Vapauttava 5284/SL/13
Helsingin Sanomat

Haastattelu

Lehti haastatteli entistä pitkäaikaisasunnotonta. Toimitus korjasi jutun virheet jälkikäteen. Neuvoston mielestä lehden olisi ollut reilua lähettää haastatellulle hänen sitaattinsa luettavaksi etukäteen. Se ei kuitenkaan rikkonut Journalistin ohjeita. 

Vapauttava 5282/TV/13
MTV3.fi

Haastattelu

Toimittaja haastatteli poliitikkoa tv-uutisissa ja kertoi myöhemmin verkossa julkaistussa kolumnissaan muun muassa haastatellun käyttäytymisestä haastattelutilanteessa. Menettelytapa ei loukannut haastatellun oikeuksia.

Vapauttava 5161/TV/13
MTV3.fi

Piilomainonta, konserniyhteys

Verkkosivulla julkaistiin uutinen saman konsernin elokuvapalvelusta. Sen sisältö oli osin kritiikitöntä, mutta konserniyhteys tehtiin lukijoille selväksi. Kysymys ei ollut piilomainonnasta. 

Langettava 5159/SL/13
Iltalehti

Otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietolähteen käyttö

Lehden lööppi ja etusivu kertoivat vauvan kuolleen rokotteen seurauksena. Jutusta ei löytynyt katetta väitteelle. 

Langettava 5149/TV/13
MTV3

Otsikko

Tv-kanavan teksti-tv:n uutisen otsikko "Tytöt ja media huono yhdistelmä" oli yleisluontoinen lausahdus. Jutussa ei ollut otsikon lupaamaa sisältöä, eikä teksti tarkentanut otsikkoa millään tavalla.

Vapauttava 4897/TV/12
MTV3, uutiset

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös nimen suojasta ja epäillyn asemasta. Kantelijan entisen sukunimen näyttäminen uutisen kuvituksessa ei paljastanut hänen nykyistä henkilöllisyyttään. Uutisesta kävi selvästi ilmi, että kyseessä oli vasta epäily.

Vapauttava 4872/TV/12
MTV3, 45 minuuttia

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös tietojen hankkimisesta ja haastattelusta. Jutussa kerrottiin laittomia ylitöitä tekevän taksinkuljettajan aiheuttamista riskeistä ja taksien valvontaan liittyvistä puutteista. Neuvoston mielestä haastattelut oli tehty asianmukaisesti eikä haastatteluaineistoa käytetty Journalistin ohjeiden vastaisesti.

Vapauttava 4837/TV/12
MTV3.fi

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös oikeita tietoja ja piilomainontaa koskevassa asiassa. Tv-kanava muokkasi nettiuutista kertomatta asiasta lukijoille. Kyse ei kuitenkaan ollut olennaisen asiavirheen korjauksesta, jolloin siitä olisi pakko kertoa. Viihdesivustolla julkaistu uutinen kertoi markkinointikampanjan aiheuttamasta hämmingistä, joten sille oli journalistiset perusteet.

Langettava 4767/TV/11
MTV3

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös piilomainontaa koskevassa asiassa. Maajussille morsian -ohjelmassa annettiin yhden elintarvikeyrityksen tuotteille silmiinpistävän paljon näkyvyyttä. Kysymys oli piilomainonnasta.

Langettava 4720/TV/11
MTV3

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös piilomainontaa ja toimittajan ammatillista asemaa koskevassa asiassa. Urheilutoimittajan esiintyminen tv-mainoksissa selostamansa autokilpailun mainoskatkoilla hämärsi kaupallisen ja toimituksellisen aineiston rajan. Myös journalistinen päätösvalta joutui kyseenalaiseen valoon.

Vapauttava 4692/SL/11
Satakunnan Kansa

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös arkaluonteisen rikoksen alaikäisen uhrin henkilöllisyyden suojaa koskevassa asiassa. Lehti saattoi kertoa alaikäisiin kohdistuvista rikosnimikkeistä poikkeuksellisen yksityiskohtaisesti, koska kysymyksessä oli yhteiskunnallisesti merkittävä rikosvyyhti.

Langettava 4669/TV/11
MTV3, Makuja

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös piilomainontaa koskevassa asiassa. MTV3.fi referoi nettisivuillaan karppaukseen kielteisesti suhtautunutta juttua. Samassa yhteydessä julkaistiin leipomon mainontaa. Kun mainoskampanja loppui, poistui juttukin yleisön saatavilta.

Vapauttava 4592B-G/YLE+SL+TV/11
Yle, Iltalehti, Ilta-Sanomat, MTV3, Helsingin Sanomat, Etelä-Suomen Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös sanan ”persu” käyttöä koskevassa asiassa. Neuvosto ei voi eikä halua kieltää yksittäistä sanaa. Sanaa on käytetty vailla halventavaa tai loukkaavaa tarkoitusta kantelijan esiin nostamissa tapauksissa.

Vapauttava 4552A-D/TV/11
MTV3, uutiset

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä koskevassa asiassa. Uutisessa kerrottiin Tokiossa valitsevasta tilanteesta Japanin maanjäristyksen, tsunamin ja Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Uutisessa saattoi jälkikäteen arvioiden olla liioiteltuja sanamuotoja, mutta pian luonnonmullistuksen jälkeen liikkeellä oli ristiriitaista tietoa, josta oli vaikea muodostaa täsmällistä kokonaiskuvaa. Seurantajutuissa tiedot tarkentuivat.

Langettava 4527/TV/11
MTV3, Helmi

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös piilomainontaa koskevassa asiassa. Nettisivuilla julkaistussa tiedotusvälineen ja mainostajan yhteistyönä järjestämässä kilpailussa toimituksen aineiston ja kaupallisen aineiston raja ei ollut riittävän selkeä.

<< 1 2 3 4 5 >> 

Langettava 5159/SL/13

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietolähteen käyttö

Ratkaistu: 18.9.2013

Lehden lööppi ja etusivu kertoivat vauvan kuolleen rokotteen seurauksena. Jutusta ei löytynyt katetta väitteelle. 

Kantelut 18.3. ja 20.3.2013

Kantelijoiden mielestä 18.3.2013 julkaistusta uutisesta ei löydy vahvistusta väitteelle, jonka mukaan vauva oli kuollut neuvolarokotteen uhrina. Lisäksi kantelijat paheksuvat lehden tapaa valita lähteikseen muita kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tapaisia asiantuntijatahoja. Jutun lähteiksi ilmoitettiin vauvan omaisten lisäksi Rokotusinfo-yhdistys, jonka toinen kantelija katsoo suhtautuvan vihamielisesti rokottamiseen ja mahdollisesti toimivan jutussa vahingoittamistarkoituksessa.

Lastenlääkärinä työskentelevä kantelija ihmettelee uutisen tietoja. Niiden perusteella lapsen kuolinsyytutkimuksesta on käynyt ilmi, että hän kuoli yleistulehdukseen. Sellaisen yleisin aiheuttaja on pneumokokki-bakteeri. Kantelija huomauttaa, että pneumokokkirokote ei sisällä pneumokokkibakteereja eikä näin ollen voi aiheuttaa pneumokokkitautia. Hän pitää todennäköisenä sitä, että kolme päivää ennen kuolemaa annettu rokote ei valitettavasti ehtinyt suojata lasta riittävästi tämän sairastuessa. Kun vauvan kuolemasta oli jutun julkaisuhetkellä kulunut jo vuosi, lehdellä olisi kantelijan mielestä ollut hyvin aikaa tarkistaa esimerkiksi se, onko hoitava lääkäri nähnyt yhteyttä rokottamisen ja kuoleman välillä.

”Juttu edustaa kaiken kaikkiaan journalismin vastenmielisintä puolta, jossa esittämällä vääriä ja terveydelle vaarallisia väitteitä luodaan ”skandaali” (joka myy), jonka jälkeen pyydetään asiantuntijoilta virheen oikaisua, joka sitten julkaistaan tietoisesti myöhemmin ilman vastaavaa julkisuutta”, kantelija kirjoittaa. Hän pelkää, että uutinen alentaa suomalaisten lasten rokotuskattavuutta ja johtaa useiden lasten sairastumisiin ja mahdollisesti kuolemantapauksiin.

Iltalehden vastaus 24.4.2013

Päätoimittaja Kari Kivelä kirjoittaa vauvan kuolinsyytutkimuksen valmistuneen vuosi kuoleman jälkeen. Sen mukaan vauvan kuoleman aiheutti yleistulehdus, joka puolestaan oli todennäköisimmin aiheutunut pneumokokkibakteerista. Kivelän mukaan lehti tutustui kuolinsyytutkimukseen. Siitä selvisi, että rokotteen antamishetkellä lapsen arvioitiin olevan terve. Kolmen päivän kuluttua rokottamisesta vauva menehtyi.

Kivelä kertoo jutun käsitelleen Synflorix-pneumokokkirokotteen käyttöönottoa Suomessa ja siihen liittyviä epäkohtia. Hänen mukaansa rokotetta on testattu Suomessa laajalti. Kivelä toteaa, että testauksen rahoitti yhtiö, joka voitti THL:n tarjouskilpailun pneumokokkirokotteesta. THL oli myös saanut tutkimusrahoituksen kyseiseltä yhtiöltä. Tarjouskilpailun voittanut rokote oli Synflorix, joka ei kuitenkaan ole saanut hyväksyntää Yhdysvalloissa. Kivelä kirjoittaa, että tiedot hyväksymisen esteistä eivät ole julkisia ja myös osia Suomessa tehdystä Synflorix-tutkimuksesta on julistettu salaisiksi. Kivelä huomauttaa, että rokotevalmistajan rahoituksella ja ehdoilla tehty tutkimus herättää perusteltuja epäilyjä siitä, miten vakavasti ja uskottavasti rokotteen haittoja kyseenalaistetaan ja tutkitaan.

Päätoimittajan mielestä THL:n rokotetutkimuksessa ja -ohjelmassa on lyöty laimin rokotusten haittavaikutusten seuraaminen. Hän siteeraa Iltalehdessä 19.3.2013 haastateltua THL:n ylilääkäriä, joka ei tiennyt, mitä näytteitä vauvan kuoleman jälkeen otettiin, oliko kuolinsyy pneumokokki ja mikä rooli rokotteella oli. Kivelä katsoo Iltalehden juttujen osoittavan, ettei rokotteesta vastaava viranomainen saa tietoa rokotettujen lasten terveydentilan vakavista muutoksista rokotuksen jälkeen. Hän viittaa myös 19.4.2013 lähetettyyn Ylen A-talk-ohjelmaan, jossa todettiin Synflorixin aiheuttaneen vakavan neurologisen sairastapauksen ja päädyttiin samaan johtopäätökseen kuin Iltalehdessä: rokotevaikutusten seuranta oli laiminlyöty. Myös MTV3:n 45 minuuttia -ohjelma on käsitellyt asiaa.

Kivelän mielestä on syytä kysyä, onko riittävällä tavalla voitu varmistua siitä, kenelle rokote oikeastaan voidaan antaa. Kuolleen vauvan osalta ei päätoimittajan mukaan voida sanoa, olisiko rokote pitänyt jättää antamatta. Kivelä yhtyykin kantelijoiden näkemykseen, ettei Iltalehden juttu osoittanut rokotteen vaikutusta vauvan kuolemaan.  Silti lehdellä oli hänen mukaansa riittävät perusteet sanoa, että vauva oli rokoteohjelman uhri. Edellä kerrotun valossa hän selittää asiaa seuraavasti: 1) Rokotteen negatiiviset vaikutukset ovat suuremmat kuin on kerrottu, joten rokotteen saajan terveydentilasta olisi pitänyt rokotteen antohetkellä varmistautua eri tavoin kuin kerrotussa tapauksessa tehtiin. 2) Jos rokoteohjelman seuranta olisi järjestetty toisin, vauvan kohdalla olisi voitu ryhtyä toimenpiteisiin heti, kun tälle oli noussut korkea kuume kuolemaa edeltävänä päivänä. 3) Vauvan kuolinsyytutkimus viittaa yleistulehdukseen ja näkee tulehduksen todennäköisenä syynä pneumokokki-bakteerin. Vaikka rokote ei sisällä pneumokokkeja, se ei vielä kerro mitään rokotteen syy-yhteyksistä yleistulehdukseen.

Kivelä käyttää esimerkkinä myös Pandemix-rokotteen yhteyttä narkolepsiaan. Hänen mielestään se osoittaa, että rokotteiden yhteisvaikutukset muiden tekijöiden kanssa ovat vaikeasti tutkittavissa. Kivalä uskoo, että THL:n tapa organisoida Synflorix-tutkimusta ei edistä yhteisvaikutusten selvittämistä. Kivelä toteaa, että uutinen voi vaikuttaa kielteisesti halukkuuteen rokottaa pieniä lapsia ja että lisääntynyt kielteisyys on mahdollinen kansanterveydellinen uhka. Hän kuitenkin muistuttaa, että Iltalehden esiin nostamiin epäkohtiin puuttuminen vähentäisi rokotuskielteisyyttä ja lisäisi luottamusta terveysviranomisiin.

Päätoimittaja kiistää, että Rokotusinfo olisi vaikuttanut jutun syntyyn. Yhdistystä ei hänen mukaansa haastateltu vauvan kuolemaan liittyvistä syistä. Sen sijaan Rokotusinfoa kuultiin, koska se on yksi niistä tahoista, jotka ovat arvostelleet THL:n Synflorix-tutkimusta ja julkisuusperiaatteita. Juttu laadittiin viikonlopun aikana, jolloin toimittaja ei tavoittanut THL:n edustajaa. THL:n ylilääkärin kommentti kuitenkin julkaistiin näkyvästi kantelun kohteena olevaa uutista seuraavana päivänä.

Ratkaisu

Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate (JO 15). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (12).

Lööpin pääotsikko kuului ”Aleksi-vauva kuoli rokotteen takia – vanhemmat luulivat kätkytkuolemaksi”. Siinä julkaistiin myös kuvat vauvasta ja kuolintodistuksesta sekä teksti ”Annetaan kaikille lapsille”. Lehden kannen pääotsikko oli ”Aleksi-vauvasta tuli neuvolarokotteen uhri”. Sen vieressä oli ote kuolinsyytutkimuksesta, jonka mukaan ”todennäköisimmin tämän ikäisen lapsen yleistulehduksen aiheuttaisi pneumokokki-bakteeri”.

Itse jutun otsikossa kerrottiin vauvan kuolleen rokotteen jälkeen. Uutisessa haastateltiin vauvan äitiä, joka kertoi vauvan rokottamisesta, kuolemasta ja kuolinsyytutkimuksen tulosten aiheuttamasta ”pommista vasten kasvoja”.  Toimitus puolestaan kertoi saaneensa rokotteesta ”järkyttäviä tietoja”. Synflorix-rokotekokeilussa olleita lapsia oli lehden mukaan sairastunut esimerkiksi vakaviin neurologisiin ongelmiin.

Rokotusinfo-yhdistyksen puheenjohtajaa kuultiin pääjutussa, ja yksi kainalojuttu, ”Argentiinassa useita kuolemantapauksia”, perustui Rokotusinfon kriittisiin käsityksiin rokotetutkimuksesta. Siinä kerrottiin, että Argentiinassa epäiltiin Synflorix-rokotteen olevan yhteydessä rokotekokeiluun osallistuneiden lasten kuolemiin. Rokotusinfon kielteistä näkemystä Suomessa toteutetusta tutkimuksesta korostettiin myös toisessa kainalojutussa. Kolmas kainalojuttu sisälsi yleistä tietoa pneumokokkirokotteesta. Siitä kävi ilmi, että hallinto-oikeus määräsi julkaistavaksi alun perin salaiseksi tarkoitettua aineistoa rokotetutkimuksesta. 

Uutinen käsitteli kansalliseen rokotusohjelmaan liittyvää rokotetta, joka on yksittäisten perheiden ja koko yhteiskunnan kannalta merkittävä aihe. On tärkeää, että tällaisia teemoja käsitellään myös kriittisesti. Asiantuntijan roolissa esiintyvät haastateltavat ja lähteet oli valittu ilmeisen kapeasti tukemaan yhtä näkökulmaa, mutta tähän lehdellä oli journalistisen harkintavaltansa perusteella oikeus. Lehti myös toimi asiallisesti kuullessaan myöhemmin THL:n edustajaa, vaikka olisi ollut yleisön kannalta suotavaa kuulla lääketieteen asiantuntijoiden näkemyksiä jo samassa yhteydessä.  

Lööpissä ja kannessa esitettiin rokote yksioikoisesti syylliseksi vauvan kuolemaan. Edes vauvan äiti ei esittänyt jutussa tällaista väitettä vaan kysyi, oliko se syynä hänen lapsensa kuolemaan. Neuvosto ymmärtää äidin surua ja pyrkimystä saada selville kuolemaan johtaneet syyt. Jutussa ei kuitenkaan julkaistu näyttöä siitä, että pneumokokkirokote olisi ollut vauvan kuolinsyy. Rokotusinfo-yhdistyksen puheenjohtaja kertoi uutisessa tietävänsä vauvasta, joka oli kuollut BCG-tuberkuloosirokotteen aiheuttamaan yleisinfektioon. Kysymys ei ollut samasta rokotteesta, jota Aleksina esitelty vauva oli saanut. Rokotusinfon esiin nostamat, yhdistyksen mukaan Argentiinassa jo vuonna 2008 esitetyt epäilyt Synflorixin mahdollisesta yhteydestä kuolemantapauksiin eivät myöskään saaneet jutussa lainkaan vahvistusta. 

Päätoimittaja perustelee lööpin ja kannen rajua viestiä rokotusohjelman yleisillä puutteilla. Tällainen selitys on kestämätön. Yleisöä houkuteltiin ostamaan lehti tunteita kuohuttavalla väitteellä, jolle olisi pitänyt löytyä perusteet itse jutusta. Kohuotsikoille ei ollut katetta. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Kari Heino, Timo Huovinen, Marja Irjala, Riikka Kaihovaara, Heli Kärkkäinen, Jaakko Ujainen, Veikko Valtonen ja Heikki Vento

Tämä päätös on avattu 6407 kertaa