5076/YLE/12

Langettava

Yleisradion toimituspäällikkö moitti kolumnissaan Nelosen uutisia marionetiksi, joka oli harvinaisella tavalla luovuttanut journalistisen päätösvallan ulkopuolisille. Erittäin vakavan väitteen poistaminen jälkeenpäin tai oma kannanotto eivät olisi korjanneet aiheutunutta vahinkoa.

Kantelu 10.12.2012

Kantelijoina ovat Nelosen uutisten päätoimittaja Eero Hyvönen ja toimittaja Ari Virtanen. Kantelu kohdistuu Ylen Urheilun toimituspäällikön Marko Krapun verkkokolumniin ”Näkökulma: Mustamaalausta ja marionetteja”, joka julkaistiin 14.10.2012.
http://yle.fi/urheilu/nakokulma_mustamaalausta_kulisseissa/6334736
 
Yle Urheilun nettisivuilla julkaistu kolumni sisälsi vahvoja, virheellisiä väitteitä, jotka esitettiin tosiasioina. Niitä ei kantelun mukaan ollut edes yritetty tarkistaa ennen kolumnin julkaisua. Loukkaavien väitteiden kohteelle ei annettu tilaisuutta puolustautua samassa yhteydessä. Tosiasioina esitettyjä virheellisiä seikkoja ei oikaistu edes jälkeenpäin. Kantelijat viittaavat Journalistin ohjeiden kohtiin 8, 10, 11, 20 ja 21 eli totuudenmukaisuuteen, tietojen tarkistamiseen, toden ja sepitteen erottamiseen, virheen korjaamiseen sekä samanaikaiseen kuulemiseen.

Kantelijat siteeraavat kolumnistin kysymyksiä ja luettelevat kolumnin virheet:
1) ”Miksi muiden ehdokkaiden taustoja ei kaivettu samalla uutteruudella kuin Alajan?” Muiden ehdokkaiden taustat tarkistettiin samalla tavalla kuin Alajan. Toimittaja tarkisti kaikista Suomen käräjäoikeuksista, onko Palloliiton puheenjohtajakisassa mukana olleilla Pertti Alajalla, Ari Lahdella, Lasse Lehtisellä, Hannu Tihisellä, Göran Enckelmanilla ja Hannu Syrjäsellä vireillä olevia tai päättyneitä rikosjuttuja. Mikäli niitä oli, hän pyysi niistä tiedot. Alaja oli ainoa puheenjohtajakandidaatti, jolta löytyi tuomioon päättynyt rikosjuttu. Hän oli myös ainoa, jonka toiminnassa Palloliitossa oli epäselvyyksiä. Siksi kyselyssä udeltiin vain Alajan sopivuutta puheenjohtajaksi. Alaja oli ainoa puheenjohtajakandidaatti, joka oli liitossa toimiessaan syyllistynyt rikokseen ja joka oli rikkonut liiton taloussääntöjä luottokorttia käyttäessään. Kolumnistin kysymykseen väitteiden varmistamisesta kantelijat toteavat, että Nelosen uutisissa esitettyjen asioiden todenperäisyys on varmistettu luotettavilta lähteiltä.

2) ”Miksi liittokokousedustajille lähetetyssä kyselyssä udeltiin vain Alajan sopivuutta puheenjohtajaksi? Miksi kaikkia väitteitä ei varmistettu esimerkiksi liiton silloiselta johdolta? Siksi, että kyseessä oli tilaustyönä tehty ”uutinen”. Nelonen siis luovutti harvinaisella tavalla journalistisen päätösvallan toimituksen ulkopuolisille ja antoi muiden ohjata tiedonvälitystään.”

Kantelijat painottavat, että kyseessä ei ollut tilaustyö. Idea syntyi toimituksessa. Kukaan ei ottanut toimitukseen yhteyttä ja ehdottanut aihetta toimitukselle. Nelosen uutiset ei luovuttanut journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolisille eikä antanut muiden ohjata tiedonvälitystään.

Kantelijoiden mukaan kolumnisti on siis tehnyt arvauksia ja esitellyt nämä virheelliset arvauksensa tosiasioina edes yrittämättä tarkistaa, pitivätkö hänen arvauksensa paikkaansa. Jutun katsomalla olisi saanut selville sen, että toimittaja oli tarkistanut muidenkin ehdokkaiden rikostaustat. Yksi
puhelinsoitto olisi riittänyt jutun syntyhistorian selvittämiseen.

Nelosen uutisten päätoimittaja Eero Hyvönen yritti sunnuntai-iltapäivän ja illan aikana saada kolumnin virheitä oikaistuksi ottamalla yhteyttä Ylen vastaavaan päätoimittajaan Atte Jääskeläiseen. Ulkomaan lennolla ollut Jääskeläinen pyysi Krapua jatkamaan aiheesta. Hyvönen sanoo kertoneensa Krapulle, että tämän oletus jutun syntytavasta oli täysin väärä. Samoin Krapu kuuli myös sen, että jutussa itsessään kerrottiin toimittajan tarkistaneen myös muiden ehdokkaiden rikostaustan, toisin kuin Krapu kantelijoiden mukaan virheellisesti väitti.

Lopputuloksena oli se, että kolumnista poistettiin väite toimituksellisen päätösvallan luovuttamisesta.
Hieman myöhemmin siihen Hyvösen mukaan lisättiin hänen kiistonsa samasta asiasta. Kumpaakaan toimenpidettä ei voi kantelijoiden mielestä pitää oikaisuna. Oikaisuhan vaatii virheen myöntämisen yleisölle. Sitä Krapu tai Yle ei ole tehnyt.

Yhteenvetona kantelijat toteavat, että kolumnisti ei ole edes pyrkinyt totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Hän ei ole edes yrittänyt tarkistaa väitteitään, vaikka ne olisivat olleet helposti tarkistettavissa. Hän ei ole antanut Nelosen uutisille mahdollisuutta vastata samassa yhteydessä väitteisiinsä, jotka saattoivat Nelosen uutiset erittäin kielteiseen valoon. Yleisö on kuvitellut Krapun sepitteen olevan totta. Hän ei ole oikaissut olennaisia virheitä lainkaan.

Yleisradion vastaus 10.1.2013

Päätoimittaja Atte Jääskeläinen vastaa, että Yle Urheilun toimituspäällikön Marko Krapun laatiman Näkökulma-kirjoituksen tarkoituksena oli ennen kaikkea kertoa, millaisia ulkopuolisia vaikuttamisyrityksiä Yle Urheiluun kohdistettiin Palloliiton puheenjohtajavaalin alla syys-lokakuussa 2012. Näkökulmassaan Krapu myös kritisoi Nelosen uutisten juttua, joka oli sävyltään voimakkaasti yhtä puheenjohtajaehdokasta syyttävä. Kyseessä oli Jääskeläisen mielestä tältä osin myös mediakriittinen kirjoitus.

Kirjoituksen tiedot perustuivat Krapun ja Yle Urheilun toimituksen itse kokemaan ja selvittämään. Jääskeläisen mukaan Alajan puheenjohtajuutta vastustaneet henkilöt yrittivät syys-lokakuussa 2012 toistuvasti vaikuttaa Ylen journalismiin. Toimitusta houkuteltiin nostamaan uudelleen esiin Alajan vuonna 1998 saama lahjustuomio. Toimitukseen lähetettiin muun muassa vanhoja lehtileikkeitä lahjustapauksen eri käänteistä ja tuomioista. Sähköpostin saatteena oli lause: ”Outoa, jos yksikään
journalisti ei nosta Alajan lahjustuomiota esiin aikana, jolloin esimerkiksi FIFA joutuu koko ajan selvittämään omaa korruptiohistoriaansa.”

Ylelle väitettiin lisäksi, että Alaja olisi Palloliiton pääsihteerinä toimiessaan ylittänyt toimivaltuutensa tehdessään tv- ja markkinointisopimuksia. Alajan vastustajat väittivät hänen väärinkäyttäneen myös liiton luottokorttia. Syytösten motiiviksi Alajan vastustajat kertoivat Jääskeläisen mukaan halunsa ”pelastaa suomalainen jalkapallo”. Ylen tietojen mukaan luottokorttiepäselvyydet olivat tulleet ilmi jo 2000-luvun puolivälissä. Myöhästyneitä luottokorttiselvityksiä Yle Urheilu ei Jääskeläisen mukaan pitänyt sellaisenaan uutisoinnin arvoisena.

Palloliitto aloitti selvityksensä toimivaltuuksien ylittämisestä vuonna 2003. Vuotta myöhemmin Palloliiton liittovaltuusto totesi, ettei Alaja ylittänyt toimivaltuuttaan neuvotellessaan pääsihteerinä tv- ja markkinointisopimuksista. Näiden selvitysten jälkeen Yle Jääskeläisen mukaan katsoi, että toimitusta yritettiin tietoisesti harhauttaa virheelliseen uutisointiin. Yle Urheilu ei myöskään nähnyt syytä, miksi Alajan 14 vuoden takainen lahjustuomio olisi pitänyt nostaa uudelleen esille. Alaja tuomittiin aikoinaan siitä, että hän ja Palloliiton silloinen puheenjohtaja olivat tarjonneet ministeriön virkamiehelle matkoja mm. jalkapallon arvoturnauksiin. Silloinen Palloliiton luottamusjohto oli ilmaissut Alajalle tukensa oikeusprosessin aikana ja tuomion jälkeenkin. Asiaa oli aikoinaan käsitelty laajasti ja perusteellisesti eri vaiheissa.

Kun Yle viimeisen kerran kieltäytyi tekemästä vaadittua juttua, Alajan vastustajat sanoivat Jääskeläisen mukaan kääntyvänsä jonkin toisen tahon puoleen. Myöhemmin Ylen toimittaja sai Alajan vastustajilta kehotuksen katsoa tarkasti kuluvan viikon Nelosen uutiset. Siellä olisi kuulemma ”kovaa kamaa”. Ex- puheenjohtaja Pekka Hämäläinen sanoo Jääskeläisen mukaan kuulleensa Nelosen uutisten jutusta noin viikkoa ennen sen julkaisua.

Nelosen uutisten tekemä juttu Alajasta sisälsi täsmälleen samat tarjotut asiat ja väitteet virheineen,
kuin mitä Yle Urheilulle yritettiin tarjota. Jopa väite Alajan toimivaltuuksien ylittämisestä perustui
samaan puutteelliseen aineistoon. Ex-puheenjohtaja Pekka Hämäläinen lähetti tiedotteen keskeisille suomalaisille tiedotusvälineille 11.10.2012 eli heti Nelosen uutisten jutun jälkeen. Tiedotteessa Hämäläinen kertoi, ettei Alaja ylittänyt aikoinaan toimivaltuuksiaan.

Toimiva sananvapausjärjestelmä edellyttää myös mahdollisuutta mediakritiikkiin. Kantelun kohteena oleva verkkokirjoitus edustaa Jääskeläisen vastauksen mukaan tyylilajia, jossa kirjoittaja voi omissa nimissään esittää kärjekästäkin kritiikkiä, jos kohteena on merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja, kuten merkittävä tv-uutistoimija. Kirjoittajalla oli merkittävä määrä omakohtaista tietoa prosessista, jolla mediaan oli yritetty vaikuttaa. Kritiikki ei Jääskeläisen mielestä ylittänyt tasoa, joka olisi sananvapauden väärinkäyttöä tai yleisesti hyväksyttyä.

Se, että Krapu kokemansa perusteella esitti kantelijoiden siteeraamat kysymykset kolumnissaan, ei ole hyvän journalistisen tavan vastaista. Tämän jälkeen Krapu esittää kokemansa perusteella Nelosen uutisiin kohdistuvaa kritiikkiä: ”Siksi, koska kyseessä oli tilaustyönä tehty ”uutinen”. Nelonen siis luovutti harvinaisella tavalla journalistisen päätösvallan ulkopuolisille ja antoi muiden ohjata tiedonvälitystään.” Kirjoittajalla oli Jääskeläisen mielestä kokemansa ja kuulemansa perusteella perusteltu syy päätellä, että juttu oli perustunut Alajan vastustajien tarjoamaan materiaaliin, joka oli Ylen torjunnan jälkeen päätynyt Nelosen uutisiin.

Päätoimittaja Eero Hyvönen lähestyi Näkökulman väitteen johdosta päätoimittaja Jääskeläistä, ja vaati tämän väitteen oikaisemista. Hyvönen ilmoitti, että juttu on syntynyt Nelosen uutisten oman ideoinnin perusteella. Koska Hyvönen näin kategorisesti ilmoitti, Yle muutti Näkökulman tekstiä tämän vaatimuksen perusteella niin, että Nelosen uutisten ei enää väitetty luovuttaneen päätösvaltaansa ulkopuolisille ja antaneen muiden ohjata tiedonvälitystään. Tätä muutosta koskeva
merkintä tehtiin Jääskeläisen mukaan itse kirjoitukseen. Lisäksi Eero Hyvönen sai mahdollisuuden vastata väitteeseen saman kirjoituksen perässä, näkyvimmällä mahdollisella paikalla.

Jääskeläinen siteeraa kirjoituksen lopussa olevia tekstejä: ”Kirjoitusta on muokattu ensimmäisen julkaisukerran jälkeen 14. lokakuuta. Kirjoituksesta on poistettu väite, jonka mukaan Nelosen uutiset olisi luovuttanut journalistisen päätösvallan toimituksen ulkopuolisille ja siten antanut muiden ohjata tiedonvälitystään. Nelosen uutiset kiistää ohjailun. Nelosen uutisten vastaava päätoimittaja Eero Hyvönen kiistää Marko Krapun aiemman väitteen siitä, että toimitusta olisi ohjailtu Pertti Alajaan liittyvän jutun yhteydessä. Hyvönen kertoo, että idea uutisoinnista syntyi toimituksen sisällä. Hyvösen mukaan vuosien takaisten asioiden uudelleen esiin nostaminen oli perusteltua”.

Vaikka kyseessä on ollut Näkökulma -kirjoituksille tyypillinen Journalistin ohjeiden 24. kohdan tarkoittama yhteiskunnallinen arviointi ja kirjoittajan mielipiteen esittäminen, päätoimittaja Eero
Hyvösen reagoinnin perusteella Yle on Jääskeläisen mukaan arvioinut, että on perusteltua oikaista tekstin ehdotonta väitettä toimituksellisen päätösvallan luovuttamisesta ja julkaista Hyvösen oma kannanotto hänen hyväksymässään muodossa samassa yhteydessä ja mediassa kuin alkuperäinen teksti.

Ennen julkaisua Krapu luki vastineen Hyvöselle puhelimessa. Lisäksi Krapun näkökulmaa muokattiin otsikoinnin ja leipätekstin osalta. Lukijoille kerrottiin näkökulman lopussa miltä osin tekstiä on
muokattu. Päätoimittaja Hyvönen hyväksyi muutokset ja kiitti niistä. Muilta osin Näkökulma-kirjoituksessa ei ollut Jääskeläisen mukaan vastinetta tai oikaisua edellyttäviä seikkoja.

Kantelijoiden kommentti 22.5.2013

Mediakritiikki on päätoimittaja Eero Hyvösen vastakommentin mukaan paikallaan ja Nelosta saa hänen mukaansa kaikin mokomin kritisoida myös kyseessä olevasta jutusta. Yleisön on kuitenkin voitava tietää, milloin kyse on kriitikon näkemyksistä – tai kuten tämän tapauksen yhdessä kohdassa: puhtaista arvauksista – ja milloin faktoista.  Tämän velvollisuuden vuoksi tiedotusvälineen pitää oma-aloitteisesti oikaista virhe välittömästi sen havaittuaan.

Yksi Ylen toimituspäällikön Marko Krapun virheistä on Hyvösen mukaan aivan ilmeinen.  Virheellinen väite on puettu kysymyksen muotoon: ”Miksi muiden ehdokkaiden taustoja ei kaiveltu samalla uutteruudella kuin Alajan?” Kuten Ari Virtanen jo Nelosen jutussa kertoi, muidenkin ehdokkaiden taustat tarkastettiin. Taustoja on siis kaiveltu ja aivan samalla uutteruudella. Muilta vain ei löytynyt vastaavia tekoja Palloliitosta eikä tuomioistuinten arkistoista, kuten jutussa todettiin.

”Nelosen uutisten tekemä juttu Alajasta sisälsi täsmälleen samat tarjotut asiat ja väitteet virheineen, kuin mitä Yle Urheilulle yritettiin tarjota”, kirjoittaa Jääskeläinen.  Tiedot on Hyvösen mukaan tarkistettu useilta Palloliiton silloisilta toimi- ja johtohenkilöiltä, vaikka joukosta puuttuu ex-puheenjohtaja Pekka Hämäläinen, jota Yle ilmeisesti on käyttänyt lähteenään päätyessään hylkäämään aiheen. Krapun ja nyt myös Jääskeläisen logiikka näyttää Hyvösen mukaan kulkevan niin, että Nelosen toimitus luovuttanut päätösvallan ulkopuolisille, koska on päätynyt vastakkaisiin johtopäätöksiin Yleen verrattuna.  Samalla logiikalla Nelonen voisi Hyvösen mukaan tietysti väittää aivan samaa Yle Urheilusta.

Päätoimittaja Hyvösen mukaan ei ole yllättävää, että Yle Urheilulle juttuaihetta tarjonnut taho on kuullut tulossa olleesta Nelosen jutusta. Totta kai sana on levinnyt jalkapallopiireissä sen jälkeen, kun Virtanen aloitti jutunteon.  Hyvönen ei tiedä, kuka tai ketkä olivat Ylen kuivuneen juttuaiheen lähteenä, mutta on hyvin mahdollista, että Nelonen ei ole edes haastatellut häntä. Nelonen ei haastatellut myöskään Palloliiton ex-puheenjohtajaa Pekka Hämäläistä ja hänkin on Jääskeläisen todistuksen mukaan kuullut jutusta jo viikkoa ennen sen julkaisua.

Ylen vastauksen mukaan Hyvönen olisi kiittänyt muutoksista ja vastineen julkaisusta. Koska tämän voi tulkita myös väärin niin, että Hyvönen olisi pitänyt Ylen toimia riittävinä, hän liitti kommenttiinsa viestinvaihtoa Jääskeläisen ja Krapun kanssa. Hyvösen mukaan siitä näkyy, että hän ei suinkaan ollut tyytyväinen Ylen menettelyyn.

Ylen vastaus kantelijoiden kommenttiin 29.5.2013

Kantelussa ja Eero Hyvösen kommentissa 22.5.2013 on väitetty Yle Urheilun Marko Krapun
kolumnin sisältäneen asiavirheen, kun siinä oli kysytty ”Miksi muiden ehdokkaiden taustoja
ei kaivettu samalla uutteruudella kuin Alajan?”. Kysymyksessä ei Jääskeläisen mukaan ole asiavirhe, vaan Nelosen uutiseen kohdistuva, kolumnityylilajin puitteissa hyvään journalistiseen tapaan kuuluva kritiikki. Kritiikki kohdistui Nelosen uutisten juttuun. Siinä oli todettu Alajan olleen ainoa
puheenjohtajaehdokkaista, jolta löytyi rikostuomio. Jutussa kerrottu tieto siitä, että vain Alajalta löytyi rikostuomio, ei Jääskeläisen mielestä sisällä tietoa siitä, oliko muiden ehdokkaiden taustat rikostuomioita lukuun ottamatta tarkistettu samalla tarkkuustasolla.

Ylen kolumnin kysymyksen kritiikki kohdistui tapaan, jolla Alajan tausta ja väitetyt rikkeet oli tuotu esille Nelosen jutussa. Nelosen uutisessa esitettiin tosiasiana, että Alaja oli syyllistynyt väärinkäytöksiin. Kritiikki oli Jääskeläisen mielestä perusteltua erityisesti siksi, että Palloliiton liittovaltuusto totesi nimenomaisesti 26.11.2004, ettei Alaja ollut syyllistynyt väärinkäytöksiin.

Jääskeläinen korostaa, että kolumnista poikkeuksellisesti poistettiin välittömästi Hyvösen yhteydenoton jälkeen väite, että toimituksellinen päätösvalta olisi luovutettu ulkopuoliselle ja lisättiin hänen ilmoituksensa, että idea uutisoinnista oli syntynyt toimituksen sisällä. Muutos on Jääskeläisen mukaan tuotu esille kolumnissa yksiselitteisesti, ja Hyvösen ilmoitus on julkaistu osana alkuperäistä kolumnia. Asiasta sovittiin yhteisymmärryksessä Eero Hyvösen kanssa ja Hyvönen hyväksyi tehdyt muutokset. Koska kolumnissa ei ollut asiavirhettä, vaadittuun oikaisuun ei ollut aihetta.

Lisäksi Yle julkaisi Hyvösen ja Ari Virtasen itse kirjoittamat kommentit kolumniin sen keskusteluosuudessa. Hyvösen vastauksestakin käy ilmi se, että muutoksista sovittiin kolumnin julkaisupäivänä hänen kanssaan ja hän hyväksyi tehdyt muutokset. Myöhemmässä viestinvaihdossa hän Jääskeläisen mukaan esitti uusia vaatimuksia, mutta ne eivät johtaneet toimenpiteisiin, ja hän ilmoitti palaavansa asiaan myöhemmin. Nelosen uutiset, Hyvönen tai Virtanen eivät Jääskeläisen mukaan kuitenkaan missään vaiheessa esittäneet muuta vastinetta julkaistavaksi.

Ratkaisu

Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti (JO 11). Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21).

Yle Urheilun toimituspäällikkö kirjoitti verkkosivujen kolumnissaan otsikolla ”Mustamaalausta ja marionetteja” muun muassa seuraavaa: ”Kilpailu Palloliiton puheenjohtajan paikasta sai loppumetreillä harvinaisen iljettäviä piirteitä. – – ”Kapinaleiri” ei luovuttanut, vaan löysi haluamansa marionetin Nelosen uutisista. Lopputuloksena syntyi yksipuolinen, osin ristiriitaisiakin väitteitä sisältänyt juttu, jonka tarkoitusperiä on kummasteltu laajasti. – – koska kyseessä oli tilaustyönä tehty ”uutinen”. Nelonen siis luovutti harvinaisella tavalla journalistisen päätösvallan toimituksen ulkopuolisille ja antoi muiden ohjata tiedonvälitystään.”

Kantelijoiden kiistettyä journalistisen päätösvallan luovuttamisen Yleisradio poisti sitä koskevat väitteet ja lievensi muuta osuutta, muun muassa otsikkoa. Tästä kerrottiin asianmukaisesti lukijoille kolumnin lopussa. Yle myös julkaisi Hyvösen kiistävän kommentin päätösvallan luovuttamisesta. Osapuolten välillä on myös erimielisyyttä kolumnissa esitetystä poleemisesta kysymyksestä: onko kyseessä olennainen asiavirhe, joka Ylen olisi pitänyt korjata?

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että erimielisyys virheen korjauksesta kohdistuu kysymysmuotoon puettuun lauseeseen, joka kolumnille poleemiseen tyyliin arvioi kriittisesti toisen tiedotusvälineen toimintaa. Kyse on enemmänkin mielipiteestä kuin faktaväitteestä. Tähän kantelijat puuttuivat kolumnin jälkeisessä keskustelussa ja olisivat myös voineet tuoda omat näkemyksensä esiin omassa kannanotossa, jota he eivät kuitenkaan vaatineet. Mahdollinen virhe ei ole niin vakava, etteikö sitä olisi kannanotossa voinut korjata ja selvittää.

Journalistin ohjeiden kohta 2 kuuluu seuraavasti: ”Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.” Tekstin ehdottomuus kertoo sen, että kyse on riippumattoman ja vakavasti otettavan journalismin ydinkysymyksestä. Tämän takia Julkisen sanan neuvosto pitää Ylen kolumnissa esitettyä väitettä juuri kyseisen kohdan rikkomisesta erittäin vakavana. Toimituspäällikön pitää asemansa perusteella se ymmärtää myös kirjoittaessaan kolumniaan.

Yle ei esittänyt kolumnissa eikä päätoimittajan vastauksessa neuvostolle varteenotettavia perusteluja kolumnistin väitteelle. Tähän viittaa myös se, että Yle poisti vakavimmat kohdat kolumnista heti Nelosen yhteydenoton jälkeen. Julkisen sanan neuvoston mielestä Ylen olisi pitänyt varmistaa tietonsa ennen niiden julkaisemista. Laiminlyönnin vuoksi kantelijat joutuivat niin kielteiseen julkisuuteen, että siitä syntynyttä vahinkoa ei olisi voinut korvata omalla kannanotolla.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa sille huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Anssi Halmesvirta, Kalle Heiskanen, Hannu Helineva, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila ja Salla Vuorikoski.