Vapauttava 5132/SL/13

Vastaaja: Keskisuomalainen, kaupunkilainen-liite

Asia: Valokuva, ihmisarvo

Ratkaistu: 27.6.2013

Lehti julkaisi hääkuvan, joka kantelijan mielestä loukkasi kristittyjä. Neuvoston mielestä kuva ei loukannut kenenkään ihmisarvoa. Journalistin ohjeiden perusteella ei voi ottaa kantaa uskonnollisiin arvokysymyksiin.

Kantelu 15.2.2013 

Kantelun kohteena on valokuva. Se julkaistiin ensimmäisen kerran 21.1.2013 kaupunkiliitteen jutun ”Heli ja Matti ja erilainen vihkikuva” yhteydessä. Hääparin taustalla näkyy piirros alaspäin olevista risteistä ja pentagrammeista sekä tekstiä, joka kuului seuraavasti: ”Kirkot tuleen. Uskovaiset saatanalle uhrattaviksi.” Sama kuva julkaistiin kantalehdessä pienempänä versiona vielä 11.2.2013. Silloin tekstit oli rajattu kuvasta pois.

Kantelijan mielestä kuvassa näkyvä teksti oli törkeä häväistys kristinuskoa kohtaan ja loukkasi syvästi tuhansien lukijoiden käsityksiä. Hän arvelee tekstin yllyttäneen vihanpitoon Suomen kansan enemmistöä kohtaan. Kuvan tunnukset olivat kantelijan mukaan saatananpalvojien tunnuksia. Hän kysyy, olisiko lehti julkaissut vihkikuvan, jos ”kirkot”-sanan tilalla olisi ollut sana ”moskeijat” ja ”uskovaiset”-sanan asemesta olisi käytetty ”muslimit”-sanaa. ”Uskonnollisissa asioissa ei saa olla syrjintää”, kantelija kirjoittaa.

Keskisuomalaisen vastaus 14.3.2013

Päätoimittaja Pekka Mervola kertoo, että lehden julkaisemat hääkuvat ovat hääparien itsensä otattamia. Lehti julkaisee kuvat sellaisina, kuin ne on toimitukselle lähetetty. Kantelun kohteena olevan kuvan hääpari halusi kuvaansa erilaista tunnelmaa ja kontrasteja, päätoimittaja kirjoittaa. Pari oli kuvassa ”asetelmallisessa seisonta-asennossa” graffitiseinän edessä Kaupungintalon rakennustyömaalla. Rakennustyömaan peiteaitaan oli Mervolan mukaan maalattu erilaisia graffiteja ja iskulauseita.

Toimittaja haastatteli juttuun kyseistä pariskuntaa. Jutussa he kielsivät viestivänsä kuvallaan kapinallisuutta. ”Ei mitään sellaista. Tuo kuva nyt vain kuvaa meitä, hauskoja ollaan”, Mervola siteeraa pariskunnan haastattelua. Hänen mukaansa hääkuvan taustaa ei voi pitää tietoisena viestintänä, vaan se kuuluu reaalimaailmaan ja todellisuuteen, jonka muuttaminen ei ole sanomalehden tehtävä. Hän pitää rakennustyömaan suttuisen suoja-aidan valintaa kuvauspaikaksi poikkeuksellisena, mutta kiistää sen olevan hyvän journalistisen tavan vastaista tai lähtökohtaisesti loukkaavaa. ”Graffitipiirrosten tai töherrysten sisällöstä voi aina olla montaa mieltä ja perustellusti myös eri mieltä”, Mervola katsoo. Tässä tapauksessa kuvan pääsisältö oli päätoimittajan mukaan hääpari eikä teksti tai symboliikka, joka ehkä löytyi kuvan taustalta. Kuva täsmensi jutussa esitellyn hääparin ajattelua ja visuaalistaiteellista näkemystä.

Ratkaisu

Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti (JO 26).

Lehden Vihityt & rekisteröidyt -palstalla julkaistiin kuvia useista hääpareista. Toimitus haastatteli yhtä pariskuntaa, joka kertoi jutussa hääkuvastaan ja vihkijuhlastaan. Pariskunnan mukaan kuva kertoi hassuttelusta sekä juhlavan ja arkisen kontrastista.
Hääparin kuvan tausta oli harmaata seinää, johon on maalattu graffitikuvioita. Kuvan ylälaidassa näkyi tussilla piirrettyjä pentagrammeja ja ristejä sekä provosoivaa tekstiä. Morsian ja sulhanen olivat sivuttain graffitin edessä ja elehtivät riehakkaasti. Kuva erottui palstan muista hääkuvista, joissa poseerattiin perinteisemmin.

Neuvosto ymmärtää, että graffitiseinällä näkyvät viestit ovat voineet järkyttää joitakin lukijoita. Kuvan pääsisältö oli kuitenkin juhlapäiväänsä viettävä hääpari. Neuvoston mielestä kuvan tarkoitus kokonaisuutena arvioiden ei ollut loukata yksittäisten kristittyjen tai minkään uskonnollisen ryhmän ihmisarvoa. Journalistin ohjeiden perusteella ei voi ottaa kantaa uskonnollisiin arvokysymyksiin.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Keskisuomalainen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisun teki puheenjohtaja Risto Uimonen.

Tämä päätös on avattu 5323 kertaa