Vapauttava 4830/SL/12

Vastaaja: Nya Åland

Ratkaistu: 26.9.2012

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja omaa kannanottoa koskevassa asiassa. Kantelijasta kirjoitettiin, että hän oli yhdessä toisen henkilön kanssa tehnyt poliisille nimettömän ilmiannon. Kantelija ei toimittanut lehdelle omaa kannanottoaan.

Kantelu 1.3.2012

Kantelijan mielestä lehti on pääkirjoituksessaan 1.3.2012 julkaissut hänestä ja toisesta henkilöstä perättömän väitteen. Se liittyi Ahvenanmaan maakuntapäiville valitun maapäiväedustajan Facebook-kommenttiin, jossa nimitettiin Ruotsin silloin vielä syntymätöntä prinsessaa ”loiseksi”. Kantelijan mielestä tämä kommentti, joka levisi laajalti pohjoismaisissa tiedotusvälineissä, sisälsi kunnianloukkauksen.

Facebook-kommentista tehtiin nimetön ilmianto poliisille. Pääkirjoituksessa väitettiin nimien kera, että ilmiannon taustalla olisi kaksi henkilöä, joista toinen oli kantelija. Kantelijan mukaan tämä ei pitänyt paikkaansa.


Nya Ålandin vastaus 18.4.2012

Päätoimittaja Jonas Bladh kirjoittaa, että pääkirjoitus oli jatkumoa pitkälle keskustelulle, jonka kantelija ja hänen kanssaan samanmieliset olivat aloittaneet. He olivat tuohtuneet maapäiväedustajan Facebook-kommentista ja kirjoittaneet siitä sosiaalisessa mediassa, lehtien kotisivuilla ja mielipidepalstoilla. Nya Ålandin pääkirjoituksessa käsiteltiin tähän keskusteluun liittyviä ylilyöntejä. Jutun sivulauseessa mainittiin, että kantelija ja toinen henkilö olivat nimettömän, maapäiväedustajaa kunnianloukkauksesta epäilevän ilmiannon takana. Ilmianto ei johtanut toimenpiteisiin, sillä mahdolliselle rikokselle ei löytynyt asianomistajaa.

Päätoimittajan mukaan kantelija kertoi ilmiannosta Facebookissa jo ennen kuin se toimitettiin poliisille. Hän myös kertoi olevansa ylpeä, kun oli ”heittänyt ensimmäisen kiven”. Bladh arvelee, että kantelija on omalla toiminnallaan herättänyt enemmän omaan persoonaansa ja toimintaansa liittyvää huomiota, kuin lehti konsanaan.

Pääkirjoituksen julkaisemisen jälkeen kantelija otti toistuvasti yhteyttä toimitukseen. Hänelle kerrottiin, että lehti voi julkaista kantelijan näkemykset asiaan liittyen. Sellaisia ei toimitukselle kuitenkaan lähetetty. Sen sijaan keskustelu kävi kuumana lehden nettikommenttipalstalla, ja siihen osallistui myös pääkirjoitustoimittaja, joka kertoi lehden selvittäneen ilmiannon taustoja. Sama selvitys julkaistiin myös seuraavan päivän paperilehdessä.


Ratkaisu

Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22).

Lehden pääkirjoituksessa otettiin kantaa paikallisesti ja kansainvälisestikin huomiota herättäneeseen aiheeseen. Jutussa kirjoitettiin, että maapäiväedustajan Facebook-kommentti ei kuitenkaan lopulta kuohuttanut suuria kansanjoukkoja Ahvenanmaalla, vaan monien kommenttien taustalla olivat kantelija ja yksi toinen henkilö. Heidän kerrottiin tehneen poliisille ilmiannon, joka motiivina oli mustamaalata Ruotsin prinsessasta kirjoittanutta maapäiväedustajaa. Pääkirjoitustoimittaja myös huomautti kirjoituksessa, ettei muiden solvaaminen nettikeskustelussa ole sananvapautta ja toivoi keskustelun Ahvenanmaalla siirtyvän jo olennaisempiin kysymyksiin. Seuraavana päivänä pääkirjoituksen kainalojutussa kerrottiin, mihin edellisenä päivänä julkaistu väite perustui. Lisäksi siinä esitettiin kantelijalle ja toiselle jutussa mainitulle henkilölle anteeksipyyntö, jos väite ei pitänytkään paikkaansa.

Kantelija on ollut kunnallisvaaliehdokkaana ja käynyt kärjekästäkin julkista keskustelua yhteiskunnallisista aiheista. Näillä perusteilla hänen tulee sietää itseensä kohdistuvaa kovaakin arvostelua. Nya Ålandin pääkirjoituksessa kantelija joutui kuitenkin niin kielteiseen julkisuuteen, että hänelle syntyi oikeus omaan kannanottoon. Toimitus tarjosi kantelijalle tällaista mahdollisuutta, mutta hän kieltäytyi. Lehti toimi korrektisti, kun se kertoi lukijoille, millaisiin asiaperusteisiin kantelijaan kohdistunut väite nojasi. Lehti olisi palvellut lukijoita vielä paremmin, jos nämä perusteet olisi kerrottu jo alkuperäisessä pääkirjoituksessa. Neuvostolle ei kuitenkaan osoitettu, että kirjoitukset olisivat sisältäneet olennaisia virheitä.  
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Nya Åland ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Hannele Haanpää-Holappa, Anna-Liisa Hämäläinen, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila ja Jaakko Ujainen.

Tämä päätös on avattu 2652 kertaa