Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6500/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Yle haastatteli uutislähetyksessä julkisuuden henkilöä, joka vaikutti päihtyneeltä. Haastattelu ei loukannut kenenkään ihmisarvoa eikä sekoittanut tosiasioita ja sepitettä.

Lausuma 6450/L/17
Pääministeri Juha Sipilä

Sananvapauden rajoittaminen

Langettava 6316/R/16
Radio Suomipop

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Vahvasti päihtynyttä julkisuuden henkilöä haastateltiin suorassa radiolähetyksessä. Hänen ihmisarvoaan ei kunnioitettu, eikä yleisö voinut erottaa tosiasioita sepitteestä.

Lausuma 6114/L/16
Viranomainen

Sananvapauden rajoittaminen

Lausuma 5980/L/15
Posti Group Oyj

Sananvapauden rajoittaminen

Langettava 5919/TV/15
MTV Uutiset

Lainaaminen

MTV:n verkkojuttu perustui pari tuntia aiemmin julkaistuun Seiskan juttuun. Vaikka MTV:n jutussa oli omaakin tiedonhankintaa, alkuperäinen lähde olisi pitänyt mainita ja liittää juttuun linkki. Nämä puuttuivat MTV:n jutusta.

Langettava 5765/SL/15
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi tunnetun artistin vuokraavan vanhaa asuntoaan. Juttu perustui olennaisilta osin toisen hankkimiin tietoihin, mutta lehti ei kertonut tästä uutisensa yhteydessä.

Vapauttava 5391/SL/13
Ilta-Sanomat

Piilomainonta, journalistinen päätösvalta

Lehti kertoi useissa nettijutuissaan pikaruokaketjun lanseeraamisesta Suomeen. Kysymys ei ollut piilomainonnasta.

Lausuma 5362/L/13
Lausuma piilomainonnasta
Vapauttava 4899/L/12
Lausunto oikeusministeriölle

Julkisen sanan neuvoston lausunto Oikeusministeriön työryhmämietinnöstä 24/2012 ”Sananvapausrikokset, vainoaminen ja viestintärauhan rikkominen”.

Vapauttava 4621/AL/11
Hymy

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös journalistista päätösvaltaa, virheen korjaamista ja nettikeskustelua koskevassa asiassa. Viihdetaiteilijan blogin perusteella tehtyä nettiuutista muokattiin kertomatta tästä muutoksesta yleisölle. Koska kysymys ei ollut olennaisen virheen korjaamisesta, lehden toimintaa voi pitää hyväksyttävänä. Uutista seurannutta nettikeskustelua toimitus moderoi yksipuolisesti. Kyseessä kuitenkin oli aineisto, jonka julkaisemisesta tai julkaisematta jättämisestä toimitus päättää itsenäisesti. (Kantelu on tehty ennen Journalistin ohjeiden liitteen ”Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla” voimaantuloa 1.10.2011, joten liitettä ei tässä ratkaisussa sovelleta.)

Vapauttava 4616/SL/11
Pohjolan Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös nettikeskustelua koskevassa asiassa. Kantelijan nimi yhdistettiin asiattomasti nettikeskustelussa taponyrityksestä kertovaan uutiseen. Toimitus kuitenkin poisti asiattoman viestin saatuaan siitä tiedon. (Kantelu on tehty ennen Journalistin ohjeiden liitteen ”Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla” voimaantuloa 1.10.2011, joten liitettä ei tässä ratkaisussa sovelleta.)

Langettava 4605/SL/11
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä ja lainaamista koskevassa asiassa. Lehti kertoi etusivun pääjuttuna ja sisäsivun aukeamalla Nokian toimitusjohtajan uuden asunnon sijainnin ja kuvaili yksityiskohtia asunnosta ja naapurien reaktioista. Lehti mainitsi sisäsivun jutun lopussa tiedon alkuperäislähteestä, mutta ei lainkaan etusivulla.

Vapauttava 4604B/SL/11
Ilta-Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös toisen työn käyttämistä koskevassa asiassa. Lehti kertoi riittävän selvästi toisesta lehdestä saamastaan juttuideasta heti oman juttunsa alussa. Jutun painopiste oli uusissa haastatteluissa, joten lähdemaininta etusivulla ei ollut tarpeen.

Langettava 4604A/SL/11
Ilta-Sanomat

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä ja lainaamista koskevassa asiassa. Lehti kertoi jutussaan Nokian toimitusjohtajan uuden asunnon sijainnin ja kuvaili yksityiskohtia asunnosta. Lehti ei maininnut jutussaan sijaintitiedon lähdettä, vaikka se perustui toisen lehden edellispäivänä julkaisemiin tietoihin.

Vapauttava 4512/SL/11
Keskisuomalainen

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös verkkokeskustelua koskevassa asiassa. Lehden nettikeskustelupalstalla julkaistiin asiattomia kommentteja. Toimitus laiminlöi palstan valvonnan, mutta poisti asiattomat kommentit saatuaan tiedon kantelusta. 

Langettava 4476/SL/10
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä koskevassa asiassa. Juttu perustui toisen lehden tietoihin niin ratkaisevasti, että lähde olisi pitänyt mainita jo lööpissä ja etusivulla.
(Päätös perustuu vuoden 2005 ohjeisiin. Uudet Journalistin ohjeet otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa.)

Langettava 4454/TV/10
MTV3


Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä koskevassa asiassa. Tv-kanavan verkkosivulla julkaistiin yöllä uutinen, josta puuttuivat lähdeviittaukset. Lähde lisättiin heti seuraavana aamuna, kun juttua täydennettiin ja lähdeviittauksen puuttuminen huomattiin. Kanava ei kuitenkaan kertonut jutun puutteista ja niiden korjaamisesta katsojilleen. Lähdettä ei myöskään mainittu riittävän selvästi.
(Päätös perustuu vuoden 2005 ohjeisiin. Uudet Journalistin ohjeet otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa.)

Langettava 4431/SL/10
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä koskevassa asiassa. Lehti käytti verkkosivuillaan julkaistussa urheilu-uutisessa toisen sivuston julkaisemia tietoja, mutta jätti lähteen mainitsematta. Toimitus huomasi laiminlyönnin, mutta ei lisännyt uutiseen lähdettä, vaan poisti koko uutisen.

<< 1 2 3 >> 

Vapauttava 4899/L/12

Vastaaja: Lausunto oikeusministeriölle

Ratkaistu: 20.6.2012

Julkisen sanan neuvoston lausunto Oikeusministeriön työryhmämietinnöstä 24/2012 ”Sananvapausrikokset, vainoaminen ja viestintärauhan rikkominen”.

Julkisen sanan neuvostolla ei ole huomautettavaa työryhmän esityksiin.

Sen sijaan Julkisen sanan neuvosto kiinnittää huomiota työryhmän esitysten perusteluihin sivuilla 119–120. Työryhmä pohtii tavallisten ihmisten virallisten normien vastaista käyttäytymistä, joka ilmi tullessaan johtaa virallisiin seuraamuksiin. Työryhmä myöntää, että rikos ei ole yksityisasia, mutta pientäkin rikosta koskeva mediakäsittely voi aiheuttaa asianomaiselle suurta haittaa. Työryhmä pohtii yhteiskunnallisen merkityksen ja pelkän uteliaisuuden tyydyttämisen välistä eroa.

Seuraavassa on suora lainaus työryhmän esityksen perusteluista ”jos henkilö tuomitaan rikoksesta yli kahden vuoden vankeusrangaistukseen, tällainen vankeusrangaistus on aina ehdoton. Rikoksen rangaistuarvo on tällöin niin suuri, että rikosta voidaan myös yhteiskunnallisesti pitää siinä määrin merkittävänä, että se ei yleensä kuulu tekijän yksityiselämänä suojattaviin asioihin. Poikkeuksena on kuitenkin pidettävä alle 18-vuotiaana eli nuorena henkilönä tehtyjä rikoksia. Sama koskee tapauksia, joissa tiedon esittäminen voisi aiheuttaa rikoksen uhrille lisävahinkoa.”

Julkisen sanan neuvoston mielestä tällaisen kahden vuoden rangaistusrajan mainitseminen lain esitöissä aiheuttaa liiallisen kaavamaisuuden vaaran pohdittaessa toimituksissa nimen julkaisua. Yli kahdeksi vuodeksi tuomitun nimeäkään ei ole syytä kaikissa tapauksissa mainita. Toimituksissa noudatettiin takavuosina kauan ns. kahden vuoden kaavamaista sääntöä. Siitä on viime vuosina pyritty eroon. Julkisen sanan neuvosto käyttää ja suosittelee päätöksissään tapauskohtaista harkintaa. Jos kahden vuoden raja kirjataan lain muutoksen perusteluihin, on olemassa vaara, että tuomioistuimet ryhtyvät käyttämään sitä ratkaisujensa perusteena. Tällöin myös toimituksissa joudutaan turvautumaan kaavamaisiin ratkaisuihin.

Kun toimituksissa tai Julkisen sanan neuvostossa pohditaan tuomitun nimen julkaisua, huomioon otetaan aina teko, tekijä ja julkaisuajankohta. Mitä vakavampia rikos ja siitä tuleva tuomio ovat, sitä matalampi on julkaisukynnys. Huomioon otetaan myös se, kohdistuuko teko yksittäiseen ihmiseen vai ympäröivään yhteiskuntaan. Myös tekijän asema vaikuttaa toimitusten julkaisupäätökseen ja Julkisen sanan neuvoston pohdintaan.  Jos tekijä käyttää esimerkiksi taloudellista tai poliittista valtaa, julkaisukynnys madaltuu. Näillä perusteilla voi olla relevanttia julkaista tekijän nimi jopa sakkorangaistuksissa, vankeusrangaistuksista puhumattakaan.

Toimituksen käyttävät harkintansa pohjana Julkisen sanan neuvoston periaatelausumaa ”Nimi rikosuutisissa”. Periaatelausuma on vuodelta 1981, mutta sen linjaukset ovat kestäneet ajan hammasta hyvin.
http://www.jsn.fi/periaatelausumat/nimi-rikosuutisissa/

 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Hannu Helineva, Timo Huovinen, Anna-Liisa Hämäläinen, Lauri Karppi, Tuomo Lappalainen, Riitta Ollila ja Jaakko Ujainen.

Tämä päätös on avattu 5071 kertaa