Lausuma 6736/L/17
Kannanotto

Julkisen sanan neuvoston kannanotto sananvapauden merkityksestä sekä Journalistin ohjeiden ja lainsäädännön suhteesta

Julkisen sanan neuvoston kannanotto sananvapauden merkityksestä sekä Journalistin ohjeiden ja lainsäädännön suhteesta

Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6500/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Yle haastatteli uutislähetyksessä julkisuuden henkilöä, joka vaikutti päihtyneeltä. Haastattelu ei loukannut kenenkään ihmisarvoa eikä sekoittanut tosiasioita ja sepitettä.

Lausuma 6450/L/17
Pääministeri Juha Sipilä

Sananvapauden rajoittaminen

Langettava 6316/R/16
Radio Suomipop

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Vahvasti päihtynyttä julkisuuden henkilöä haastateltiin suorassa radiolähetyksessä. Hänen ihmisarvoaan ei kunnioitettu, eikä yleisö voinut erottaa tosiasioita sepitteestä.

Lausuma 6114/L/16
Viranomainen

Sananvapauden rajoittaminen

Lausuma 5980/L/15
Posti Group Oyj

Sananvapauden rajoittaminen

Langettava 5919/TV/15
MTV Uutiset

Lainaaminen

MTV:n verkkojuttu perustui pari tuntia aiemmin julkaistuun Seiskan juttuun. Vaikka MTV:n jutussa oli omaakin tiedonhankintaa, alkuperäinen lähde olisi pitänyt mainita ja liittää juttuun linkki. Nämä puuttuivat MTV:n jutusta.

Langettava 5765/SL/15
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi tunnetun artistin vuokraavan vanhaa asuntoaan. Juttu perustui olennaisilta osin toisen hankkimiin tietoihin, mutta lehti ei kertonut tästä uutisensa yhteydessä.

Vapauttava 5391/SL/13
Ilta-Sanomat

Piilomainonta, journalistinen päätösvalta

Lehti kertoi useissa nettijutuissaan pikaruokaketjun lanseeraamisesta Suomeen. Kysymys ei ollut piilomainonnasta.

Lausuma 5362/L/13
Lausuma piilomainonnasta
Vapauttava 4899/L/12
Lausunto oikeusministeriölle

Julkisen sanan neuvoston lausunto Oikeusministeriön työryhmämietinnöstä 24/2012 ”Sananvapausrikokset, vainoaminen ja viestintärauhan rikkominen”.

Vapauttava 4621/AL/11
Hymy

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös journalistista päätösvaltaa, virheen korjaamista ja nettikeskustelua koskevassa asiassa. Viihdetaiteilijan blogin perusteella tehtyä nettiuutista muokattiin kertomatta tästä muutoksesta yleisölle. Koska kysymys ei ollut olennaisen virheen korjaamisesta, lehden toimintaa voi pitää hyväksyttävänä. Uutista seurannutta nettikeskustelua toimitus moderoi yksipuolisesti. Kyseessä kuitenkin oli aineisto, jonka julkaisemisesta tai julkaisematta jättämisestä toimitus päättää itsenäisesti. (Kantelu on tehty ennen Journalistin ohjeiden liitteen ”Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla” voimaantuloa 1.10.2011, joten liitettä ei tässä ratkaisussa sovelleta.)

Vapauttava 4616/SL/11
Pohjolan Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös nettikeskustelua koskevassa asiassa. Kantelijan nimi yhdistettiin asiattomasti nettikeskustelussa taponyrityksestä kertovaan uutiseen. Toimitus kuitenkin poisti asiattoman viestin saatuaan siitä tiedon. (Kantelu on tehty ennen Journalistin ohjeiden liitteen ”Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla” voimaantuloa 1.10.2011, joten liitettä ei tässä ratkaisussa sovelleta.)

Langettava 4605/SL/11
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä ja lainaamista koskevassa asiassa. Lehti kertoi etusivun pääjuttuna ja sisäsivun aukeamalla Nokian toimitusjohtajan uuden asunnon sijainnin ja kuvaili yksityiskohtia asunnosta ja naapurien reaktioista. Lehti mainitsi sisäsivun jutun lopussa tiedon alkuperäislähteestä, mutta ei lainkaan etusivulla.

Vapauttava 4604B/SL/11
Ilta-Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös toisen työn käyttämistä koskevassa asiassa. Lehti kertoi riittävän selvästi toisesta lehdestä saamastaan juttuideasta heti oman juttunsa alussa. Jutun painopiste oli uusissa haastatteluissa, joten lähdemaininta etusivulla ei ollut tarpeen.

Langettava 4604A/SL/11
Ilta-Sanomat

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä ja lainaamista koskevassa asiassa. Lehti kertoi jutussaan Nokian toimitusjohtajan uuden asunnon sijainnin ja kuvaili yksityiskohtia asunnosta. Lehti ei maininnut jutussaan sijaintitiedon lähdettä, vaikka se perustui toisen lehden edellispäivänä julkaisemiin tietoihin.

Vapauttava 4512/SL/11
Keskisuomalainen

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös verkkokeskustelua koskevassa asiassa. Lehden nettikeskustelupalstalla julkaistiin asiattomia kommentteja. Toimitus laiminlöi palstan valvonnan, mutta poisti asiattomat kommentit saatuaan tiedon kantelusta. 

Langettava 4476/SL/10
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä koskevassa asiassa. Juttu perustui toisen lehden tietoihin niin ratkaisevasti, että lähde olisi pitänyt mainita jo lööpissä ja etusivulla.
(Päätös perustuu vuoden 2005 ohjeisiin. Uudet Journalistin ohjeet otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa.)

Langettava 4454/TV/10
MTV3


Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä koskevassa asiassa. Tv-kanavan verkkosivulla julkaistiin yöllä uutinen, josta puuttuivat lähdeviittaukset. Lähde lisättiin heti seuraavana aamuna, kun juttua täydennettiin ja lähdeviittauksen puuttuminen huomattiin. Kanava ei kuitenkaan kertonut jutun puutteista ja niiden korjaamisesta katsojilleen. Lähdettä ei myöskään mainittu riittävän selvästi.
(Päätös perustuu vuoden 2005 ohjeisiin. Uudet Journalistin ohjeet otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa.)

<< 1 2 3 >> 

Langettava 4605/SL/11

Vastaaja: Iltalehti

Ratkaistu: 23.11.2011

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä ja lainaamista koskevassa asiassa. Lehti kertoi etusivun pääjuttuna ja sisäsivun aukeamalla Nokian toimitusjohtajan uuden asunnon sijainnin ja kuvaili yksityiskohtia asunnosta ja naapurien reaktioista. Lehti mainitsi sisäsivun jutun lopussa tiedon alkuperäislähteestä, mutta ei lainkaan etusivulla.

Kantelu 10.5.2011

Kantelu kohdistuu Iltalehdessä 6.5.2011 julkaistuun juttuun ”Salattu asunto paljastui”. Kansilehden lisäksi artikkeli on lehden pääuutisena sivuilla 2 ja 3. Paljastus oli julkaistu ensimmäisen ja ainoan kerran 7 päivää -lehdessä edellisenä päivänä. Iltalehden jutun lopussa mainitaan, että asiasta on ensimmäisenä kertonut 7 päivää. Lähdeviittausta ei kantelijan mukaan ole lehden kannessa, otsikoissa tai ingressissäkään, vaikka se pitäisi vakiintuneen käytännön ja JSN:n lainauslausuman (4279/L/19) mukaan niissä olla.

Iltalehden jutussa ei kantelijan mielestä ole merkittävää omaa sisältöä, vaan kaikki lehden kannessa mainostettuun paljastukseen liittyvät merkitykselliset tiedot ovat lainauksia 7 päivää -lehden jutusta. Kun kannessa juttua mainostetaan ”paljastuksella” ja Iltalehteä tällä paljastuksella myydään, on kantelijan mukaan selvää, että paljastuksen lähde tulisi mainita heti lehden kannessa ja/tai artikkelin otsikoinnissa.

Kantelija viittaa seuraaviin JSN:n päätöksiin, joissa Iltalehti on saanut samankaltaisista kanteluista langettavan päätöksen: 3013/SL/01, 3569/SL/05. 3952/SL08, 4476/SL/10. Kantelijan mielestä toistuvat juttujen kopioimiset antavat väistämättä vähitellen kuvan siitä, ettei lehden toimituksessa anneta juurikaan painoa JSN:n langettaville ratkaisuille, vaan samanlaista menettelyä jatketaan niistä huolimatta entiseen tapaan. Iltalehden tavassa menetellä 7 päivää -lehti joutuu tekemään kaiken toimituksellisen työn ja Iltalehti ns. korjaa hedelmät ilmaiseksi heti seuraavana päivänä julkaisemallaan artikkelilla.


Iltalehden vastaus 3.6.2011

Päätoimittaja Kari Kivelä vastaa, että kantelussaan 7-päivää lehti nojaa ko. periaatelausumaan, jonka mukaan lähde on mainittava jo otsikossa tai heti jutun alussa, mikäli juttu ei sisällä omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli. Iltalehden juttu 6.5.2011 pohjautuu nimenomaan omaan tiedonhankintaan, omaan uutiskulmaan ja omaan lähdemateriaaliin. Iltalehti.fi on julkaissut jo 5.5.2011 uutisen Elopin asunnosta Katajanokalla. Tässä uutisessa 7-päivää lehti on mainittu JSN periaatelausuman mukaan otsikossa. Tässä jutussa lähdemateriaalilla on hallitseva rooli.

Sen sijaan 6.5.2011 julkaistun lehtijutun koko kärki on Kivelän mukaan rakennettu sille, miten Nokian eri tavoin salaama asumisjärjestely paljastui. Jutussaan Iltalehti kertoo Nokian pyrkimysten taustat aiemmalla erikoiselle rekisterimerkinnälle, jonka mukaan toimitusjohtaja Elop asuisi samassa osoitteessa kuin missä yhtiön pääkonttori sijaitsee. Kuten Iltalehden jutuista 6.5. ja 8.1.2011 ilmenee, Iltalehteä on kiinnostanut kysymys, mihin maahan Elop maksaa tuloveronsa. Vakituinen asunto liittyy tähän kysymykseen. Yhtiön intressinä on ollut Elopin osoitetietojen salaaminen, mikä on ollut Elopin kansallisuuden vuoksi vaikeaa, kuten Iltalehden jutussa todetaan.

Kivelän mukaan 7-päivää lehti kertoo jutussaan millainen Elopin asunto on. Iltalehti on julkaissut 5.5.2011 verkkosivuillaan uutisen, joka pohjautuu 7-päivää -lehteen. Kantelun kohteena olevassa uutisessa Iltalehti ei uutisoi enää asunnosta, vaan siitä, että yhtiön eri tavoin salaama asumisjärjestely paljastui. Myös salaamisen taustat avataan. Iltalehden jutussa lehden sivuilla oleva toinen otsikko ”Elop moikkaa naapureita suomeksi”, kertoo puolestaan siitä, millaisena uusi ja yllättävä naapuri on näyttäytynyt muille asukkaille. Tämäkään uutiskulma ei pohjaudu millään tavoin 7-päivää -lehden juttuun.

7-päivää -lehden tavoin Iltalehti kuvailee myös itse asuntoa. Kuten jo Iltalehden jutun kuvituskin kertoo, perustuu Iltalehden juttu päätoimittajan mukaan omaan tiedonhankintaan. Siksi Iltalehti on myös itse asunnosta pystynyt 7-päivää -lehteä enemmän kertomaan.


Ratkaisu

[−−] toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja (JO 7). Kun verkossa julkaistaan toisen työtä sisältävä juttu, siihen pitää lähdemaininnan lisäksi mahdollisuuksien mukaan liittää linkki alkuperäiseen lähteeseen. Mitä enemmän juttu perustuu toisen työlle, sitä näkyvämmin lähde on syytä tuoda esiin. Mikäli juttu ei sisällä omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli, lähde on mainittava jo otsikossa tai heti jutun alussa [−−]. Lööpissä ja pääuutissivulla lähde on näissä tapauksissa mainittava aina (4279/L/10, periaatelausuma lainaamisesta).  http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen/.

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan 5.5.2011 kello 9.28 uutisen ”Nokian Stephen Elop muutti luksuslukaaliin”. Sen lähteeksi kerrottiin samana päivänä ilmestynyt 7 päivää -lehti sekä otsikossa että tekstissä. Juttua ei ollut linkitetty 7 päivää -lehden verkkosivuille. Seuraavana päivänä lehti kertoi etusivun pääotsikossaan, että ”Nokia-pomo Stephen Elopin salattu asunto paljastui”. Sisäsivuilla uudesta asunnosta oli aukeaman juttu ”Elop moikkaa naapureita suomeksi”. Jutun lopussa on maininta ”Elopin muutosta Katajanokalle kertoi ensimmäisenä 7 päivää -lehti.”

Nokian johtajanvaihdos oli viime vuonna talousuutisten ykkösaiheita. Kun Nokia palkkasi ensimmäisen ulkomaisen toimitusjohtajan, alkoi spekulointi hänen asuinmaastaan ja myöhemmin hänen asuinpaikastaan Suomessa, kuten Iltalehden päätoimittaja vastauksessaan kertoo. Paljastus toimitusjohtajan asumisesta on kiistatta 7 päivää -lehden skuuppi.

Iltalehti olisi verkkosivuillaan toiminut lainauslausuman ehtojen mukaisesti, jos se olisi vielä linkittänyt juttunsa 7 päivää -lehden verkkosivuille, kuten lausuma edellyttää. Lehti ei vapaudu printtiversiossaan lähteen mainintavelvoitteesta sillä perusteella, että lähde on kerrottu verkkosivuilla ja että lehden jutussa on runsaasti omaa tiedonhankintaa. Oma näkökulma oli kuitenkin sisäsivun jutussa niin hallitseva, että lähdeviittaus sen lopussa riitti.

Media-ala on itse pitänyt tärkeänä, että neuvosto määrittelee, miten toisen työtä käytetään reilulla tavalla. Tästä syystä on erittäin tärkeää, että periaatelausuman hengestä ja kirjaimesta pidetään kiinni. Lainauslausumassa korostetaan periaatetta, jonka mukaan ”Mitä enemmän juttu perustuu toisen työlle, sitä näkyvämmin lähde on syytä tuoda esiin”. Iltalehden etusivun pääotsikko perustui yksinomaan 7 päivää -lehden paljastukseen. Tämä olisi pitänyt kertoa selkeästi etusivulla.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.


Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ollijuhani Auvinen, Jani Halme, Ulla Ahlmén-Laiho, Timo Huovinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Inkeri Pasanen ja Anssi Halmesvirta.

Tämä päätös on avattu 5386 kertaa