4824/SL/12

Langettava

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös virheen korjaamista koskevassa asiassa. Kantelijasta esitettiin olennaisesti virheellistä tietoa, jota lehti ei suostunut korjaamaan. Jutussa ei kerrottu kantelijan nimeä, mutta hän oli silti tunnistettavissa. 

Kantelu 27.2.2012

Kantelijan mukaan lehti on julkaissut useita artikkeleita Päijät-Hämeen koulutuskonsernin epäselvyyksistä, joita kantelijakin on alun perin tuonut esiin. Hänen mielestään lehti on toistuvasti esitellyt näitä asioita puolueellisesti. Koulutuskonsernin toimitusjohtaja on saanut runsaasti palstatilaa, mutta kantelijalta ei ole pyydetty yhtään kommenttia. 

Kantelija esiteltiin kantelun kohteena olevassa jutussa ”entisenä sihteerinä”. Toinen kritiikkiä esittänyt henkilö – joka on antanut suostumuksensa oman osuutensa käsittelemiselle Julkisen sanan neuvostossa – esiteltiin jutussa nimellä ”opettaja X”. Kantelijan mukaan vähänkin asiaa seuraavat tahot tietävät ilman oikeita nimiäkin, kenestä on kysymys. Koulutuskonsernin toimitusjohtaja on kantelijan mukaan uutisoinut asiaa laajasti myös konsernin intranet-sivuilla ja käyttänyt siellä kantelijan ja ”opettaja X:n” nimiä. Koulutuskonsernissa työskentelee noin 1700 henkilöä.

Konsernin toimitusjohtaja kommentoi Etelä-Suomen Sanomissa väitteitä, jotka oli esitetty Ylen Strada-ohjelmassa. Kantelija ihmettelee, että lehti julkaisi vastineen, joka oli osoitettu Ylelle. Lehtijuttu sisälsi kantelijan mielestä myös useita asiavirheitä. Siinä käsiteltiin asiaa laajemmin, kuin lehdessä aiemmin, ja esiin tuotiin vain toisen osapuolen näkemyksiä. Kantelija katsoo, että lehti on halunnut leimata koulutuskonsernin epäselvyyksiin liittyvät asiat muutaman henkilön masinoimaksi ajojahdiksi, vaikka kysymys on laajemmasta asiasta.

Lehti ei ollut yhteydessä kantelijaan tai opettaja X:ään ennen jutun julkaisemista. Opettaja X lähetti toimitukselle ensin oman vastineensa, jossa hän pyysi korjaamaan kirjoituksen selkeät asiavirheet. Opettaja ei allekirjoittanut vastinetta omalla nimellään, koska halusi suojella ”väsynyttä perhettään turhalta julkisuudelta”. Vastinetta ei julkaistu. Sen jälkeen kantelija ja opettaja X lähettivät vielä yhteisen, molempien nimillään allekirjoittaman vastineen, joka sekin jätettiin julkaisematta.

Etelä-Suomen Sanomien vastaus 13.3. ja 12.9.2012

Päätoimittaja Heikki Hakala kertoo, että kysymys on pitkästä prosessista ja että lehti on alun alkaen nostanut esille epäilyt koulutuskonsernissa tapahtuneista vääryyksistä. Kantelija on toiminut niissä keskeisenä lähteenä. Myös ”opettaja X:n” tapaus on ollut esillä lehdessä. Asetelma on ollut sellainen, että kantelija on esittänyt erilaisia syytöksiä, joihin koulutuskonsernin toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja ovat antaneet altavastaajina vastauksia. Väärinkäytösepäilyjä tai väitettyä konsernin henkilöstön pahoinvointia ei kuitenkaan ole voitu näyttää toteen.

Strada-ohjelma nojasi päätoimittajan mukaan tietonsa hyvin samantyyppiseen aineistoon, kuin jota kantelija oli esitellyt Etelä-Suomen Sanomissa. Toimitus arveli, että asiasta oli löytynyt uutta tietoa, kun valtakunnallinen tv-ohjelma esitti vakavia syytöksiä. Uutta aineistoa ei kuitenkaan ollut, eli ohjelma perustui väitteille, joille lehti ei ollut saanut käytännössä mitään vahvistusta. Tästä syystä lehti pyysi kommenttia koulutuskonsernin toimitusjohtajalta, joka oli myös päättänyt lähettää Ylen johdolle selvityksen ohjelman virheistä.

Hakalan mielestä oli jo sinänsä uutinen, että Yle esitti koulutuskonsernista tietoja, joiden todenperäisyyden Etelä-Suomen Sanomat oli aikaisemmin todennut toteen näyttämättömiksi. Tähän uutiseen ei Hakalan mukaan ollut tarvetta saada kommentteja niiltä, jotka olivat Stradan lähteinä. Päätoimittaja myös ihmettelee kantelijan väitettä, että olisi hyvän lehtimiestavan vastaista antaa toisessa mediassa vastausmahdollisuus sellaiselle henkilölle, joka on joutunut kyseenalaiseen valoon toisessa tiedotusvälineessä.

Päätoimittajan mukaan kantelijan ja opettaja X:n yhteinen vastine ei sisältänyt sellaista uutta tietoa, että sen julkaiseminen olisi ollut perusteltua. Lehti on pitäytynyt opettaja X:n oikean nimen julkaisemisesta siksi, ettei häneen henkilönä kohdistuisi epäsuotuisaa julkisuutta ja että se saattaisi olla hyvän journalistisen tavan vastaista. Se, että nimi on julkaistu jossakin muualla, ei päätoimittajan mielestä muuta asiantilaa.

Hakalan mielestä opettaja X:n yksin kirjoittamassa vastineessa oli kyse saivartelusta pienten yksityiskohtien osalta esimerkiksi siitä, olivatko koulutuskonsernin toimitusjohtajan sanamuodot tarkalleen oikein. Oikaiseminen olisi päätoimittajan mukaan pikemminkin johtanut sellaiseen käsitykseen, ettei opettaja ollut lainkaan tehnyt kanteluja, joiden tekeminen oli kuitenkin kiistattomasti tuotu esille.  Tämä olisi johtanut lukijoita harhaan.

Lisäselvityksessään Hakala kommentoi opettaja X:n olennaisiksi virheiksi väittämiä jutun kohtia seuraavasti:

1) Opettaja ei ole tehnyt yhtään rikosilmoitusta, vaikka jutussa hänen kerrottiin tehneen lukuisia tutkintapyyntöjä, joista kolme oli rikosilmoituksia.
Päätoimittajan kommentti: ”On epäolennaista, oliko kyse muodollisesti rikosilmoituksesta, tutkintapyynnöstä tms. Faktaa on, että Ilmavirran [toimitusjohtajan] osalta juttu raukesi poliisitutkintaan ja rehtorit todettiin syyttömiksi oikeudessa.

2) Jutussa kirjoitettiin opettajan tehneen 37 kantelua eduskunnan oikeusasiamiehelle. Opettajan mukaan hän on tehnyt vain yhden kantelun, jonka asiasisältöä on täydennetty lisäkirjeillä.
Päätoimittajan kommentti: ” Kuten opettaja itsekin toteaa, hän on lähettänyt oikeusasiamiehelle varsinaisen kantelunsa lisäksi lukuisia lisäselvityspyyntöjä. Koulutuskonsernissa ne on nähtävästi ymmärretty erillisiksi kanteluiksi, joihin konserni on joutunut antamaan erilliset vastineensa. Yhtä kaikki, oikeusasiamies on saanut opettajalta runsaasti kanteluja tai kantelun luontoista aineistoa, joten virhe ei ole olennainen.”

 3) Opettaja ei ole tehnyt yhtään kantelua oikeuskanslerille. Jutussa hänen väitettiin tehneen lukuisia kanteluita.
Päätoimittajan kommentti: ”Virhe ei ole olennainen, koska opettaja on joka tapauksessa kannellut oikeuskanslerin kaltaiselle instituutiolle eli oikeusasiamiehelle. ”

4) Opettaja on tehnyt aluehallintovirastoon yhden valituksen, mutta jutussa hänen kerrottiin tehneen ainakin kaksi valitusta.
Päätoimittajan kommentti: ”On kokonaisuuden kannalta epäolennaista, onko valituksia tehty yksi vai kaksi. Tästäkin valituksesta koulutuskonserni on joutunut antamaan useita lisäselvityksiä samoin kuin oikeusasiamiehelle osoitetusta kantelusta ja lisäselvityspyynnöistä.”

Hakala kiistää, että lehti olisi ollut asiassa puolueellinen. Lehti on kuitenkin ollut päätoimittajan mukaan pidättyväisempi kuin kantelija olisi toivonut, koska sitä sitovat Journalistin ohjeet, jotka velvoittavat väittämien tarkistamiseen ja tosiasioiden kertomiseen. 
 

Ratkaisu

Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20).  Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21).  Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22).

Lehti julkaisi 22.2.2012 jutun, jonka otsikko kuului ”Imperiumi iskee nyt takaisin” ja alaotsikko ”Kohu: Ilmavirta torjuu itseensä ja koulutuskonserniin kohdistetut syytökset”. Artikkelista vinkattiin myös lehden etusivulla. Jutussa kerrottiin, että Päijät-Hämeen koulutuskonsernin toimitusjohtaja oli lähtenyt vastahyökkäykseen maineensa puhdistamiseksi Ylen julkaiseman tv-ohjelman jälkeen. Lehti julkaisi ohjelman keskeiset väitteet ja toimitusjohtajan vastaukset niihin. Erityisen ankaran arvostelun kohteeksi jutussa joutui ”opettaja X”. Jutun lopussa oli linkki vastineeseen, jonka toimitusjohtaja oli lähettänyt Ylelle.

Etelä-Suomen Sanomien juttu oli jatkoa lehdessä jo aiemmin julkaistuille uutisille, joissa kerrottiin koulutuskonsernin johtoon liitetyistä väärinkäytösepäilyistä. Lehti käytti itsenäistä journalistista harkintaansa, kun se perusti juttunsa Ylen ohjelmaan, jossa kerrottiin samasta aiheesta.

Jutussa ”entisenä sihteerinä” esitelty kantelija oli jutusta tunnistettavissa, koska hän oli esiintynyt useissa välineissä, myös Etelä-Suomen Sanomissa, jo aikaisemmin omalla nimellään. Opettaja X:n henkilöllisyyttä ei ole paljastettu Etelä-Suomen Sanomissa, mutta neuvoston käsityksen mukaan hän oli kuitenkin jutusta tunnistettavissa lähipiiriään laajemmin. Toimitusjohtaja kertoi uutisessa yksityiskohtia muun muassa yrityksistä purkaa opettajan virkasuhde sekä tähän liittyvistä tutkintapyynnöistä ja erilaisista viranomaiskanteluista.  Pitkään jatkunutta, paikallisia tiedotusvälineitä kiinnostanutta tapahtumaketjua oli käsitelty nimien kera myös laajan koulutuskonsernin sisäisessä verkossa. Toimitusjohtajan antamien tietojen perusteella ainakin koulutuskonsernin työntekijät pystyivät päättelemään opettaja X:n henkilöllisyyden. On toimituksen velvollisuus arvioida, onko erityisen kriittiseen julkisuuteen joutuva henkilö tunnistettavissa sellaisessakin tapauksessa, ettei toimitus itse ole julkaissut henkilön nimeä.

Kantelijan ja opettajan toimitukselle lähettämä, vastineeksi tai omaksi kannanotoksi tarkoitettu yhteinen kirjoitus sisälsi lähinnä moitteita Etelä-Suomen Sanomien tavalle valita haastateltavansa ja näkökulmansa. Kirjoituksessa ei tuotu esiin sellaisia kantelijoihin itseensä liittyviä asiaväitteitä, jotka lehden olisi ollut syytä julkaista. Myöskään opettaja X:n kirjettä ei voi pitää omana kannanottona Journalistin ohjeiden tarkoittamassa merkityksessä. Oma kannanotto julkaistaan lähtökohtaisesti omalla nimellä, koska sen perusteena on nimenomaan tunnistettavan henkilön joutuminen erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Opettaja X:n kirjeessä osoitettiin kuitenkin yksilöidysti useita virheitä. On esimerkiksi huomattava ero siinä, onko henkilö tehnyt oikeusasiamiehelle yhden vai 37 kantelua, tai onko hän tehnyt oikeuskanslerille kanteluita lainkaan. Toimitus myös sekoitti keskenään rikosilmoituksen ja tutkintapyynnön, mikä oli omiaan johtamaan lukijoita harhaan. Jutun virheet olivat olennaisia, ja ne olisi tullut korjata heti, kun ne tulivat toimituksen tietoon.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Etelä-Suomen Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Hannele Haanpää-Holappa, Anna-Liisa Hämäläinen, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila ja Jaakko Ujainen