5008/SL/12

Langettava

Olennaisesti virheellinen juttu poistettiin ensin verkosta ja oikaistiin vasta kuuden päivän kuluttua.

Kantelu 29.9.2012

Kantelija ihmettelee, miksi lehti poisti verkosta 27.9.2012 julkaisemansa jutun ”Päätös: Eduskunnan urheilukerhon korvauksia peritään vain kavaltajalta”. Hän pyysi neuvostoa selvittämään asian ”erityisesti sanavapauden näkökulmasta”.

Helsingin Sanomien vastaus 16.10.2012

Päätoimittaja Mikael Pentikäinen kertoo, että jutun kirjoittanut toimittaja oli seurannut eduskunnan urheilukerhon kavallustapausta ja tehnyt siitä uutisia. Kiinnostavaksi seikaksi oli noussut, olisivatko esimerkiksi kerhon tilintarkastajina toimineet kansanedustajat toissijaisesti vastuussa kavallettujen varojen takaisinperinnässä, koska he olivat mahdollisesti laiminlyöneet valvontavastuunsa.

Toimittajalla oli tieto, jonka mukaan eduskunnan kansliatoimikunnan piti kokoontua 27.9. ja asia piti ottaa esiin kokouksessa. Toimittajan odottaessa tietoa kokouksen päättymisestä hänelle soitettiin eduskunnan tiedotuksesta ja kerrottiin, että asiasta lähetetään tiedote. Kun tiedote tuli, toimittaja Pentikäisen mukaan huomasi yllätyksekseen, ettei korvauksia haeta kansanedustajilta. Hän laati tiedotteen perusteella uutisen ja lähetti sen online-toimitukselle julkaistavaksi.

Pentikäinen kirjoittaa, että kun toimittaja tutkiskeli tiedotetta uudelleen, hän huomasi, että se käsittelikin kansliatoimikunnan helmikuisen kokouksen päätöstä. Sen jälkeen toimittaja ”juoksi yläkertaan on-line-toimitukseen ja kysyi, joko juttu ehdittiin julkaista”. Hän pyysi poistamaan jutun julkaisujonosta heti, kun se teknisesti olisi mahdollista. Sitten toimittaja alkoi laatia aiheesta juttua seuraavan päivän paperilehteen.

Päätoimittaja toteaa, että asia jäi sillensä 3.10. asti. Silloin toimitukseen oltiin yhteydessä jutun poistamisesta ja kerrottiin, että asiasta on tehty kantelu JSN:lle. Yhteydenoton jälkeen Hs.fi-sivustolle palautettiin toimittajan ensimmäinen virheellinen uutinen, jonka yhteyteen liitettiin selitys tilanteesta ja linkki toimittajan myöhemmin tekemään, väärinkäsityksistä korjattuun uutiseen.

Pentikäinen korostaa, että jutun poistamisessa ei ollut kysymys sananvapauden rajoittamisesta, kuten kantelija epäili. Sen sijaan kyse oli toimittajan yrityksestä korjata väärinkäsitys. Pentikäisen mukaan toimittaja yritti estää virheellisen uutisen julkistamisen, mutta juttu ehti olla verkossa muutaman minuutin ajan.

Ratkaisu

Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20).

Lehden verkkosivuilla julkaistiin juttu jonka mukaan eduskunnan kansliatoimikunta olisi samana päivänä päättänyt, että eduskunnan urheilukerhon kavallusasiassa peritään vahingonkorvauksia vain kavaltajalta. Juttu poistettiin verkosta pian julkaisemisen jälkeen, mutta julkaistiin uudelleen 3.10.2012. Tällä kertaa sen otsikko oli muutettu seuraavaan muotoon: ”Päätös helmikuussa: Eduskunnan urheilukerhon korvauksia peritään vain kavaltajalta”. Jutun yhteydessä kerrottiin, että se oli virheellinen ja kerrottiin syy virheen syntymiselle: toimittaja oli luullut, että eduskunnan kansliatoimikunta oli tehnyt kavallusasiasta uuden päätöksen, vaikka syyskuun kokouksessa oli vain sivuttu vanhaa, helmikuussa tehtyä päätöstä. Virheelliseen juttuun oli myös lisätty linkki sen korjattuun versioon. Korjatun jutun otsikko kuului ”Urheilukerhon vastuujupakka jatkuu. Perussuomalaiset vaativat yhä tilille eduskunnan vastuuhenkilöitä.”

Verkkosivuilta poistettu uutinen sisälsi olennaisen virheen. Neuvosto on toistuvasti linjannut (4598/SL/11), että virheellisen jutun poistaminen ei ole hyvän journalistisen tavan mukaista. Lehti korjasi virheen vasta kuuden päivän kuluttua, vaikka Journalistin ohjeiden mukaan virhe on korjattava heti, kun se tulee toimituksen tietoon. Tässä tapauksessa toimitus tiesi virheestä koko ajan, mutta lehti laiminlöi velvollisuutensa kertoa siitä yleisölle ja oikaista asia ilman viivyttelyä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Anssi Halmesvirta, Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Anna-Liisa Hämäläinen, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.