Vapauttava 4939/SL/12

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Yksityisyyden suoja, tietojen hankkiminen, haastattelu, Facebook

Ratkaistu: 12.2.2013

Lehti julkaisi jutun kantelijan valmistelemasta kirjasta, joka kertoo vuosi aiemmin kuolleesta kantelijan sisaresta. Lehti käytti jutussaan kantelijan Facebook-päivitystä.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 13.3.2013 poistamalla siitä toimittajan nimi.

Kantelu 5.7.2012

Kirjailija Anja Snellman-Orman kantelu kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:
"Toimittaja NN:n kirjoittamassa jutussa on lainattu suoraan sanasta sanaan yksityisen Facebook-päivitykseni teksti kokonaisuudessaan. Facebook-sivuni ovat yksityiset, vain kaverieni nähtävissä. Tuo sisareni kuoleman 1-vuotispäivään liittynyt runollinen teksti on otettu sivuiltani minulle kertomatta, lupaa kysymättä.

Toimittaja NN tekstasi minulle FB-päivitykseni ilmestymispäivänä ja pyysi minulta haastattelua sisareni kuolemasta, tai siihen liittyvästä kirjasta, joka minulla on työn alla. Kieltäydyin haastattelusta ja kerroin, etten koskaan kommentoi keskeneräisiä töitä, ja että siskoni kuoleman vuosipäivänä vietämme perheen kanssa hiljaista aikaa, enkä halua sanoa asiasta mitään. Toimittaja ei kertonut tässä yhteydessä, että aikoo kirjoittaa seuraavan päivän lehteen jutun, jonka lähtökohtana on tuo kuolemaan liittyvä päivitykseni.

Toimittaja oli lisäksi kaivanut esiin vuoden takaisen Iltalehden kolumnini, josta oli poiminut pätkiä, sekä kolmen kuukauden takaisen Inhimillinen tekijä -televisiohaastattelun, jossa kerroin Aino-Kaisa Sinisalon ja Sami Saaren keralla läheisen kuolemaan liittyvästä pitkästä surutyöstä.

Lehden nähtyäni − iso kuva ja iso otsikko − olin järkyttynyt, kuten myös perheeni. Toimittaja ei siis millään tavoin varoittanut, että laittaa haastattelun näköiseksi naamioidun jutun lehteen. Puhumattakaan, että olisi kertonut saaneensa jostain − en tiedä vieläkään mistä − käsiinsä Facebook-päivitykseni. Erityisen törkeänä pidän tuon surupäivitykseni sanasanaista käyttöä jutun ytimessä.

Olen − olin − Iltalehden vakituinen kolumnisti, ja kirjoitin aiheesta tällä erää viimeisen kolumnin lehteen."

Iltalehden vastaus 24.8.2012

Päätoimittaja Kari Kivelä vastaa, että Facebook-päivitykset ovat rinnastettavissa muihin julkisiin lähteisiin. Julkaisukanavana Facebookia ei voida pitää yksityisyyden suojan piiriin kuuluvana viestintänä.  Kantelijankin ns. Facebook-kaveruuksien määrä on päätoimittajan vastauksen mukaan suhteellisen runsas. Julkisuuden henkilöt käyttävät kaiken lisäksi palvelua enenevässä määrin julkaisukanavana, jonka sisältöä he voivat hallita.

Kivelä sanoo, että Iltalehti päätyi uutisoimaan syksyn kirjauutuudesta kirjan kustantajan tiedotusvälineineille toimittamien taustatietojen johdosta. Juttuun on lainattu myös kantelijan Facebook-päivitystä. Oleellista päätoimittaja Kivelän mukaan on, ettei tuo päivitys sisällä mitään sellaista yksityisyyden piiriin kuuluvaa tietoa, jota Snellman itse ei olisi aiemmin tuonut muuhun julkisuuteen itse.

Omaisen kuolema on päätoimittajan mukaan yksityisyyden suojaan kuuluva asia. Sekä kirjailija että myös kustantaja ovat tuoneet sen julkisuuteen jo aiemmin. Tämä käy ilmi jo Iltalehden jutustakin. Lainattu Facebook-päivitys kertoi tulevan kirjan kannen kuvasta. Yksityisenä senkään sisältöä ei Kivelän mielestä voida pitää.

Ratkaisu

Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä (JO 27). Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta (JO 28).

Iltalehden juttu kertoi muutamaa kuukautta myöhemmin ilmestyvästä kantelijan romaanista. Juttu oli koottu kantelijan Facebook-päivityksestä, hänen kolumnistaan, esiintymisestä Ylen Inhimillisessä tekijässä ja kirjan kustantajan materiaalista. Kantelijan Facebook-sivusto ei ollut kaikille avoin.

Iltalehden toimittajan käyttämät tiedot oli koottu avoimista lähteistä. Neuvosto pitää Facebookia yhtenä julkisena lähteenä muiden joukossa. Toimittajat voivat käyttää siellä julkaistua aineistoa, kunhan tiedon julkaiseminen ei riko Journalistin ohjeita.

Kantelija on julkaissut yli kaksikymmentä romaania noin kahdessakymmenessä vuodessa. Hänestä on tehty myös runsaasti henkilöhaastatteluja tiedotusvälineisiin. Kantelijaa voi pitää julkisuuden henkilönä, jonka yksityisyyden suoja on kaventunut. Kantelija kirjoitti 2011 sisarensa kuolemasta kolumnin ja esiintyi keväällä 2012 televisio-ohjelmassa, jossa hän paljasti arkaluonteiseksi katsottavia tietoja lapsuudenkodistaan ja sisarestaan. Kantelija itse ja hänen kustantajansa olivat myös avoimesti kertoneet tiedotusvälineille, että valmisteilla oleva kirja kertoisi sisaresta.

Iltalehden käyttämä Facebook-päivitys julkaistiin sisaren kuoleman vuosipäivänä. Siinä kantelija kuvaa lyhyesti tuntojaan ja kertoo sisarensa lapsuudenkuvasta, josta tulee uuden kirjan kansi. Julkisen sanan neuvoston mielestä sitaatti ei paljasta yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia, arkaluonteisia tietoja. Jutusta käy ilmi myös sitaatin lähde ja se, että kantelija ei halunnut antaa aiheesta haastattelua.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Puheenjohtaja Risto Uimonen, Ulla Ahlmén-Laiho, Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Lauri Karppi, Heli Kärkkäinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Riitta Pollari, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.

Tämä päätös on avattu 8130 kertaa